Hyvinvointi

Yökukkuja Janne Kataja tekee mitä omituisimpia askareita pitkin pikkutunteja: ”Joskus muut hermostuvat öisistä ääniviesteistä”

Yksi ajelee autolla ympäri kyliä, toista auttaa tieto lääkekaapissa olevista unilääkkeistä. Janne Katajalla ja Helena Lindgrenillä on omat keinonsa unettomiin öihin.

Teksti:
Emilia Saloranta
Kuvat:
Sampo Korhonen

Janne Kataja voi tehdä öisin töitä läppärillään.

Yksi ajelee autolla ympäri kyliä, toista auttaa tieto lääkekaapissa olevista unilääkkeistä. Janne Katajalla ja Helena Lindgrenillä on omat keinonsa unettomiin öihin.

Janne Kataja ei malta mennä nukkumaan

Näyttelijä ja lelukaupan pitäjä Janne Kataja, 42, on ollut aina yökukkuja. Jo lapsena hän odotti vanhempiensa nukahtavan, jotta pääsisi jatkamaan leikkejään.

– Mielestäni yö on kivaa ja luovaa aikaa. Olen suunnitellut öisin muun muassa tv-sarjojen käsikirjoituksia.

Tänä syksynä hän valvoi eräänä yönä aamuviiteen eikä viitsinyt enää mennä nukkumaan vaan lähti suihkun kautta kaupalleen.

– Se oli tehokasta, olin tehnyt päivän työt jo aamukymmeneen mennessä.

Aina hän ei suinkaan tee öisin töitä. Kesäisin hän saattaa istua kuistilla ja kuunnella yöstä kantautuvia ääniä, joskus hän katselee tv-sarjoja. Toisinaan hän tarttuu puhelimeensa ja soittaa yökukkuja-kavereilleen, kuten Kiti Kokkoselle, Anita Hirvoselle, Hannele Laurille tai äidilleen.

– Aloitamme puhelut ihan niin kuin muutkin puhelut, että mitäs sinne. Tiedämme, että toinenkin on hereillä.

Omanlainen elämänrytmi ei häiritse muita, paitsi silloin, kun Janne unohtaa kello kahdelta yöllä, että jotkut saattavat olla nukkumassa.

– Olen innostuja. Joskus ihmiset ovat hermostuneet, kun olen lähetellyt öisin ääniviestejä ideoistani ja havainnoistani.

Nykyään Janne tietää, ketkä laittavat öisin puhelimen äänettömälle ja kenelle voi lähettää viestejä.

Kun energiaa riittää, Janne saattaa hypätä yöllä myös auton rattiin. Alkuvuodesta nähtävässä Kuokkavieras Kataja -ohjelmassa hän menee kuokkimaan eri koteihin. Ohjelmaa tehdessään hän huomasi, että osa kaupungeista oli yöajeluiden kautta jo tuttuja.

– Kun olin pieni eikä uni tullut, lähdin äitini kanssa ilta- tai yöajelulle. Nuorempana yöajelin myös kavereideni kanssa, mutta nykyään heillä on puolisoita ja muuta tekemistä yöaikaan.

Seura kelpaisi sosiaaliselle Jannelle öisin. Häntä harmittaa, että nykyisin läpi yön avoinna olevia paikkoja ei Riihimäellä enää oikein ole.

– Ennen vietin öisin aikaa erään hotellin aulabaarissa, luin lehtiä ja juttelin yövuorossa olevalle henkilökunnalle.

Välillä Janne kaipaakin New Yorkiin, kaupunkiin, joka ei nuku koskaan.

– Siellä pystyn elämään normaalia elämää, kun kaikki paikat ovat öisin auki.

Mies, josta uni tekee malttamattoman

Janne painottaa, että ei kärsi unettomuudesta. Hänellä on uniapnea, ja CPAP-laite tuo hurinallaan helposti unen – sitten kun malttaa mennä nukkumaan. Usein hän ei vain malta ja uskookin, että pärjää hyvin lyhyillä, muutaman tunnin mittaisilla, yö­unilla.

– En huomaa jaksamisessani mitään eroa riippuen siitä, olenko nukkunut kuusi tai kolme tuntia. Kahdeksaa tuntia en nuku koskaan. En nukahtele päivisin enkä myöskään tarvitse päikkäreitä.

”Lääkärin mukaan painoa saattaisi olla vähemmän, jos malttaisin nukkua.”

Jotkut ihmettelevät miehen vähäisiä unimääriä, mutta lääkäri on huomauttanut vain yhdestä asiasta.

– Hänen mukaansa elopainoa saattaisi olla vähemmän, jos malttaisin nukkua enemmän. Hormonit menevät valvomisesta sekaisin.

Janne itse on hyväksynyt oman, erikoisen rytminsä.

– Jos olen nukkunut parina yönä vähän enemmän, minulle alkaa tulla malttamaton fiilis.

