Vihanhallinta – 4 askelta mielenrauhaan
Oletko jatkuvasti vihainen? Saavatko pienetkin asiat sinut hetkessä raivon partaalle? Lue Ninan, 42, kokemus elämästä pohjattomassa vihassa. Katso samalla 4 vinkkiä rauhoittumiseen.
”Tunnen jatkuvasti vihaa ja syvää katkeruutta”
Ninan lapsuudessa oli voimakkaita hylätyksi jäämisen tunteita, jotka olivat peräisin vanhempien vaikeasta avioerosta ja isän uudesta kumppanista. Ninasta kehittyi vahva lapsi, joka yritti aina miellyttää vanhempiaan. Aikuisiällä lapsuuden karut kokemukset heijastuvat mm. kyvyttömyytenä solmia pysyviä seurustelusuhteita.
– Riidat läheisten kanssa päättyvät siihen, että ajan ihmiset pois luotani. Raivo on välillä ihan suhteetonta siihen nähden, mikä syy on.
– Olen ihmisenä hyvin reviiritietoinen, ja jos koen muiden loukkaavan oikeuksiani, näen punaista. Syvä masennukseni ilmenee usein ulospäin vihana.
– Vihanpuuskassa mielessäni kuohahtaa, enkä saa tunteita hallintaani. Saatan suutuksissa sanoa juuri niin kuin ajattelen, miettimättä sanomisieni seurauksia. Saadessani vihaan etäisyyttä tulee katumus siitä, miten hirveä ihminen olen.
– Koen esimerkiksi lapsuuden vaikeudet lannistavina. Käytökseni on aikuisuuden myötä hieman lieventynyt, mutta edelleen saatan puuskassa sanoa todella pahasti, Nina myöntää.
– Hermostun, jos minulle suututaan takaisin tai ei alistuta vihalleni. Joskus vaikka toinen tekisi mitä, se ei riitä. Ainoa, mitä voi, on myötäillä minua täydellisesti ja osoittaa, että ymmärtää minua.
– Parisuhteissa tartuin aina uudestaan ja uudestaan vihastuttaviin piirteisiin kumppaniini ja saatoin suuttua uudestaan jo sovituista asioista. Joskus olin sitä mieltä, että on asioita joita ei voi ikinä antaa anteeksi. Nyt en ole aivan varma asiasta.
Vihanhallinnan aakkoset
Viha voi olla peräisin peloista tai aikaisemmista huonoista kokemuksista kuten Ninan tapauksessa. Pahimmillaan viha tuhoaa ja johtaa väkivaltaan.
Vihan viedessä mukanaan vaihda ympäristöä, koska lähiympäristö on usein osa vihan ja ärtymyksen syytä.
Rauhoita itsesi!
Psykokologit suosittelevat tasapainottavaa lähestymistapaa vihaan. Yksinkertainen menetelmä rauhoittumiseen on syvä hengitys ja itsensä rauhoittaminen mielikuvilla. Toista seuraavia ohjeita:
- Hengitä syvään ja ajattele hengityksen kumpuamista palleasta.
- Samalla kun hengität syvään, toista itsellesi ”ota rauhallisesti”.
- Visualisoi itsesi mielessäsi rentoutuneessa olotilassa.
- Hitaat joogaharjoitteet rentouttavat lihaksiasi ja auttavat rauhoittumaan.
Älä tukahduta vihaasi
Vihanpuuskassa tehdään usein hätiköityjä päätöksiä ja tunnetaan moraalista oikeutta käyttäytyä törkeästi.
Vihan tukahdutus voi kuitenkin johtaa masennukseen, häpeään ja syyllisyyteen. Kun aggressio ja viha puetaan sanoiksi ja niille luodaan mieli, vihalla on mahdollisuus muuttua voimavaraksi.
Teksti: Tarja Vilén
Kommentit
Jos nainen on vihainen, syy on aina muissa. Jos mies on vihainen, syy on miehessä itsessään. Mistähän moinen ajattelutapa johtuu?
