Hyvinvointi

Voi vai margariini?

Teksti:
Anna.fi

Tuskin mistään ravitsemuksen saralla kiistellään tällä hetkellä yhtä paljon kuin rasvoista – puhutaan rasvasodasta. Ja sodan siviili seisoo rasvahyllyllä miettien, millä eväsleipänsä sivelisi.

voileipä

Margariini kuuluu lautasmalliin

Jos haluat luottaa ravitsemussuosituksiin, valintasi on helppo: nosta ostoskärryyn rypsiöljypohjainen margariini.

Terveellisen ruokavalion osana kevytlevitteet voivat tukea painonhallintaa, mutta niiden rasvahappokoostumus on usein huonompi kuin rasvaisempien margariinien. Mitä vähemmän tuotteessa on rasvaa, sitä vähemmän siinä on myös pehmeää rasvaa – siksi kevytlevitteet ovat hiukan kaksipiippuinen juttu.

Osassa margariineja on transrasvoja – erityisen haitallisia kovia rasvoja, joiden saantia pyritään ympäri maailmaa rajoittamaan jopa lainsäädännön avulla. Suomessa myytävien  levitteiden transrasvapitoisuudet ovat kuitenkin asiantuntijoiden mukaan niin pieniä, ettei niillä ole terveydellistä merkitystä, ja yli puolessa tuotteista ei ole transrasvoja lainkaan.

Voikapina vahvistuu

Voin kulutus on kaksinkertaistunut vuoteen 2009 verrattuna samalla, kun kevyttuotteita käytetään koko ajan vähemmän. Voista ei kuitenkaan ole edelleenkään tullut terveystuotetta. Ei ole mitään näyttöä siitä, että pehmeiden rasvojen korvaaminen kovilla edistäisi terveyttä.

Moni vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattava kehuu kolesteroliarvojensa parantuneen kovia rasvoja syömällä. Karppiruokavalio kuitenkin lisää useimmiten huikeasti kasvisten syömistä ja laskee painoa, joten muutosta tuskin selittää pelkkä kovan rasvan syöminen.

Ruokavaliossa, kuten muissakin elintavoissa, ratkaisee aina kokonaisuus. Suositusten mukaan kovia ja pehmeitä rasvoja pitäisi saada suhteessa 1:3. Jos syöt kasvisvoittoisesti, juot rasvatonta maitoa, vältät juustojen, kerman, rasvaisten leivonnaisten ja lihan syömistä, käytät päivittäin rypsiöljyä, kalaa, siemeniä, pähkinöitä tai avokadoa, et tupakoi ja liikut säännöllisesti, voit hyvin voidella muutaman ruisleipäviipaleen päivässä voilla – se ei taatusti ole vaarallista. 

Näe rasvat laajemmin

Leipärasva ei ole elimistölle välttämätöntä. Suositusten mukaan 25–35 prosenttia päivittäisestä energiasta pitäisi saada rasvasta. Jos naisten energiantarve on keskimäärin 2 000 kcal ja miesten 2 500 kcal päivässä, rasvaa pitäisi siis kulua 70–75 grammaa päivässä.

Jos ruokavalio sisältää muuten runsaasti pehmeiden rasvojen lähteitä, leivän voi hyvin syödä ilman levitettäkin. Kuitenkin jos leipälevitteen pois jättäminen tarkoittaa myös täysjyväruisleivän katoamista ruokavaliosta, valinta vie ojasta allikkoon: viljakuitu suojaa ainakin sydäntaudeilta ja syöviltä.

Ja käytitpä mitä levitettä tahansa, voileipien puputtaminen aterian korvikkeena on huono tapa. Voileivästä on hankala koota lautasmallin mukaista ateriaa – kasviksia mahtuu leivälle  auttamattoman vähän ja rasvaa suhteessa liian paljon. 

Lähteet:
Sydänliitto
Suomalaiset ravitsemussuositukset − ravinto ja Liikunta tasapainoon.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005.

Teksti: Nina Sarell

X