Äitien juominen on vaiettu tabu

Äidin alkoholismi on monien perheiden vaiettu salaisuus. Naisten alkoholikuolemat Suomessa ovat lähes kuusinkertaistuneet parissa kymmenessä vuodessa. Hoitoon hakeutumista vaikeuttaa muun muassa naisten syyllistäminen.

Rolling Stonesin kappale ”Äidin pikku apulainen” kertoo väsyneestä kotiäidistä, joka saa apua pullosta. Naisten ja erityisesti pienten lasten äitien juominen on tabu, josta ei ole keskusteltu avoimesti. Stakesin mukaan naisten alkoholikuolemat Suomessa ovat lähes kuusinkertaistuneet 1970-luvulta 1990-luvulle tultaessa. Samaan aikaan miesten alkoholikuolemat kaksinkertaistuivat.

Kun alkoholin ongelmakäyttäjistä alkaa yhä useammin löytyä perheenäitejä, seuraukset lasten ja perheiden hyvinvoinnille ovat vakavat. Lasten ja nuorten huostaanottojen lisääntyminen 1990-luvulla voi olla heijastumaa juuri tästä. Vuonna 2003 huostaanotto koski 9 076 ja nuorta. Näistä kiireellisiä tapauksia oli 1 302.

Äidin alkoholismi vaikuttaa lapsen terveyteen ja hyvinvointiin suorasti. Raskaana olevista naisista arviolta 1-3 prosenttia on alkoholin suurkuluttajia. Humalahakuinen alkoholinkäyttö alkuraskauden aikana voi johtaa lasten elinten epämuodostumiin. Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain 520 lasta, joilla on sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttama vaurio eli FASD. Näistä 60 – 80 lapsella on vakavampi vaurio eli FAS.

Naisten juomatavat muuttuneet rajusti

Sosiaalitoimessa määräaikaisena sosiaalityöntekijänä työskentelevä Salla, 32, kohtaa päivittäin väsyneitä äitejä. ”Pienten lasten vanhemmat ovat henkisesti ja fyysisesti ahtaalla. Sosiaaliset verkostot eivät toimi, ja masennustapauksia on paljon”, hän sanoo. Salla toteaa, että syyllistävä sosiaalinen jargon ei auta äitejä. ”Tämä on mielestäni sukupolvi, joka on kasvatettu supersuorittajiksi. Sodanjälkeinen sukupolvi kasvatettiin omavaraisiksi ja taitavaksi, ja esimerkiksi tuhlaus oli syntiä. 1980-1990 -luvun alun nuorisokulttuuri ihaili menestyjiä ja ostarin kovia tyttöjä.”

Pärjäämisen ihannoinnin takia avun hakemisen kynnys on suuri. ”Äitiyteen suhtaudutaan jotenkin nurinkurisesti, se on toisaalta suoritus, ja toisaalta kaikilla on mielikuva siitä, millainen hyvän äidin pitää olla”, hän sanoo. ”Alkoholiin suhtaudutaan jotenkin oudosti, esimerkiksi tiedän äitejä, jotka eivät osta edes siideriä itse”, hän toteaa. ”Nuorten naisten alkoholismi on mielestäni merkki siitä, että naisten identiteetti on hukassa. Naisille asetetaan niin ahtaat rajat, että ovat tiukoilla”, pohtii Salla.

On nähtävä ongelmien taakse

Jyväskylässä aina vuoteen 2005 toimineessa Naisten talossa työskennellyt Tarja Hiltunen on Sallan kanssa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa päihdetyössä naiset kohdataan usein vain ongelmiensa kautta. Naiset kokevat valtavaa häpeää ja syyllistävät itseään perheen rikkoutumisesta. Päihdeongelmista kärsivät nuoret naiset saattavat ajautua usein vanhempien miesten porukoihin ja heidän koko elämänpiirinsä miehistyy. He sisäistävät helposti ulkoa annetut roolit.

Päihdeongelmaisten naisten taustalla on usein valtavia emotionaalisia ongelmia. Hiltusen mukaan yhteiskunta on naisille julma: se harrastaa toisten elämän ylemmyydentuntoista normittamista ja moralisointia. Naiset näkevät itsensä helposti perheen rikkojina. ”Naisten olisi opittava puhumaan tarpeistaan eikä peilata itseään ympäristöön. Alkoholismi on sairaus, ei häpeä”, sanoo Salla.

Lähteet:
Autti-Rämö Ilona& Ritvanen Annukka:
Miten selvitämme, lisääntyvätkö alkoholin aiheuttamat sikiövauriot? Suomen lääkärilehti 12-13/ 2005.

Hein, Ritva, Mäkelä Pia & Ruuth, Paula :
Alkoholihaitoista yhä useampi lankeaa naisille. Dialogi- lehti, STAKES 2005.

Hiltunen, Tarja:
Naisten tarpeet huomioitava päihdehuollossa. Tiimi. A-klinikkasäätiö. 1/2006.

Hiltunen, Tarja:
Äitien voimaantuminen lastensa huostaanoton jälkeen. Aikuiskasvatuksen pro- gradu tutkielma. Jyväskylän yliopisto 2005.

Teksti: Laura Parkkinen / A4 Media Oy (30.3.2006)