Toimittaja huolestui siitä, kuinka paljon sosiaalinen media urkkii hänestä tietoa.

Toimittaja epäili Instagramin vuotavan kuviaan mainostajille – Asiantuntija: ”Olet kiinnostavampi kuin kuvitteletkaan”

Toimittaja pelästyy, kun kuvasovellus Instagram mainostaa hänelle samanlaista pesukonetta, josta hän on ottanut kuvan kännykällään. Pelkääkö hän turhaan?

Ällöttävää. Epäreilua. Pitäkää Instagraminne, minä lähden nyt.

Myönnetään, reagoin tunteella ja nopeasti. Maanantaiaamuna 8.32 näen Instagram-sovelluksen kuvavirrassa mainoksen, jossa on perin tutun näköinen tiskikone. Se on tismalleen sama kone, jonka tietolapusta otin edellisenä päivänä valokuvan tavaratalon kodinkoneosastolla voidakseni mieheni kanssa jatkaa vertailua kotona. Valokuva on iPhoneni albumissa. En someta kuvaa. Ja totta puhuakseni illalla oli paljon muutakin puuhaa, emme jaksaneetkaan vertailla tiskikoneita.

Ja nyt kilpaileva kodinkonejätti mainostaa minulle Instagramissa tismalleen samaa tiskikonetta. ”Etkö tehnyt tilausta vielä? Muista 30 päivän tyytyväisyystakuu ja nopea nettitoimitus.” Miten ihmeessä ne tietävät, että harkitsemme juuri tuota konetta? Minua on vakoiltu. Tai ainakin puhelimeni kuva-albumia on vakoiltu. Ja sehän on käytännössä sama asia. Kuva-albumi on täynnä lapsia, reissuja, sovituskoppipohdintoja, muistiinpanoja. Kello 8.36 poistan Instagramin puhelimestani. Ja samalla tiedän jääväni kaipaamaan tuttujen kuulumisia, vinkkejä ja tietoja. Onko pelkoni perusteltua?

Voiko se olla sattuma?

– Tuonkaltainen älypuhelimen kuvien analysointi olisi teknisesti mahdollista, mutta se ei ole sallittua. Jos sellaista tapahtuisi, kyseessä olisi niin iso uutinen, että se voisi horjuttaa pörssikursseja. Instagram on Facebookin omistuksessa, sanoo tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen.

Hän ei varauksetta osta ajatustani siitä, että minua vakoillaan.

– Välillä tällaisista tapauksista kuulee huhuja.

Mutta eihän tässä ole epäilyksen sijaa! Miten ihmeessä Instagramissa mainostava yritys keksii tarjota minulle tismalleen samaa vekotinta, josta olen edellisenä päivänä ottanut valokuvan? Suomessa on myynnissä kymmeniä pesukonemalleja.

– No, kyllähän se voi olla sattuma. Ehkä se on juuri nyt kaikista suosituin malli, F-Securen tietoturvallisuusasiantuntija Sean Sullivan sanoo.

– Sinun ja miehesi puhelimet on voitu paikantaa hyvinkin tarkasti kyseissä kaupassa. Teiltä aiemmin kerättyjen tietojen perusteella teidät tunnistetaan perheenjäseniksi, jotka ovat kodinkoneostoksilla. Siinä on jo aika paljon vinkkejä mainostajille.

Mutta mainoshan kysyi: ”Etkö tehnyt tilausta vielä?” Mistä Instagram tietää, mitä minä ostin vai ostinko mitään?

– Sinun luottokorttifirmasi tietää puhelinnumerosi, samoin WhatsApp-sovelluksesi, se on myös Facebookin omistuksessa. Amerikassa on sallittua yhdistää tietoja tässä ketjussa, Euroopassa ei pitäisi olla.

Ei suurta salaliittoa

Asiantuntijatkaan eivät pysty varmasti sanomaan, etteivätkö jättiyhtiöt saattaisi rikkoa sääntöjä. Mutta vaikka rikkomuksia tapahtuisi, onko sillä väliä? Mikä minua tässä niin kauheasti pelottaa? Olenhan hyväksynyt aikoja sitten sen, että evästeet raksuttavat työ- ja kotikoneillani sekä älypuhelimessani ja robotit ohjaavat minulle mainontaa googlailujeni perusteella. Osaan minä olla ostamatta.

