Hyvinvointi

Ylireagointi nostaa stressitasot pilviin ja aiheuttaa vain lisää mielipahaa – näin harjoittelet itsehillintää

Tuntuuko, että ylireagoit epäonnistumisiin, kiireisiin tai muiden sanomisiin? Opettelemalla hillitsemään tunnereaktioitasi pystyt paremmin kontrolloimaan myös stressitasojasi.
2.10.2018 Teksti: Anna Nummisto Kuvat: iStock

Jatkuva kierroksilla käyminen on yleensä merkki stressistä, jota oma voimakas tunnereaktio vain pahentaa. Siinä missä joku toinen ei vaivautuisi pahoittamaan mieltään työkaverin puolihuolimattomasta kommentista, saatat vatvoa asiaa mielessäsi vielä illallakin. Vellomalla negatiivisissa ajatuksissa aiheutat itsellesi lisää stressiä ja mielipahaa.

Opettelemalla hillitsemään tunnereaktioitasi pystyt paremmin kontrolloimaan myös stressitasojasi. Jotkut asiat elämässä todella kannattaa ohittaa vain pelkällä olankohautuksella.

Missä kohtaa tunteet menevät yli?

Tunteiden näyttäminen on elämää. Naura, kun naurattaa, samoin kuin itke, kun itkettää. Jos jokin asia saa sinut suuttumaan, on ihan sallittua olla vihainen. Ongelmallisiksi tunnereaktiot kasvavat silloin, jos reagoit suhteettoman voimakkaasti tapahtuneeseen nähden.

Esimerkki suhteettoman voimaakkasta reagoinnista voisi olla esimerkiksi tällainen: Lähdet kauppaan ostamaan maitoa, ostat kaikkea muuta, mutta unohdat maidon. Tulet kotiin ja räjähdät kumppanillesi, joka kysyy, missä maito on. Tässä tapauksessa kumppanille suuttuminen on selvästi liioiteltua. Kyse on vain maidosta. Mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut. Paitsi, että nyt olet pahoittanut siippasikin mielen.

Krooninen loukkaantuja ei edes yritä ymmärtää muita – helposti uhriutuva voi kärsiä empatiavajeesta

Pahan mielen patoaja

Ulkoinen ylireagointi on helposti tunnistettavissa. Sitä on vaikea olla huomaamatta vaikkapa liikenteessä, jossa ohittava autoilija saa sinut painamaan tööttiä, heiluttamaan keskisormea ja huutamaan törkeyksiä. Usein tällainen ylireagointi leimahtaa nopeasti, mutta se myös laantuu nopeammin kuin sisäinen ylireagointi.

Negatiivisten tunteiden patoaminen sisäänpäin aiheuttaa pahaa oloa ja ahdistusta.

Ylireagoitko sisäänpäin? Negatiivisten tunteiden patoaminen sisäänpäin aiheuttaa pahaa oloa ja ahdistusta.

Negatiivisten tunteiden patoaminen sisäänpäin aiheuttaa pahaa oloa ja ahdistusta. Toisten ihmisten saattaa olla vaikea huomata kuohuntaasi, sillä soimaat vastoinkäymisistä vain hiljaa itseäsi. Pienikin epäonni tuntuu valtavan suurelta henkilökohtaiselta koetukselta ja mietit, miksi juuri sinulle aina käy näin. Koet, ettei kenelläkään mene niin huonosti kuin sinulla. Hoettuasi tätä mantraa itsellesi riittävän kauan, et enää näe ympärilläsi muita kuin ikäviä asioita. Negatiivinen suhtautumisesi ruokkii negatiivisuutta.

Tunnista, missä tilanteissa ylireagoit

Opettele tunnistamaan asiat, jotka saavat sinut ylireagoimaan.

Jokaisella meistä on omat nappulat, joita painelemalla pinna alkaa nopeasti kiristyä. Saadakseni tunteesi paremmin hallintaan, mieti lähiviikkojen ajalta kaikki ne tilanteet, jolloin olet ylireagoinut. Saiko sinut kuohumaan jokin tietty asia? Liikenne, raha tai ihmisten hitaus? Mieti sitten, miksi tämä asia vaikutti sinuun niin voimakkaasti. Oliko reaktiosi syy todella verkkaisesti liikkuva ruokakaupan kassajono vai se, että olit aikatauluttanut päiväsi huonosti, olit myöhässä, väsynyt tai nälkäinen?

5 syytä, miksi kunnon riita voi tehdä joskus hyvää – näin riitelette rakentavasti

Korjaa omaa asennettasi

Syy hermostumiseesi on todennäköisesti aivan jossain muussa asiassa – sellaisessa, jonka korjaamiseen sinun kannattaisi keskittyä räyhäämisen tai itsesäälin sijasta.

Ylireagoimme helposti, jos olemme muutenkin elämässämme ylikeskittyneitä itseemme ja omiin tunteisiimme. Voit aluksi peilata omia reaktioitasi muiden ihmisten reaktioihin. Miten esimerkiksi puolisosi reagoi siihen, jos lapsi kaataa maidon lattialle. Kumman reaktio on tehokkaampi?

Stressi aiheuttaa ylireagointia, mutta voimakkaat reaktiot eivät poista sitä, päin vastoin. Keskittymällä löytämään todellisen pahan mielesi aiheuttajan, tyynnytät myös mielesi. Kun elämäsi peruspalikat ovat paremmin hallinnassasi, pikkuasiat alkavat tuntua pikkuasioilta.

Harjoittele mielen hallintaa

Ota oma komentokeskuksesi hallintaan harjoittelemalla hengitystä. Kun huomaat olevasi tilanteessa, joka normaalisti saisi sinut pois tolaltaan, keskity hetkeksi pelkkään hengitykseesi. Anna pulssin tasaantua ja pahimman tunnekuohun laantua.

Tee tilanteesta pika-arvio. Mistä oikeasti on kyse? Miten iso asia on kyseessä? Oletko huomaamatta turvautumassa vanhoihin tapoihisi, esimerkiksi huutamiseen, vai toimisiko empatia paremmin? Reagoi vasta sitten.

Muista, että mielen hallinnassa ei ole kyse haitallisesta tunteiden patoamisesta. Jos tilanne suututtaa sinua, on täysin sallittua suuttua, mutta voit ehkä arvioida tunnereaktion määrän tarpeen uudelleen. Muutamien sekuntien aikalisällä sekä hengitysharjoituksella on iso vaikutus lopullisen reaktiosi voimakkuuteen sekä stressitasojesi nousuun.

Lähteet: LifeHacker.com, PsychologyToday

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *