Totta vai tarua flunssasta

Suomalainen aikuinen sairastaa flunssan eli nuhakuumeen keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Vaikka flunssa on siis kaikkien tuttu – tai ehkä juuri siksi – siitä ja sen hoidosta on väitetty yhtä jos toista. Keräsimme kymmenen väitettä, joiden todenperäisyyden tarkisti Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Bakteeri- ja tulehdustautien osastolta, Pentti Huovinen.

1. Flunssa-aikana kannattaa pestä käsiä tavallistakin ahkerammin.

Kyllä. Käsienpesu on aiheellista periaatteessa aina kun on ollut kontaktissa muihin ihmisiin, erityisesti sairaisiin. Käsienpesuun ei kuitenkaan ole läheskään aina mahdollisuutta. Jos kotona on sairas ihminen, voi apteekista ostaa alkoholikäsihuuhdetta. Se on käsien saippuavesipesua tehokkaampi virusten tappaja.

2. Flunssa voi tarttua jos niistää vanhaan nenäliinaan.

Ei – olettaen että nenäliina on oma. Samaa flunssaa saa ani harvoin heti takaisin, jos sen on juuri sairastanut. Toisaalta nenäliinassa viimeisimmätkin virukset kuolevat muutamassa vuorokaudessa. Toisen henkilön nenäliinaa ei kannata käyttää, koska siitä voi todella saada tartunnan.

3. Sipulimaito on paras lääke flunssaan.

Ei. Flunssaan ei ole hyviä lääkkeitä. Joillakin luonnon tuotteilla, kuten valkosipulilla ja ehkä myös sipulilla voi olla jonkin verran suoraa vaikutusta viruksiin. Tosin valkosipulilla syötynä ei juurikaan ole vaikutusta. Valkosipulia pitäisi laittaa pysyvästi nenään tai nieluun, jotta sillä voisi edes teoriassa estää virustartuntoja. Näin käytettynä sen tehosta ei tietystikään ole tutkittua tietoa. Sen sijaan varmaa on, että nenässä valkosipuli aiheuttaa runsaasti muuta haittaa.

4. Jos flunssa ei mene millään pois, kannattaa pyytää lääkäriltä antibioottikuuri.

Ei. Lääkäriä kannattaa sen sijaan pyytää tutkimaan kunnolla, tarvittaessa laboratoriokokein ja röntgenkuvin. Flunssa ei parane antibiootilla, mutta varsin usein flunssan pitkittyminen johtuu poskiontelotulehduksesta, jota hoidetaan antibiootilla. Mutta kuten sanottua, lääkäri tutkii potilaan ennen kuin antibiootin käytöstä päätetään. Turhia kuureja kannattaa aina välttää.

5. Flunssaisena ei saisi tehdä fyysisiä töitä.

Totta. Ei kannata rasittaa itseään flunssaisena, ei fyysisesti eikä psyykkisesti. Fyysiseen rasitukseen voi liittyä hankalia jälkitauteja, pelätyin on sydänlihastulehdus.

6. Rään syömisestä ei ole mitään haittaa.

On haittaa. Ei ole järkevää ylipäänsäkään kaivaa nenää, koska sormien kautta erilaiset mikrobit leviävät silloin eteenpäin. On mahdollista, että rään syöminen on jonkinlainen refleksi, jolla nielun immuunijärjestelmälle syötetään mikrobeja. Jotkut fiksutkin ihmiset tekevät sitä niin automaattisesti. Rään syöntiä pidetään sosiaalisesti arveluttavana tapana, enkä voi siitä näin ajattelevia syyttääkään.

7. Flunssa paranee nopeammin, kun syö paljon C-vitamiinia.

Eipä juurikaan parane. Suurilla C-vitamiiniannoksilla 10 päivää kestävän flunssan kesto voi lyhentyä päivällä. Paraneminen vaihtelee kuitenkin niin paljon ihmisestä toiseen, ettei C-vitamiinia juurikaan suositella flunssan hoidossa. Lääkityksen hinta-vaikutussuhde on huono eli ei kannata maksaa tuosta yhdestä päivästä.

8. C-vitamiini myös ehkäisee flunssaa.

Ei. Tästä ei ole tieteellistä näyttöä.

9. Flunssatartunnan voi välttää lopettamalla nenän tai korvan kaivamisen ja silmään koskemisen.

Ei kokonaan. Suurin osa flunssatartunnoista saadaan kyllä käsien välityksellä, mutta pisaratartunnat ovat myös mahdollisia. Influenssa, joka siis ei ole flunssa vaan oma tautinsa, leviää hyvin pisaratartunnan kautta. Yskiminen ja aivastus pitäisikin tehdä käsivarteen eikä pärskäyttää kaikkia pisaroita ilmaan. Käsiin ei kannata yskiä tai aivastaa, sillä silloin kädet ovat täynnä viruksia ja ne pitäisi heti pestä.

10. Flunssa ei tartu enää muutaman päivän sairastamisen jälkeen itsestä muihin.

Voi tarttua. Flunssavirukset tarttuvat yleensä ensioireista ja tartuttavuus kestää joistakin päivistä aina 5-7 päivään saakka. Tosin jotkut yksittäiset virustyypit voivat tarttua vielä useiden viikkojenkin jälkeen.

Lue lisää flunssasta!

Teksti: Emma Suominen