Hyvinvointi

Vanhanajan pyörät tulevat taas

Teksti:
Anna.fi

Talven kilot karisevat pyöräillessä. Kyyryssä syöksyvää fitness-menoa vierastavat saattavat löytää nostalgisemman poljennan viehkeyden klassikkopyörien joukosta. Tutustuimme malleihin ja mahdollisuuksiin Golf, Fillari, Kunto, Retki 05 -messuilla maaliskuun alussa.

Kuvitteellista suomifilmiä: vaaleana kesäiltana tanssilavalle kurvaavat seudun salskeat nuorukaiset isoilla miestenpyörillään. Illan päätteeksi elokuvan tähtipari lähtee yhtämatkaa, kukkamekkoinen tyttö sirosti pojan velodromin tangolla istuen.

Ensimmäiset polkupyörät rantautuivat Suomeen 1869. Naisille sopivia malleja saatiin odotella parikymmentä vuotta kauemmin. Lähes miehen korkuisella etupyörällä varustetut vempeleet olivat vain paremman väen leppoisia kulkuneuvoja vielä 1900-luvun alussa.

Pyöriin ja pyöräilyyn liittyy kiistatonta nostalgiaa. Nykyisten polkupyörämarkkinoiden retromallit eivät kilpaile nopeudessa, mutta ne kiidättävät ratsastajansa vauhdikkaimmin vanhojen elokuvien, romaanien ja iskelmien tunnelmiin tai vaikka omiin muistoihin. Varsinkin naistenpyörävalikoimista löytyy nykyään leppoiseen pystyajoon soveltuvia, nostalgikon silmää hiveleviä klassikkomalleja.

Retroilua väreissä ja muodoissa

Helkaman Aino etupyörän päällä keikkuvine ostoskoreineen sekä miesten vastaava Oiva ovat sulostuttaneet suomalaista kaupunkikuvaa jo pitkään, Oiva peräti 100 vuoden ajan. Jykevärenkaiset, mustat ajopelit ovat nykyisin entisten käytännöllisyyttä ja puhdaslinjaisuutta korostavien ominaisuuksien lisäksi tekniikaltaan hiotumpia kuin ammoiset edeltäjänsä.

Tämän päivän Ainoja ja Oivia saa vakiomukavuuksien lisäksi myös vaihteilla varustettuina. Ainoa on seurannut kapeampirenkainen Ainotar, Helkaman myydyin naistenmalli. Molempien 7-vaihteiseen malliin kuuluu myös iki-ihana hameverkko, joka estää kesämekon takertumisen pinnojen väliin.

Sittemmin retroilu on lisääntynyt muotoilun joka saralla. Helkaman Jopo on joillekin suorastaan elämäntapa. Uusien jopojen lokasuojatkin on maalattu rungon herkullisella värillä ja tavarateline on leveämpi. Uushippiperheiden iloksi 1-vaihteista Jopoa myydään myös pienempänä lasten versiona.

Mikä mennyttä henkivissä fillareissa jaksaa viehättää?
”Ehkä syynä on jonkinlainen vastareaktio liialliselle muotoilulle. Ja vanhanaikaisilla pyörillä on hirveän hyvä ajaa”, Marja Rönn Helkamalta tuumaa.

Rönn päivysti Messukeskuksessa maaliskuun ensimmäisen viikonlopun Golf, Fillari, Kunto, Retki 05 -messujen Helkaman osastolla. Hän itsekin ajelee mieluummin pystyasennossa.

Upouusia kirpparifillareita

Ajaton mukavuus tuntuu Rönnin kokemuksen perusteella kiehtovan eniten juuri naisia ja nuoria.

”Miehille pitää yleensä olla jotain tällaista”, Rönn nauraa ja osoittaa korokkeella komeilevaa Sport 6000 –mallia. Tosi sporttisella ja selvästi mitä moninaisimmin herkuin varustellulla hybridipyörällä kelpaa kuntourheilla matalimmassa ajoasennossa. Miehistä on usein myös mukavaa omistaa erilaisia pyöriä erilaisia ajoja varten.

Ainakin vielä kolmikymppisille ”vain pakki puuttuu” -lausahdus on vanhasta Helkaman Kaunotar- ja Kulkurimainoksesta tuttu. Miestenpyöristä menestynein Kulkuri-retkipyörä lienee osoitus siitä, että kyllä miehissäkin löytyy vanhan kannattajia.

Polkupyöriä alettiin retrokauden alkumainingeissa ostella kirpputoreilta ja maalata sitten itse lokasuojia myöten iloisen värisiksi. Tunturin keltainen tai oliivinvihreä Saint on kuin kirpparipyörä, mutta uutuuttaan kiiltelevänä.

Miesten ja naisten mallien kohderyhmää ovat kesäisen kaupungin iltahumussa viihtyvä opiskelijanuoriso. Vastaavia, jotkut tekniikaltaan modernimpia, löytyy muiltakin valmistajilta, kuten Crescentilta Classic.

Ekologiaa ja ekonomiaa urheiluun

On toki todellisia vanhassa vara parempi -ajattelijoita. ”Vanhat Velot” on pyörävanhusten etujärjestö, jonka jäsenet vannovat alkuperäisyyden nimeen. Yhdistyksen nettisivuilta saa yksityiskohtaisia ohjeita pyörien kunnostusta ja entisöintiä varten.

”Vanhat Velot” edustanee ihmisiä, joille pyöräily on liikkumis- ja liikuntamuotona ollut itsestäänselvää iät ajat. Valtavirrat eivät kuitenkaan aina ole olleet tämän ympäristöystävällisen ja edullisen kuntolajin pauloissa. 1960-luvulla polkupyörän asemaa heikensivät mopot ja 1990-luvulla virtuaalimaailma.

”1980-luvulla pyörakauppa-kukoisti, mutta sitten nuoret siirtyivät fillarin selästä tietokoneiden ääreen. Vaan taas ihmiset tuntuvat uudestaan löytäneen tämän lajin mahdollisuudet”, Rönn iloitsee.

Teksti: Sini Saaritsa / A4 Media Oy (24.3.2005)
Kuva: Helkama

Lisätietoa vanhoista pyöristä:

Helsingin kaupunginmuseo

Vanhat Velot

X