Hyvinvointi

Uskontojen pimeät puolet

Teksti:
Anna.fi

Uskonnot eivät aina tuo mukanaan sielunrauhaa ihmisten elämään. Yksilön ja uskonnollisen ryhmän kohtaaminen voi olla yhdelle siunaus ja toiselle painajainen. Ellit ottivat tarkasteluun uskontojen varjopuolet.

Uskontojen pimeät puolet

Uskontojen varjopuolet Suomessa

Uskonnon varjopuolissa ei ole kyse ainoastaan ulkomaisista ääriesimerkeistä kuten lahkojen joukkoitsemurhista, moniavioisuudesta tai seurakunnan pappien insestisyytteistä. Myös kotoisessa luterilaisessa uskonnossa on varjopuolensa.

Yksilöt, jotka eivät noudata valtavirran mielipiteitä suljetaan yhteisön ulkopuolelle. Esimerkkinä voidaan nähdä Imatran entisen kirkkoherran Marja-Sisko Aallon ero virastaan sukupuolenvaihdosleikkauksen jälkeen ja siitä seuranneesta kohusta.

Sateenkaarimessut ja uskoon paluu

Luterilaisten seurakuntien toiminnassa mukana oleminen seksuaalivähemmistön edustajana ei ole ongelmatonta. Riippuen seurakunnista asenteet voivat olla hyvinkin julmia. Seksuaalivähemmistön edustajilla on kokemuksia niin raamattupiiristä ulos häädöstä kuin yleisestä kiusaamisesta.

11 vuotta sitten aloitetut sateenkaarimessut saivat aikaan vastustusta aikanaan ja ei ole kauaa, kun rukoushetken naisparin puolesta toimittanut rovasti Liisa Tuovisesta tehtiin Espoon tuomiokapituliin kantelu. Vasta sateenkaarimessujen myötä osa seksuaalivähemmistöistä on saanut kanavan harjoittaa uskoaan ja palannut uskon pariin.

Uskontojen pimeät puolet

Uskoton eristeään yhteisöstä

Monissa vanhoillisissa uskonnoissa Suomessa luonnollinen seksuaalisuus kielletään ja monet kokevat suurta syyllisyyttä esimerkiksi itsetyydytyksestä. Ehkäisyvälineiden torjunta taas voi olla monille naisille jopa hengenvaarallista lapsiluvun ylittäessä kehon kestokyvyn.

Suomessa uskontojen varjouolet tulevat esiin usein, kun jäsen haluaa erota yhteisöstä. Esimerkiksi joillekin vanhoillislestaadiolaisille eroaminen uskosta tarkoittaa luopumista perheestä ja ystävistä.

Ulkomaiset uskonlahkot

Monet kultit ja lahkot ulkomailla on jättäneet pysyvän mustan muistonsa historiaan. Esimerkiksi Korkein totuus on kultti, joka vuonna 1995 teki Tokion metroon terrori-iskun käyttäen sariinia. Kaasuhyökkäyksessä kuoli 12 matkustajaa ja tuhannet saivat vammoja.

Vuonna 1994 Auringon Temppelin jäsenet uskoivat, että heidän oli tehtävä joukkoitsemurha siirtyäkseen maan ulkopuolelle. Joukkoitsemurhissa kuoli 53 jäsentä Sveitsissä ja Kanadassa sekä 16 Ranskassa. Osa itsemurhasta kieltäytyneistä oli ammuttu.

Uskontojen pimeät puolet

Uskonto tieteen silmin

Freud piti aikanaan uskontoa ihmiskunnan pakkoneuroosina ja ihmismielen puolustuskeinona pelottavaa maailmaa vastaan. Myös muut tieteilijät ovat pohtineet uskonnon merkitystä ja perusteita. Uskonto on nähty ihmismielelle typpillisenä toimintamekanismina.

Uskonto vs. kulttuuri

Uskonnot liittyvät voimakkaasti kulttuurimme ja siten ne tulevat osaksi yhteiskuntaa.Uskontojen syntyä on perusteltu ihmisen yhteisöllisillä ja sosiaalisilla tarpeilla. Joutuessaan eroon omasta laumasta ihminen on onneton, eli ihminen pyrkii aina osaksi yhteisöä. Yhteisöllä on tiedostamaton tapa luoda jumalat, joiden avulla hallitaan yksilöitä.

Lapsiavioliitot tai tyttöjen ympärileikkaus eivät usein liity uskonoppeihin, vaan ovat osa historiallista perinnettä ja kulttuuria. On tärkeä hahmottaa, milloin kyse on kulttuurista ja milloin uskonnosta. Monia tekoja voidaan perustella uskonnolla, vaikka ne eivät lopulta liity itse uskontoon mitenkään, vaan kyse on enemmänkin pienen joukon vääristyneistä käsityksistä.

Teksti: Tarja Vilén

X