Työ ja raha

Teemmekö Suomessa liian vähän töitä? Asiantuntijat tyrmäävät kiky-tuntien hyödyt

Meidän pitäisi tehdä enemmän töitä elin­­tasomme eteen, sanoo professori Pekka Mattila Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Kansanedustaja Hanna Sarkkisen (vas.) mielestä työtunteja on jo nyt liikaa. Mutta yhdestä asiasta kumpikin on samaa mieltä: kiky-sopimuksen työaikapidennyksestä ei ole mitään hyötyä.

Teksti:
Riina-Maria Metso
Kuvat:
Paula Kukkonen/ Otavamedia

Business Woman Working Planning Ideas Concept

Meidän pitäisi tehdä enemmän töitä elin­­tasomme eteen, sanoo professori Pekka Mattila Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Kansanedustaja Hanna Sarkkisen (vas.) mielestä työtunteja on jo nyt liikaa. Mutta yhdestä asiasta kumpikin on samaa mieltä: kiky-sopimuksen työaikapidennyksestä ei ole mitään hyötyä.

Teemmekö Suomessa liian vähän töitä?

Pekka Mattila: Kyllä. Suomen talouskasvu ja se, mitä ihmiset odottavat elintasonsa nousulta eivät kohtaa. Jos emme halua kollektiivisesti downshiftata, joko tuottavuuden pitää kasvaa tai ihmisten tehdä enemmän töitä. Suomessa on tehty nyt jo vuosia töitä tavoilla, joilla tuottavuus ei lisäänny. Silloin ainoa keino nostaa elintasoa on lisätä työn määrää.

Hanna Sarkkinen: Ei. Työ jakaantuu hyvin epätasaisesti. Työssä käyvät tekevät usein liian paljon töitä oman jaksamisensa kannalta. Työttömät taas haluaisivat tehdä töitä. Työ ei ole elämän tarkoitus, vaikka tuokin rahan lisäksi elämään mielekkyyttä ja sosiaalista pääomaa.

Onko 38,5 tunnin työviikkomme sopivan mittainen?

PM: Ei. Tunti lisää työpäivään lisäisi aidosti kokonaistuotosta. Toisaalta työpäivän pituus ei ratkaise vaan se, kuinka suuri osa työajasta menee töihin ja kuinka suuri erilaisiin keskeytyksiin – kuten sosiaaliseen mediaan. Monessa työssä kontrolli tuottavuuteen on lähes kokonaan tekijällä itsellään. Ensisijaisesti pitäisi vaatia parempaa itsensä johtamista.

HS: Ei. Ihanne voisi olla kuuden tunnin työpäivä. Tuottavuuden kehitys pitäisi suunnata työajan lyhentämiseen ja työn tasaisempaan jakamiseen.

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) kannattaa kuudentunnin työaikakokeilua.

Työaika piteni 24 tunnilla tänä vuonna. Onko siitä hyötyä kansan­taloudelle?

PM: Ei. Tuottavuutta olisivat oikeasti lisänneet työelämän järjestelyt ja joustot puolin ja toisin. Olisi hyvä, että työnantaja voisi edellyttää työntekijältä pidempää päivää, kun sitä tarvitaan, ja hiljaisina aikoina työntekijä voisi lomailla vapaammin tai tehdä selvästi lyhyempää päivää.

HS: Ei. Oleellisempaa on se, mitä työtunnilla saadaan aikaan. Jos pelkästään työpaikalla vietetty aika ratkaisisi, Bulgaria ja Romania olisivat Euroopan kärjessä. Suomen ongelma on, että meillä ei ole vientituotteita tai osaamista, jotka kävisivät kaupaksi. Työtuntien lisääminen ei synnytä uusia innovaatioita tai markkinoita.

Hyötyisikö kansantalous, jos työaikaa vielä kasvatettaisiin?

PM: Kyllä. Jos kokonaistuotosta ei saada fiksummin kasvamaan, se pitää tehdä tällä ikävän mekaanisella tavalla.
HS: Ei. Työssä jaksamisen ongelmat voivat lisääntyä, ja sairauslomat aiheuttavat paljon suurempia työajan menetyksiä.

Ruotsissa 6 tunnin työpäivä­kokeilussa työntekijöiden stressi ja ylityöt vähenivät. Pitäisikö Suomessakin kokeilla samaa?

PM: Ei. Mielipahasairauslomat ovat olleet Ruotsissa krooninen ongelma, ja ne ovat pesiytyneet Suomeenkin. Ruotsin kokeilun uutisoinnissa ei puhuttu mitään työn lopputuloksesta ja kokonaistuotoksesta, ja sille on syynsä. Aina ollaan huolissaan siitä, miten työ tunkee vapaa-ajalle. Yhtä huolissaan pitäisi olla siitä, että vapaa tunkee työajalle.

HS: Kyllä. Joko kuuden tunnin työpäivää tai neljän päivän työviikkoa työn luonteesta riippuen. Ruotsin kokeilussa sekä työntekijät että työnantajat olivat tyytyväisiä. Motivaatio ja ihmisten onnellisuus lisääntyivät.

Professori Pekka Mattila haluaisi työelämään joustoja puolin ja toisin sekä lisää paikallista sopimista.

Suomalainen lomailee noin 35 päivää vuo­dessa. Onko se liikaa?

PM: Kyllä ja ei. Jos pitkä loma edistää työn ja perheen välistä tasapainoa, se voi olla suojelemisen arvoinen etu. Lomapäivät kuitenkin nostavat suomalaisen työn hintaa oleellisesti. Tärkeintä olisi miettiä, milloin lomaillaan. Pitkät lomamme sijoittuvat pääosin hetkiin, jotka ovat muualla maailmassa vielä bisnessesonkia.

HS: Emme todellakaan. Loma on erittäin merkittävä jaksamisen ja myös työvoiman uusiutumisen kannalta. Lomaa odotetaan koko vuosi, ja monet olisivat valmiita vaihtamaan palkkaa lisälomaksi.

Ovatko naiset liian kauan kotona lasten kanssa?

PM: Kyllä. Erot naisten ja miesten palkoissa johtuvat siitä, että miehellä on usein 4–6 vuotta enemmän kokemusta ja näyttöä. En minäkään työnantajana anna lisää palkkaa ja etenemismahdollisuuksia sillä perusteella, että henkilö on ollut poissa töistä. Näytöt annetaan töissä, olipa sukupuoli tai vapaan syy mikä tahansa.

HS: Kyllä ja ei. Suomessa ollaan pidempään kotona lasten kanssa kuin monissa muissa maissa. Naisten työurakehitys ja eläkekertymä ovat ongelmia. Miehille pitäisi suunnata enemmän vanhempainvapaakuukausia.

Pitäisikö mahdolli­suuk­­sia osa-aikatyön tekemiseen vahvistaa?

PM: Kyllä ja ei. Kannustan sellaiseen osa-aikatyöhön, jossa ihminen tekee asiantuntemuksellaan töitä useammalle asiakkaalle ja maksimoi näin sekä oman että toimeksiantajan edun. Mutta jos matalasti koulutettu joutuu tekemään useaa työtä saadakseen perustoimeentulon, hyöty valuu usein työnantajalle.

HS: Kyllä ja ei. Mahdollisuuksia vapaaehtoiseen osa-aikatyöhön pitäisi lisätä silloin, kun työntekijän lapset ovat pieniä tai kun eläkeikä lähestyy. Vastentahtoiseen osa-aikatyöhön erityisesti pienipalkkaisilla palvelualoilla pitäisi puuttua.

Ovatko suomalaiset liian mukavuuden­haluisia menes­tyäkseen?

PM: Kyllä. Suomalainen kaihtaa riskejä ja valitsee mieluummin tulossidonnaista palkkaa pienemmän kiinteän kuukausipalkan.

HS: Ei. Miksi ainoa arvo elämässä olisi rikastua? Moni ottaa mieluummin vähemmän rahaa ja enemmän vapaa-aikaa.

Miten muuttaisit suomalaista työkulttuuria?

PM: Tärkeintä olisi saada työpaikoille paikallinen sopiminen. Jokaisella työpaikalla on omat erityispiirteensä sekä tuottavuutta, laatua ja viihtyvyyttä määrittelevät kynnyskysymyksensä.

HS: Antaisin enemmän painoarvoa työn tulokselle kuin työtuntien kyttäämiselle. Myös etätyöhön pitäisi olla enemmän joustoa.

Kuinka pitkiä työpäiviä teet itse?

PM: Olen huono esimerkki. Teen töitä melkein koko sen ajan, joka ei mene nukkumiseen, syömiseen, kotitöihin ja ystävien tapaamiseen. Harrastuksenikin ovat lähellä työtäni. Teen töitä seitsemän päivää viikossa, ja se on hirveän kivaa.

HS: Sitä on vaikea mitata. Minulla ei ole työaikoja eikä esimiestä, jolle raportoida. Puhelin on aina päällä. Viikossa on 35–60 työtuntia.

Lue myös:

Pitäisikö sinun vaihtaa työpaikaa? Testaa

Tee työpäivästäsi tuotteliaampi: 7 vinkkiä muutokseen

Vapaa-aika stressaa enemmän kuin työ

X