Kun naiset on saavuttaneet tasa-arvon, heistä on tullut entistä kiukkuisempia ja tyytymättömämpiä. Miksi?
Kommentit
Toimiskohan toi miehelläkin.
Viimeaikoina ollu välillä sellanen olo, että joku syytön saa vielä veitsestä.
No, sattuipa sopivasti. Ihan kuin omasta elämästäni, ikäkin täsmää! MUTTA: minulla ei ole ollut lapsuudessa mitään vastaavaa, vanhempani olivat yhdessä aikuisikäni kynnykselle asti eikä heillä kummallakaan ollut sen jälkeen uusia puolisoita. Eli minä en ainakaan syytä muita ihmisiä luonteenpiirteistäni…
Jos nainen on vihainen, syy on aina muissa. Jos mies on vihainen, syy on miehessä itsessään. Mistähän moinen ajattelutapa johtuu?
Kun naiset on saavuttaneet tasa-arvon, heistä on tullut entistä kiukkuisempia ja tyytymättömämpiä. Miksi?
Tuttu juttu…Vihaa ei todellakaan kannata tukahduttaa. Itse olen tehnyt niin, ja olen ollut masentunut, sairaslomalla jne…nyt päivä paistaa ja tunteet näkyy jo jotenkuten…lapsuudessa kantanut aikuisten vastuuta jne.
Minulla on ollut todella kovia patoutumia jo vuosia narsistista isoveljeäni kohtaan ja nytten sitten tänä jouluna leipasin sitä pienen suukovun jälkeen naamaan(ei mitään mitä hän ei olisi tehnyt minulle lukemattomia kertoja, niin henkisesti kuin fyysisesti). Olo parani heti. Hieman olen yllättynyt miten nopeasti tilanne syntyi. Tuntui, kuin joku muu olisi ottanut ohjat käsiin. Kyllä vihakin on syytä tunteena käsitellä, koska muuten se syö sisältä. Olen joskus huomannut, että mattojen puistelu on mitä erinomaisin tapa purkaa negatiivista energiaa.
Aina näitä neuvoja jotka ei toimi…tai paikalta poistuminen toimisi, mutta jos olet jäänyt pienen uhmaikäisen lapsen yh;ksi ja hän oireilee ja sinä olet uupunut niin mikään ei tunnu auttavan. Olen menettänyt hermoni ja pinnani palaa tosi nopeesti ja silloin olen hirviö. En vain keksi mitään apua tilanteeseen.
taas näin:
1 tein virheen
2 toinen suuttui
3 kyllästyin toisen suuttumiseen
4 riita paheni
virheitä ei saisi tehdä, se auttaisi. ei saisi suuttua takaisin
”Kun aggressio ja viha puetaan sanoiksi ja niille luodaan mieli, vihalla on mahdollisuus muuttua voimavaraksi.”
Kuulostaa propagandalta. Maahanmuuttajat ovat voimavara. Somalit ovat voimavara. Pedofilia-uskonnon edustajat ovat voimavara. Sana voimavara saa minut vihaiseksi.
Hear hear,
vihaan myös tätä uuskielijargonia ja selälletaputtelevia vihanhallintaohjeita, jotka ovat aina tätä ”ota vastuu OMASTA vihastasi ja käännä se YHTEISÖN eduksi”-lässytystä. Minkä takia minun pitäisi ylipäänsä, vihaisena ihmisenä, joka olen kokenut muiden henkilöiden taholta nälvimistä ja kiusaamista koko elämäni sekä joutunut ottamaan liikaa vastuuta jo lapsena lapsuudenkodissa ja tätä kautta katkeroitunut yhteiskuntaan ja elämään ennenaikaisesti, vielä joku vastuu siitä, että kykenen toimimaan yhteisössä, joka on tehnyt minulle eri tavoin ja eri jäsenien toimesta pahaa, elämäni alusta asti?
