Ihmiset ja suhteet

Adoptio, ikuinen ikävä?

Teksti:
Anna.fi

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret joutuvat liian usein laitoksiin

Adoptio, ikuinen ikävä?

Jokainen lapsi tarvitsee kodin, jossa voi kasvaa ja kehittyä turvallisesti. Joskus omat vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsesta. Useimmiten syynä ovat vanhempien päihdeongelmat, mielenterveyteen liittyvät syyt tai lasten kaltoin kohtelu. Silloin lapsi voidaan sijoittaa hoitoon oman kotinsa ulkopuolelle.

Lasten ja nuorten sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat lisääntyneet joka vuosi. Tuoreimpien tilastojen mukaan yksi prosentti (14 704) alle 18-vuotiaista on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Vain 38 % on päässyt sijaisperheeseen. Perhehoitoon sijoitettujen osuus kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista on Suomessa poikkeuksellisen matala verrattuna muihin Pohjoismaihin ja yleensäkin eurooppalaisiin maihin.

Perhesijoitus takaa lapselle mahdollisuuden kiintyä häntä pysyvästi ja turvallisesti hoitaviin vanhempiin. Turvallisen kiintymyssuhteen synty on edellytys lapsen kasvulle ja kehitykselle ja edellytys myös sille, että lapsi kykenee kasvaessaan solmimaan uusia pysyviä ihmissuhteita. Perhesijoituksessa lapsi myös saa mallin perhe-elämästä, jonka varaan hän voi omaa tulevaisuuttaan rakentaa. Näiden näkökulmien lisäksi perhesijoitukset ovat taloudellisesti yhteiskunnalle moninkertaisesti laitosmaisia hoitomuotoja edullisempia ratkaisuja.

Kuka voi alkaa sijaisvanhemmaksi

Jotta lapsi uskaltaa kiintyä ja juurtua, tarvitaan aikuisia, jotka ovat halukkaita sitoutumaan lasten elämään niin pitkäksi aikaa kuin tarvitaan. Tarvitaan koteja, joiden ovi avautuu ja alkaa merkitä lapselle turvapaikkaa maailmassa. Tarvitaan taitoa ja ymmärrystä, jotta lapsen kasvukolhuja osataan hoitaa. Tarvitaan lasten omien vanhempien merkityksen syvällistä ymmärtämistä ja halua ylläpitää jatkuvuuden tuntua lapsen elämässä. Tarvitaan motivaatiota ja arvomaailmaa, jossa lapsen oikeudella turvaan, rakkauteen ja kehitykseen on korkea sija.

Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä henkilö, joka on koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella sopiva antamaan perhehoitoa. Sijaisvanhemmuus on yksi perhehoidon muoto. Perhehoidossa on Suomessa myös kehitysvammaisia lapsia ja aikuisia, mielenterveyskuntoutujia sekä vanhuksia.

Perheelle tai perhehoitajalle ei siis aseteta mitään erityisiä koulutusvaatimuksia, mikäli hoidossa ei ole enempää kuin neljä henkilöä. Perhehoitajaksi aikova arvioi omia valmiuksiaan toimia perhehoitajana etukäteisvalmennuksen aikana ja keskusteluissa yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Perhehoitajana voi toimia joko parisuhteessa elävä tai yksin asuva henkilö. Vaikka mitään erityisiä koulutusvaatimuksia ei ole, sijaisvanhemmaksi ryhtyvältä voidaan edellyttää joitain henkilökohtaisia valmiuksia, joita käydään läpi mm. ennakkovalmennuksessa.

Perhehoitoperheeksi ryhtyminen on koko perheen asia. Siitä tulee keskustella kaikkien perheenjäsenten kesken, ja kaikkien tulee hyväksyä perhehoidon aloittaminen. Sosiaalityön tehtävänä on hoitaa perheiden rekrytointi ja valmennus sekä huolehtia sijoitusprosessista niin, että kullekin sijoitetulle löytyisi hänen tarpeitaan vastaava perhe. Sosiaalityöllä on aina päätösvalta sijoitusta tehtäessä.

Mihin ottaa yhteyttä, kun sijaisvanhemmuus kiinnostaa

Sijaisvanhemmuudesta kiinnostunut voi ottaa yhteyttä oman kuntansa sosiaalitoimistoon tai eri puolilla Suomea toimiviin perhehoidon alueellisiin yksikköihin. Kehitysvammaisia lapsia tai aikuisia perhehoitoon haluava on yhteydessä kunnan tai erityishuoltopiirin perhehoidosta vastaavaan henkilöön, joka vastaa kehitysvammaisten perhehoidosta.

Lastensuojelualalla toimivat järjestöt Perhehoitoliitto ry, SOS-Lapsikylä ry ja Pesäpuu ry ovat aloittaneet yhteisen kampanjan, jotta perhehoidon merkitys ja sijaisvanhempien tarve saisivat julkisuutta sijaisvanhempien hakemisen taustaksi. Perhehoitoliitto ry tukee ja kehittää sijaisvanhemmuutta ja muuta perhehoitoa, Pesäpuu ry kouluttaa sijaisvanhempia ja muita lastensuojelun toimijoita ja SOS-Lapsikylä ry järjestää yhteisön tukemaa ammatillista perhehoitoa.

Nämä järjestöt ovat perustaneet yhteisen sijaisvanhemmaksi.fi-portaalin. Portaali avataan äitienpäivänä 2006. Sivuilla kerrotaan perustietoa sijaisvanhemmuudesta ja lapsikylävanhemmuudesta sekä esitellään vanhempia. Sivuilta löytyy myös yhteystietoja sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneille.

Kampanjan taustaksi teetettiin Taloustutkimuksella tutkimus sijaisvanhemmuuden tunnettuudesta ja kiinnostavuudesta. Tutkimukseen haastateltiin 1008 ihmistä, joista puolet tunsi sijaisvanhemmuutta, puolet ei. 35–44-vuotiaista yli kolmannes oli erittäin tai melko kiinnostuneita toimimaan sijaisvanhempina. Taustalla olevat järjestöt toivovat, että tämän kampanja auttaisi sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneita ihmisiä löytämään heille sopivan kanavan hakeutua sijaisvanhemman tehtävään. Tavoite on, että mahdollisimman moni perhehoitoa tarvitseva lapsi saisi tarvitsemansa uuden kodin.

Lasten ja nuorten perhehoitajalta edellytettävät valmiudet:
– Suojella ja hoivata lasta
– Tukea lapsen kehitystä ja ottaa huomioon hänen mahdolliset kehitykselliset viiveensä
– Tukea lapsen suhteita hänen syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden jatkuminen
– Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan
– Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa ammatillisen tiimin jäsenenä

Lisätietoa:

Sijaisvanhemmaksi

Perhehoitoliitto

Sos-lapsikylä

Pesäpuu

X