Hyvinvointi

Vaihdevuodet valvottavat

Teksti:
Anna.fi
vaihdevuodet

Vaihdevuosioireet eivät kelloa katso. Ne kiusaavat yöllä, ja päivällä sitten väsyttää.

Kuumat aallot, hikoilupuuskat ja sydämentykytykset viis veisaavat vuorokaudenajasta. Vaihdevuosioireet herättävät ja valvottavat naista, ja vaikeuttavat seuraavaa päivää.
Katkonainen uni vaarantaa myös naisen terveyden.

– Huonounisella elimistön hormonitoiminta muuttuu, verenpaine nousee ja elopaino samoin, kertoo lääketieteen tohtori, dosentti Päivi Polo Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

– Insuliiniaineenvaihdunta ja elimistön puolustuskyky kärsivät, joten vaara sairastua aikuistyypin diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa. Päiväväsymys voi myös heikentää tarkkaavaisuutta ja aiheuttaa siten tapaturmia.

Vaihdevuosiin kuuluvat mielialaoireet, kuten masentuneisuus ja ahdistuneisuus, lisäävät univaikeuksia.

– Joskus uniongelmat voivat olla ainoa ja piilevä merkki vaihdevuosista. Lievä kuuma aalto ei aina herätä, vaan nostaa nukkujan pois syvästä unesta. Rakenteeltaan rikkoutunut uni ei virkistä. Aamulla olo on kuin valvoneella.

Ainoana vaihdevuosioireena esiintyvät uniongelmat selittyvät estrogeenin vaikutuksella aivoihin. Sen vähyys haittaa itsessään unta.

Jopa 80 prosenttia keski-ikäisistä naisista kärsii huonosta unesta. Ihan jokaisesta unettomasta yöstä ei voi silti syyttää hormoneja.

–  Työstressi kuormittaa vaihdevuosi-ikäisiä naisia nuorempia naisia enemmän. Työpäiviä edeltävinä öinä keski-ikäinen nainen nukkuu vapaapäiviä huonommin.

Hormonihoito helpottaa

Hormonikorvaushoito on ensisijainen vaihdevuosi-ikäisen naisen unettomuuden hoito. Eniten siitä hyötyvät naiset, joilla hoito helpottaa kaikkia vaihdevuosioireita.  Se saattaa auttaa myös silloin, kun unettomuus on vaihdevuosioireista ainoa. Sairastettu veritulppa ja oma tai lähisuvun rintasyöpä estävät hormonikorvaushoidon.

– Jos vasta-aiheita ei ole, nainen voi käyttää vaihdevuosissa aloitettua hormonihoitoa niin kauan, kuin hän kokee sitä tarvitsevansa.

Hormonikorvaushoitoon liittyvä rintasyöpäriski lisääntyy käyttöajan mukana. Jos nainen käyttää hormonikorvaushoitoa, hänen on käytävä mammografiassa joka toinen ja hoidon määränneen lääkärin kontrollissa joka vuosi. Jos vaihdevuosista on kulunut pitkä aika, ei hormonikorvaushoitoa voi enää aloittaa, koska se saattaa vaarantaa verisuonten terveyden.

Unta edistävillä lääkkeillä ei hoideta vaihdevuosiin liittyvää unettomuutta.

– Valtaosa unilääkkeistä on lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettuja bentsodiatsepiini-johdannaisia. Niiden pitkäaikainen käyttö huonontaa muun muassa tiedonkäsittelyyn liittyvää suorituskykyä. Lisäksi ne heikentävät pitkään käytettyinä unen laatua.

Vaihdevuosi-ikäinen hyötyy myös unikouluksi kutsutusta uniterapiasta. Siinä pyritään eroon unettomuutta ylläpitävistä tottumuksista ja opetellaan tilalle unen laatua parantavia elämäntapoja.

Katkos hengityksessä, katkos unessa

Syy vaihdevuosien huonoon uneen voi olla myös keski-iässä yleistyvissä, yöllisiä hengityskatkoksia aiheuttavissa sairauksissa eli uniapneassa ja osittaisessa ylähengitystieahtaumassa. Jos keski-ikäinen, päivisin väsynyt nainen on lisäksi ylipainoinen, paksukaulainen ja kenties kuorsaa, hän sairastaa luultavasti näistä jompaa kumpaa. Verenpainetauti ja diabetes kulkevat usein käsi kädessä ylähengitystieahtauman ja uniapnean kanssa.

– Osittainen ylähengitystieahtauma on naisilla alidiagnosoitu sairaus. Sitä kannattaa epäillä,  jos naisella on lääkityksestä huolimatta korkea verenpaine.

Verenkiertoelimistö on kovilla, kun hapenkulku takkuilee vuorokaudessa ehkä kahdeksan tunnin eli yöunien ajan.

Unta häiritsevät sairaudet paljastuvat unirekisteröinnissä, ja niitä hoidetaan ylipainehappihoidolla eli CPAP-hoidolla.

Myös iän myötä naisilla yleistyvät levottomat jalat haittaavat nukahtamista. Koska liikkuminen helpottaa oireita, levottomista jaloista kärsivä vaihtaa vuoteen usein kävelyyn.
Häiriö välittäjäaine dopamiinin toiminnassa on syynä levottomiin jalkoihin. Hoitona käytetään dopamiinitoimintaa lisääviä lääkkeitä. Ne ovat samoja kuin  Parkinsonin taudin hoidossa, mutta annokset ovat huomattavasti pienempiä.

Teksti: Virve Järvinen

X