Minkä takia minun pitää, kaiken tuskan koettuani, vielä omistaa aikaani ja voimavarojani tuon yhteisön palveluun? Mikä velvollisuus minulla on tehdä itsestäni yhtään mitään? Miksi minun pitäisi vielä antaa anteeksi kiduttajilleni ja palvella heitä? Minusta sen pitäisi mennä toisin. Pitäkööt he ITSENSÄ rauhallisina kun MINÄ avaan suuni. Heh heh…
Niin, ja vihaisille miehille tiedoksi: Se oman ämmän kiukku laantuu heti kun sitä lakataan kutsumaan kiukuksi ja uudelleennimetään vihaksi. Lapsi kiukuttelee ja vihainen nainen rinnastetaan lapseen, joka pelkää ja pitää siksi rauhoittaa. Ihan kuin tässä tangentin lailla sivuttaisiin sitä äitimyyttiä, joka väittää, että nainen ei kykene raivoisaan vihaan. Nyt kun ollaan siinä tasa-arvossa voitaisiin myöntää, että nainenkin osaa vihata, että naisenkin viha on arvokasta eikä vain lapsellista kiukkua, joka menee ohi jos naiselle antaa halin. Tuossa kun on kääntöpuolena se, että nainen lakkaa antamasta arvoa miehen vihalle ja vasta-alistaa mitätöivän miehen.
No se voimavara tarkoittaa sitä, että kun on hyväksynyt kiukkunsa eikä tunne siitä syyllisyyttä, jää jäljelle energia, jolla voi vaikuttaa niin ympäristöönsä, ettei tarvitse koko ajan tukahduttaa vihaansa. Siit tulee tavallaan sellainen voimaantuminen, mut voima ei olekaan samaa tuhoavaa mitä on itse joutunut kokemaan. Voimaantumiseen liittyy tekojen hallinta, järkevä ajattelu, jolla saadaan muutos aikaan ilman väkivaltaa. Öö… joku tällainen tilanne esim: pitäis mennä juhliin, on tullut kutsu ja kaikki. Sit ku pääsee paikalle, kaikki paikat on jo mennyt. Kiukku nousee, eks vaan? Eikö ne ääliöt ymmärtäneet varata tarpeeksi tilaa autoilijoille? Ja missä toi idiootti on harjoitellut parkkeeraamista, tietty joku akka joka kuvittelee omistavansa maailman,hymyilee siellä tonnin jakkupuvussaan ja aviomies nyökyttelee nöyränä vieressä, se siitä tasa-arvosta jne… Okei,tässä kohtaa pitäis keksiä joku ratkaisu. Mut hups, tuli ajateltua kaikkea muutakin jota ei sais ajatella eikä varsinkaan sanoa. Syyllisyys, häpeä. Tai sit voi nostaa leuan pystyyn, sanoa itselleen olevansa sentään kutsuvieras, ja parkkeeraus on puutteellisesti järjestetty. Auto jää siihen, marssitaan sisään, etsitään juhlan järjestäjä ja sanotaan tiukasti mutta asiallisesti, omanarvontuntoisesti, että pysäköintiongelmalle on tehtävä jotain. Sieltä tulee vielä lisääkin vieraita ja meidän Sitikka seisoo keskellä tietä. Eihän tämä nyt toimi, asialle on tehtävä jotain. Ja näin. Turhautuminen ja kiukku tuli purettua rakentavaan toimintaan ja sitä saakelin parkkitilaa tuli äkkiä kummasti lisää, kun sen leveästi pysäköidyn autonkin omistaja sai tunnontuskia ja tuli ystävällisesti siirtämään autoaan. Tää on mielikuvitusta, mut toivottavasti osasin sanoa sen ymmärrettävästi.
Hei,
Tuo lapsuuden kohtelu on todella tärkeää.
Jos sinua kohdellaan kuin ylimääräistä paskaa
ajaudut kummasti ulos talosta ja tuuliajolle.
Niin ,aivan, miten siinä sitten palvelet mielelläsi yhteiskuntaa.
Kun isä on maa ja äiti sielu lapsessa.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous