Työ ja raha

Pitääkö perintöä jättää? Kannattaako omaisuutta siirtää jälkipolville vai kuluttaa se itse?

Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas ja Turun yliopiston sosiologian professori, Kelan tutkimusprofessori Mikko Niemelä ovat eri mieltä siitä, onko omaisuuden siirtäminen jälkipolville järkevää.

Teksti:
Riina-Maria Metso
Kuvat:
Sampo Korhonen/Otavamedia, Suvi Elo

"Elämästä kannattaa nauttia nyt, sitä ei voi tehdä haudan takaa", sanoo Helsingin siviilioikeuden professori Urpo Kangas. Turun yliopiston sosiologian professori, Kelan tutkimusprofessori Mikko Niemelä muistuttaa, että nykysukupolvet elävät paljon epävarmemmassa talous- ja työllisyystilanteessa kuin suuret ikäluokat ovat eläneet.

Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas ja Turun yliopiston sosiologian professori, Kelan tutkimusprofessori Mikko Niemelä ovat eri mieltä siitä, onko omaisuuden siirtäminen jälkipolville järkevää.

Pitääkö perintöä jättää?

Urpo Kangas: Ei. Varallisuuden kerääminen ja siirtäminen sukupolvelta toiselle ei ole lainkaan viisasta, jos samalla joutuu itse tinkimään elämänlaadustaan.

Mikko Niemelä: Kyllä. Suomalaiset perivät yleensä asunnon ja sen irtaimiston. Tämä ei ole perittävältä pois, sillä hän on jo saanut hyödyn asunnosta siinä asuessaan. Ruotsissa, jossa sodat eivät ole katkaisseet perimisten ketjua, ollaan pari sukupolvea edellä varallisuuden kumuloitumisessa. Se lisää taloudellista toimeliaisuutta.

Helpottaako perintö elämää?

UK: Ei välttämättä. Perintö voi jopa hankaloittaa rintaperillisten asemaa. Monesti joudutaan ottamaan lainaa perintöveron maksamiseksi. Parhaimmillaankin perintö helpottaa seuraavan sukupolven elämää varsin myöhäisessä vaiheessa. Rintaperilliset ovat vanhempiensa kuollessa usein jo yli 60-vuotiaita. Jos rahaa tulee tuutin täydeltä, elämä toki helpottuu, mutta liian varhain saatu jättiperintö saattaa aiheuttaa sen, ettei perijä ole kiinnostunut itse hankkimaan elantoaan.

MN: Kyllä. Suuret ikäluokat, joita nyt peritään, pystyivät kasvattamaan varallisuutensa jatkuvan talouskasvun aikana. Nykyiset sukupolvet ovat paljon epävarmemmassa talous- ja työllisyystilanteessa. Periminen tasoittaa eroja siinä, millaisessa työ- ja taloustilanteessa elää. On siis kyse myös oikeudenmukaisuudesta.

Mikä on paras tapa käyttää omaisuutta?

UK: Ei kannata miettiä, mikä olisi paras sijoituskohde. Esimerkiksi säästöhenkivakuutukset ovat rahan parkkeeraamista pois omasta päätösvallasta. Rahat kannattaa käyttää viimeistä senttiä myöten itseensä: on hyvä huolehtia terveydestään, matkustaa ja käydä konserteissa, syömässä ja juhlimassa. Elämästä kannattaa nauttia, sitä ei voi tehdä haudan takaa.

MN: Paras on satsata asunnon hankintaan. Se tuo turvaa ja on omaan laariin pelaamista toisin kuin vuokran maksaminen. Kannattaa laskea, millaisen lainan ja asunnon maksamallaan vuokralla saisi. Vaikka talous ei nyt kasva, korot ovat niin matalat, että omistusasuminen on kannattavaa.

Ovatko turhat perintöriidat yleisiä?

UK: Vastoin yleistä luuloa oikeudellisten perintöriitojen määrä on häviävän pieni. Ihmissuhdekiistoja perinnönjako voi aiheuttaa. Vaikka rintaperilliset olisivat jo iäkkäitä, he saattavat olla hyvinkin kiinnostuneita kodin arvottomistakin tauluista ja hopeoista. Onko turhaa riitelyä se, kun sisarukset riitelevät tällaisesta? Sehän on asia, joka yhdistää heitä.

MN: Riitoja voi tulla, jos asioista ei keskustella etukäteen. Moni ei edes tiedä vanhempiensa varallisuuden määrää. Jos omakotitalon perii kolme jakajaa, totta kai tulee paljon kysymyksiä, jos asioista ei ole keskusteltu aiemmin.

Onko rangaistus jättää perinnöttä?

UK: Jos jättää perintöä mutta jättää jonkun perinnöttä, kyllä siihen liittyy rangaistuksen luonteisia piirteitä. Lain mukaan voi määrätä, että rintaperillisellä ei ole oikeutta lakiosaansa, jos hän on rikollisella teolla loukannut perittävää tai tälle läheistä henkilöä. Perinnöttömäksi voi tehdä esimerkiksi tyttären, joka on ryhtynyt prostituoiduksi. Kyllä siihen ilman muuta moitetta silloin liittyy.

MN: Ei. Jokaisella on oikeus kuluttaa tai lahjoittaa perintö, jos ei halua jättää sitä. Lainsäädäntö turvaa tietyt perintöoikeudet.

Puhutaanko aiheesta tarpeeksi?

UK: Ei. Puolisot keskustelevat kyllä keskenään siitä, miten eloon jäävän puolison asema turvataan ja tehdäänkö testamentti. Niinkään ei olla kiinnostuneita siitä, mitä sitten, kun molemmista aika jättää. Jälkipolvi taas keskustelee perinnöstä yleensä vasta perittävän kuoleman jälkeen. Silloin mietitään, mistä saadaan rahat perintöveron maksamiseen ja kuinka nopeasti se tulee maksuun.

MN: En osaa sanoa, mutta kannattaisi puhua. Perinnöstä puhumisessa yhdistyy kaksi arkaa aihetta, raha ja kuolema. Siksi on suuri vaara, että keskustelu jää.

Onko perintövero kohtuullinen?

UK: Ei. Perintöverojärjestelmä ei kohtele kansalaisia yhdenvertaisella tavalla. Jos esimerkiksi sisarukset perivät toisiltaan, ensin he maksavat perintöveron vanhemmiltaan saamastaan perinnöstä. Kun lapseton sisarus kuolee, hänet perii veli tai sisko. Silloin perintövero on kaksinkertainen edelliseen saantoon verrattuna. Vero voi siis lyhyessä ajassa lisääntyä lähes puoleen alkuperäisen omaisuuden arvosta. Sukupolvenvaihdosverotuksen tuet yrittäjille taas asettavat heidät edulliseen asemaan muihin verrattuna.

MN: Kyllä. Suomessa on henkilö- eikä sukuverotus, joten on järkevää maksaa perinnöstä veroa. Sitä voitaisiin ehkä kohtuullistaa esimerkiksi pohtimalla, miten ja millä aikajänteellä veroa maksetaan, jotta perintöä voi ottaa vastaan.

Pitäisikö nykyinen perintöjärjestelmä romuttaa?

UK: Kyllä. Ruotsin tie on myös meidän tiemme. Uskon, että Suomessakin luovutaan tulevaisuudessa perintöverosta ja siirrytään luovutusvoittojärjestelmään. Siinä veronmaksuvelvollisuus kytkeytyy aina veronmaksukykyyn.

MN: Ei. Lainsäädäntö ja verojärjestelmä ovat lähtökohtaisesti hyviä. Kaikkia järjestelmiä tuunataan ajan mukaisiksi. Nyt sellainen tilanne on edessä, kun perintöä jättävällä sukupolvella on suurempi varallisuus kuin koskaan aiemmin. On mielenkiintoista nähdä, muuttuuko jokin seuraavan 20–30 vuoden aikana.

Mikä on paras perintö?

UK: Muisto hyvistä sukulaissuhteista ja koulutus. Sellaisten mahdollisuuksien tarjoaminen, jotka auttavat elämässä eteenpäin.

MN: Sen sijaan, että miettii, mikä on paras perintö, kannattaa miettiä ajoitusta. Lapsia voisi auttaa jo silloin, kun heidän elämässään on suurten investointien aika.

Jätätkö itse perintöä?

UK: Jätän tyttärilleni omaisuuden, jota en ole onnistunut tuhoamaan eläessäni. Kyse on nimenomaan ylijäämäomaisuudesta.

MN: Maksan omistusasuntoa, joka toivottavasti jää jälkipolville. En makuuta rahaa korkeakorkoisilla tileillä, vaan kulutan, mistä lapsenikin hyötyvät jo nyt.

Oletko saanut perintöä?

UK: Sain isältäni ja äidiltäni pienen perinnön, koska he eivät olleet ehtineet tuhlata sitä eläessään.

MN: Toivottavasti saan odottaa perintöä vielä pitkään.

Lue myös:

Miten pienennetään perintöveroa tai laaditaan testamentti? Näin perinnöstä ei tule taakka

Nainen, pidä huoli omista rahoistasi! Miten jakaa pariskunnan menot?

Asiantuntija: Näin parisuhteen raha-asiat kannattaa hoitaa

X