Tietoturvallisuusjohtaja Erka Koivunen F-Securesta ymmärtää huoleni.

– Olet kiinnostavampi kuin kuvitteletkaan. Harva on kiinnostunut juuri sinusta, mutta kulutustietosi ovat arvokkaita, hän sanoo.

Hänellä on myös rohkaisun sanoja.

– Jos joku pystyy tarjoamaan sinulle jotakin, mitä sinun tiedetään juuri sillä hetkellä tarvitsevan, sehän on vain hyvää palvelua.

Jos minulla ei ole mitään pelättävää, miksi jututtamani asiantuntijat kertovat lukuisista konsteista, joita ovat tehneet suojellakseen omaa yksityisyyttään verkossa?

– En usko laajamittaiseen salaliittoon kuluttajia vastaan. Mutta kaikki profiilitietojen kerääjät tai ostajat eivät ole myymässä sinulle tavaroita tai palveluja. Sinulle voidaan myydä myös ideologioita, Koivunen muistuttaa ja leväyttää esiin brexitin ja Trumpin käynnistämän keskustelun valtavien datatietomassojen analysoinnin mahdollistamasta piiloviestinnästä.

Ja se tarina onkin jo sitten ehtaa salaliittoteoriaa. Lyhykäisyydessään se menee näin: kun somekuluttajalta on tykkäysten, kaverisuhteiden, jakojen ja klikkausten perusteella kerätty tarvittavat tiedot eli sukupuoli, asuinpaikka, poliittinen kiinnostus, asema työelämässä ja viiteryhmissä, harrastukset ja niin edelleen, analytiikka pystyy päättelemään, onko hän kenties taipuvainen ääriajatteluun, luottaako enemmän ihmisiin, jotka viljelevät yhdyssanavirheitä. Ja tadaa, pian seinät täyttyvät uutisista ja keskusteluista, jotka näyttävät uppoavan profiiliin. Jotkut uskovat tämänkaltaisen aivopesun vaikuttaneen äänestyskäyttäytymiseen.

Tiedä, mihin suostut

Minulla on ikävä Instagramiani siitäkin huolimatta, että sieltä ei ole kommentoitu epäilyjäni kuva-albumin vakoilusta. Vainoharhainen suhtautumiseni someen naurattaa jo itseänikin. Sitä paitsi uskon, että somen yhdistämillä ihmisillä on tarvittaessa paljon muutosvoimaa ja vaikutusvaltaa, ajatellaanpa vaikka arabikevättä.

– Mene nyt ihmeessä takaisin sinne Instagramiin. Ei siihen liity tavalliselle ihmiselle mitään valtavaa riskiä. Sitä paitsi kaikki oleellinen tieto sinusta on jo kerätty, Petteri Järvinen sanoo.

Mutta miten käyttää sovelluksia järkevästi? Erka Koivunen neuvoo olemaan hereillä ja lukemaan sopimusehdot.

– Maksat näennäisesti ilmaisista sovelluksista omalla yksityisyydelläsi. Ja se on diili, jota ei voi perua. Kun tietää, mihin suostuu, ei tule ikäviä yllätyksiä.

Useat sovellukset pyytävät asennusvaiheessa laajoja oikeuksia juuri kameran, mikrofonin tai paikannustietojen käyttöön. Niitä voi myöhemmin käydä kiristämässä puhelimen asetuksissa.

– Oletko huomannut, että voit selata Instagramia, vaikka et antaisi sovellukselle lupaa olla yhteydessä kuva-albumiisi? Voit käydä napsauttamassa yhteyden päälle tarvittaessa. Itse teen niin Twitterin kanssa, Sean Sullivan vinkkaa.

Okei Instagram, olen taas koukussasi. Mutta en enää luota sinuun, kuva-albumiini et tästä lähtien pääse kuin silloin tällöin luvallani.

Lue myös:

Facebook tietää sinusta aivan liikaa – 9 keinoa, joilla suojaat itseäsi Instagramissa ja muissa sovelluksissa

Kannattaako netissä maksaa debitillä vai creditillä – tiesitkö tätä verkkokaupassa maksamisesta?

Tilaa Annan uutiskirje

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *