Unettomuus – Apua rohdoksista

Kun kuppi teetä ja unisukat eivät helpota unen tuloa, apu saattaa löytyä rohdoksista.

Yksi huonosti nukuttu yö ei anna vielä aihetta huoleen. Mutta kun takana on monta unetonta yötä tai unettomuus vaivaa usein, siihen kannattaa hakea apua. Väsymys alentaa keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta, jolloin esimerkiksi tapaturmavaara kasvaa. Myös puolustuskyky heikkenee ja erilaiset infektiot iskevät tavallista herkemmin.

Uni voi tulla paremmin, kun tuulettaa makuuhuoneen ennen nukkumaanmenoa ja nauttii kevyen iltapalan. Rankan liikunnan ja nukkumaanmenon välillä pitäisi olla muutama tunti aikaa, sen sijaan kevyt happihyppely helpottaa nukahtamista. Vuoteeseen kannattaa mennä vain väsyneenä, jos uni ei tahdo tulla, on paras nousta vartiksi puuhailemaan jotakin rauhallista ja mennä sen jälkeen uudelleen sänkyyn. Uni ei tule myöskään työpöydän äärestä sänkyyn siirtyvälle eikä se tunnetusti maistu riidan päälle.

Nukahtamisvaikeuksista kärsivän on hyvä mennä nukkumaan ja nousta vuoteesta joka päivä samoihin aikoihin, myös viikonloppuisin.

Rohdos rentouttaa

Valeriaanan (Valeriana officinalis) juuresta eristetyt tehoaineet, muun muassa valereenihappo auttavat unetonta. Sama kasvi tunnetaan myös rohtovirmajuurena ja niittyangervona. Valeriaana vaikuttaa keskushermostoon samalla tavalla kuin unilääkkeet, mutta vaikutus on miedompi, ja se ei aiheuta aamutokkuraa.

Valeriaanaa käytetään sekä jännityksen että unettomuuden hoitoon. Unettomuuden hoitoon tarkoitettu annos on jännityksen hoitoon käytettävää annosta suurempi, ja se otetaan iltaisin, 30-60 minuuttia ennen nukkumaanmenoa. Valeriaana on turvallinen, mutta sitä ei pidä yhdistää muihin rauhoittaviin tai hermoston kautta vaikuttaviin aineisiin, kuten alkoholiin tai lääkärin määräämiin unilääkkeisiin. Valeriaana ja autoilu ovat huono yhdistelmä, sillä valeriaana saattaa heikentää huomiokykyä.

Valeriaanan vaikutuksen huomaa parin viikon säännöllisen käytön jälkeen, joten se on tehokkaampi säännöllisessä käytössä. Jos se ei vaikuta suotuisasti unentuloon muutamassa viikossa, sen käyttöä ei ole syytä jatkaa. Toisin kuin unilääkkeisiin siihen ei synny riippuvuutta.

Myös tryptofaania sisältävä aminohappovalmiste auttaa unetonta. Valmiste hajoaa elimistössä serotoniiniksi ja melatoniiniksi: mielihyvä- ja pimeähormoneiksi.

Rohdosten käytöstä on hyvä kertoa omalle lääkärille varsinkin silloin, kun lääkäri määrää jotain muuta lääkettä. Esimerkiksi tryptofaania ei saa käyttää masennuslääkkeiden kanssa, sillä vaarana on, että käyttäjästä tulee hyperaktiivinen, hikoilu moninkertaistuu ja pahimmillaan tulee pakkoliikkeitä. Nukahtamisvaikeuksiin tarkoitettuja rohdoksia ei suositella alle 12-vuotiaille eikä raskauden ja imetyksen aikana.

Jos unettomuus jatkuu kuukauden verran ja itsehoitokonstit eivät auta, tarvitaan lääkärin apua.

Asiantuntijana proviisori, koulutuspäällikkö Irmeli Lehtovaara, Yliopiston Apteekki.

Teksti: Virve Järvinen