Tulevaisuuden työhaaveista yksi liittyykin öihin.

– Olen joskus pitänyt yöllä Instagramissani yöliveä, ja linjoilla on ollut satoja kaltaisiani. Olisi kiva saada oma yöradio-ohjelma Pekka Saurin tapaan. Voisin silloin jutella muiden kukkujien kanssa.

Helena Lindgreniä rauhoittaa lukeminen yöllä.
Helena Lindgreniä rauhoittaa lukeminen yöllä.

Laulaja Helena Lindgren käyttää unilääkettä harkiten

Helena Lindgrenin, 65, uniongelmat alkoivat vuosituhannen vaihteessa, kun hän erosi silloisesta puolisostaan Jorma Uotisesta. Meikkitaiteilijana työskennellyt Helena aloitteli samaan aikaan itse uraa laulajana. Uudessa kodissa uni ei tullutkaan.

– Muutin tuolloin yksin asumaan ja kaikki tuntui epävarmalta. Murehdin ja huolehdin, miten pärjään, enkä saanut unta. Aluksi vain pyörin sängyssä, lopulta otin kirjan käteeni.

Nukahtamista vaikeutti myös uusi työ. Keikkamuusikon työajat olivat epäsäännöllisiä, ja keikat alkoivat usein myöhään illalla. Ja vaikka keikka olisikin joskus alkanut aikaisemmin, saattoi ajomatka keikkapaikalta kotiin kestää kauan. Nukkumaanmeno viivästyi.

– Sisäinen kelloni muuttui noina vuosina niin, että olin virkeimmilläni vasta kymppiuutisten jälkeen.

Rytmin muuttuminen aiheutti ongelmia, sillä vaikka Helena olisi saanut unen kolmelta, hän ei osannut nukkua riittävän pitkään, jotta väsymys olisi tullut kuitattua.

– Huomasin myös, että uni ei ollut virkistävää, kun nukahdin niin myöhään.

Liian vähäiset unet aiheuttivat Helenassa tyypillisiä oireita: hajamielisyyttä ja nuutunutta oloa.

– Huonosti nukkuneena pitää käyttää paljon energiaa siihen, että ei ole energiaa. Vertaan sitä jatkuvaan jet lagiin. Laulajalla liian vähäinen uni voi vaikuttaa myös ääneen.

Lopulta Helena päätti ottaa yhteyttä lääkäriin. Tämä neuvoi, että Helena voisi ottaa pidempien kiertueidensa aikana nukahtamislääkettä. Lääkkeestä on ollut apua, mutta sitä hän käyttää harkiten.

– Olen käyttänyt nukahtamislääkettä vain ajoittain. Otan silloinkin usein vain puolikkaan tai neljäsosatabletin kerralla, sillä haluan osata nukahtaa myös luonnollisesti.

Kello yhdentoista kutsu

Kun keikkakalenteri korona­vuonna tyhjeni, Helena saattoi ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen luoda itselleen säännöllisen päivärytmin.

Illalla keikalle valmistautumisen sijaan hän alkoi venytellä ennen iltauutisia. Myös kuppi teetä ja kevyt iltapala, kuten luonnonjugurtti, banaani sekä juustoleipä, kuuluivat iltaohjelmaan.

– Pidän nykyään huolta myös siitä, että syön hyvin pitkin päivää. Jos en ole pystynyt syömään kunnolla, tyhjällä vatsalla uni ei tule tai se ei ole hyvää.

”Huolehtijaluonteeni vaikeutti unensaantia pitkään.”

Iän myötä Helena on oppinut olemaan myös murehtimatta, ja se on auttanut univaikeuksissa.

– Olen huolehtijaluonne, ja se vaikeutti unensaantia pitkään. Yhdeksi huoleksi muodostuu helposti se, ettei saa unta. Silloin alkaa jo illalla pelätä tulevan yön unettomuutta. Korona-aikana minun oli helpompi ajatella, että nukun sen, minkä nukun.

Helena menee yleensä sänkyyn yhdentoista aikaan, ja uni tulee viimeistään yhdeltä. Säännöllisen elämänrytmin ja unen vaikutukset Helena on huomannut suoraan kehossaan.

– Ei ole ollut kropassa kolotuksia, ja olen paljon virkeämpi.

Nukahtamislääkettä hänellä on yhä varalta aina mukana. Korona-ajan rajoituksia on purettu ja keikkoja järjestetään taas normaalisti. Siksi Helenan on täytynyt miettiä unirytmiä taas uudestaan.

– Yksi tapa on se, että menen kauem­pana sijaitsevalle keikkapaikalle jo edellisenä iltana. Tällöin minun ei tarvitse jännittää, että ehdinkö aamulla junaan tai kulkevatko ne normaalisti. Ehdin myös ottaa päiväunet ennen keikkaa ja lisätä unen kokonaismäärää.

X