Ihmiset ja suhteet

Heidi Lahti oli vuosia vaikeavammaisen poikansa omaishoitaja – kun poika kuoli, elämältä putosi pohja: ”En edes halua päästä surusta yli, en halua unohtaa mitään”

Heidi Lahti, 43, omistautui vuosiksi vaikeavammaisen Oliver-poikansa hoitamiselle. Kun Oliver kuoli, Heidi tipahti tyhjän päälle ja joutui miettimään: kuka minä olen?

Teksti:
Tiina Suomalainen
Kuvat:
Sampo Korhonen, Heidi Lahden kotialbumi

Heidi Lahden arki pyöri vuosia poikansa hoitamisen ympärillä.  – Oliverin kuolema jätti tyhjän sylin ja tyhjän kodin.

Heidi Lahti, 43, omistautui vuosiksi vaikeavammaisen Oliver-poikansa hoitamiselle. Kun Oliver kuoli, Heidi tipahti tyhjän päälle ja joutui miettimään: kuka minä olen?

Oliver makaa keinussa äidin kainalossa ja hymyilee. Hän kelluu uimakypärän avulla altaassa, lepää lentokoneessa matkalla lomalle, istuu isän sylissä veneen keulassa.

Kun Oliverin elämästä kertova video loppui, hautajaisvieraat olivat pitkään hiljaa.

– Kuvakooste selvästi kosketti heitä, sillä suurin osa ei tiennyt, miten rikasta ja monipuolista Oliverin elämä oli ollut, sanoo Oliverin äiti Heidi Lahti.

Oliver eli 13 vuotta. Hän oli vaikeasti kehitysvammainen poika, joka ei koskaan oppinut puhumaan tai liikkumaan. Lihasvelttouden takia hän vietti koko elämänsä makuulla tai erikoistuolissa.

Silti hän oli päiväkodissa, kävi koulua, osallistui retkille, kuunteli musiikkia ja matkusti perheensä kanssa Viroon, Venäjälle ja Barcelonaan. Hän kävi Tukholman-risteilyllä ja Levi-tunturin huipulla.

Vanhemmilleen hän oli ensimmäinen lapsi, ja Heidi on kiitollinen siitä, että juuri Oliver teki hänestä äidin.

”Luopumisia tuli pikkuhiljaa”

Synnytys oli pitkä ja vaikea. Lopulta Oliver piti vetää ulos imukupilla. Kun Heidi sai pojan rinnalleen, oli se hänen elämänsä onnellisin hetki.

Ensimmäiset kaksi kuukautta Oliver eli terveen vauvan elämää, mutta sitten alkoivat epilepsiakohtaukset, jotka muuttuivat koko ajan rajummiksi. Oliver ei oppinut nostamaan päätään eikä kääntymään. Alle puolen vuoden ikäisenä hänellä todettiin liikuntavamma.

Iloiset äiti ja poika Tukholman-risteilyllä.
Iloiset äiti ja poika Tukholman-risteilyllä.

– Muistan, kun äitikaverini, jolla oli samanikäinen vauva, sanoi, että annetaanpa poikien katsella toi­siaan. Hänen vauvansa napitti Oliveria kiinnostuneena, mutta Oliverin katse vain harhaili eikä hän pystynyt pitämään edes päätään koholla. Silloin minusta tuntui pahalta, Heidi kertoo.

Neuvolassa huomattiin aina jokin uusia asia, jota Oliver ei ollut oppinut. Pojalla todettiin näkövamma. Puhe ei edennyt ääntelyä pidemmälle. Nieleminen oli vaikeaa, ja kaikki ruoka piti soseuttaa.

Näin saat käyttöösi kaikki upeat edut

Annan tilaaja pääsee käsiksi kaikkiin klubietuihin.

Tilaaja: Kirjaudu tai luo tili tästä.

Kirjaudu

Mikäli et ole vielä tilaaja, tilaa Anna tästä.

Tilaa

Pulmatilanteissa ole yhteydessä asiakaspalveluun.

X