Johannes ja Anne erosivat heti häiden jälkeen – asiantuntija huomasi heidän suhteissaan tyypillisiä, nopeaa eroa ennakoivia piirteitä

Avioero heti häiden jälkeen ei ole tavatonta, sillä avioliitto ei ole aina sinetti suhteelle vaan voi olla portti pikaiseen eroon. Näin kävi Johannekselle ja Annelle.

Avioero heti häiden jälkeen ei ole tavatonta. Johannes sai kokea sen itse.

– Suhde vain jotenkin lopahti, Johannes toteaa.

Hän oli tavannut tyttöystävänsä samassa opiskelupaikassa 20-vuotiaana ja viettänyt koko aikuisikänsä hänen kanssaan. Jo suhteen alussa oli puhuttu naimisiinmenosta ja yhteisistä lapsista. Hääkellot soivat, kun pari oli ollut yhdessä kymmenen vuotta.

Kuudenkymmenen vieraan häät juhlittiin pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa kartanossa. Johannes muistaa olleensa juhlissa todella onnellinen.

– Sinä päivänä ajattelin, että emme eroaisi koskaan.

Hääjuhlien jälkeen pari muutti uuteen kotikaupunkiin. Johannes oli saanut oman alansa töitä ja tuore vaimo opiskelupaikan. He vuokrasivat asunnon, jossa oli yksi ylimääräinen huone. Aluksi se olisi työhuone, tulevaisuudessa lastenhuone.

Kahdeksan kuukautta myöhemmin pari erosi. Lastenhuoneelle ei tullut käyttöä.

Avioero voi johtua liian suurista odotuksista

Terapeuttina työskentelevä eroasiantuntija Marika Rosenborg ei ihmettele tapahtunutta.

– Joillekin ihmisille avioituminen saattaa olla ikävä ja yllättävä herätys. Ajatellaan, että hetkinen, tätäkö elämäni tuleekin nyt olemaan. Silloin edessä saattaa olla nopea ero.

Vuosittain solmituista avioliitoista eroon päätyy liki puolet. Avioero heti häiden jälkeen ei ole kuitenkaan yleistä.. Avioliitto kestää keskimäärin kymmenen vuotta, ja eronneissa on eniten nelikymppisiä pareja.

Sinä selviät kyllä – Erovuoden matkaopas -kirjan kirjoittanut Rosenborg on kuitenkin kohdannut työssään paljon myös sellaisia pareja, joiden suhde on päättynyt pian avioitumisen jälkeen.

– Kun avioliittolupaus on annettu, pariskunta on niin sanotusti turvassa eikä kummankaan tarvitse enää yrittää hurmata toista. Sellaisessa tasaisessa vaiheessa suhteen ikävät asiat tursuavat hyvin herkästi esiin.

Rosenborg on huomannut, että ongelmia syntyy usein silloin, kun pitkään yhdessä ollut pari yrittää rakentaa suhdetta nuoruuden unelmien, kuten avioitumisen, varaan.

Jos suhteessa on ongelmia, pari voi erheellisesti ajatella, että papin aamenen jälkeen tilanne muuttuu paremmaksi. Rosenborgin mukaan odotukset kumppanin käytöksen muuttumiselle voivat olla tällaisessa tilanteessa valtavia, mutta harva on kuitenkaan valmis itse satsaamaan suhteeseen yhtään aiempaa enempää.

– Usein vastassa onkin sitten se tuttu ja ahdistava arki.

Pettymys aiheuttaa välttelyä

Pettymys voi johtaa välttelyyn.

– Totuus on, että mitä enemmän osapuolet väistelevät yhteisiä ongelmia, sitä kauemmaksi he joutuvat toisistaan. Jos toimivien ihmissuhteiden perusasiat, kuten avoimuus ja vuorovaikutus, katoavat, liitto alkaa hajota, Rosenborg sanoo.

Niin kävi Johannekselle, joka pian häiden jälkeen havaitsi, että tunnelma kotona oli muuttunut ahdistavaksi.

– Huomasin, että emme olleet riidelleet moneen viikkoon, mutta emme myöskään kosketelleet enää toisiamme.

He tuskin puhuivat toisilleen, kun olivat kaksin kotona. Vaimo vaikutti pettyneeltä. Eräänä iltana Johannes huomasi, että puoliso oli nukahtanut työhuoneeseen. Niin kävi yhä u­seammin. Perheen perustamisen sijaan Johannes eli avioliitossa, jossa nukuttiin eri makuuhuoneissa.

Jouluna Johannes ei halunnut mennä joulunviettoon vaimonsa kotiin vaan meni omien vanhempiensa luokse.

– Äitini oli aika ihmeissään, kun tulinkin yksin jouluksi kotiin. En voinut kertoa hänelle totuutta tilanteestamme.

Kun joulu oli ohi, vaimo halusi erota. Johannes näkee nyt itsekin, mistä se johtui.

– Meidän välillämme vallinnut monen kuukauden puhumattomuus aiheutti niin voimakasta katkeruutta, että tilannetta oli mahdotonta korjata.

Rosenborg haluaa muistuttaa, että ero ei ole tällaisessakaan tilanteessa välttämättömyys, sillä vuorovaikutusta voi opetella. Jos ongelmia ilmenee, pariskunnan kannattaa harkita pariterapiaa.

– Tällöin osapuolet sitoutuvat parisuhteen päivittämiseen ja tutustumaan siihen henkilöön, joka omasta kumppanista on avioliitossa tullut.

Liiton päivittäminen ei kuitenkaan sovi kaikille.

– Kokemukseni mukaan Suomessa ei erota liian hanakasti, vaan sellaisiakin liittoja pyritään pitämään kasassa, joissa kaikki olosuhteet ovat suhdetta vastaan.

Liian nopeasti solmitun liiton seurauksena voi olla avioero

Avioarki saattaa alkaa ahdistaa liian suurten odotusten lisäksi myös silloin, jos avioliitto solmitaan liian nopeasti tai liian nuorena.

– Sellaisissa tilanteissa avioliitto voi tuntua niin suurelta mokalta, että se halutaan päättää äkkiä ilman sen kummempaa yrittämistä, Rosenborg kertoo.

Niin kävi Annelle, joka rakastui mieheensä neljä vuotta sitten. He elivät kaksi vuotta etäsuhteessa eri kaupungeissa, ja elämä oli ruusuista. Riitoja ei ollut. Sitten mies sai opiskelupaikan Helsingistä ja muutti Annen luokse.

Anne kävi töissä ja mies opiskeli, joten pari arveli avioliiton tuovan heille taloudellista turvaa. He elättäisivät toisiaan sen mukaan, kumpi olisi töissä. Vaikka motiivit avioitumiselle liittyivät taloudelliseen turvallisuuteen, Anne teki puolisolleen selväksi, että avioliitto tarkoitti hänelle sitoutumista ja yhteistä tulevaisuutta.

Sekä Anne että hänen perheensä satsasivat hääjuhlaan useita tuhansia euroja. Miehen vanhemmat eivät osallistuneet kustannuksiin, sillä heidän mielestään pari meni liian hätiköiden naimisiin.

Anne muistelee, että häiden jälkeen elämä oli todella onnellista. Varsinainen alamäki alkoi, kun naimisiinmenosta oli kulunut pari kuukautta. Tuli syksy, ja railakkaat bileet veivät aviomiehen mennessään.

– Vietin paljon öitä yksin tietämättä, missä mieheni oli. En myöskään koskaan saanut tavata hänen uusia ystäviään. Pahimpien riitojen aikana hän uhkaili minua avioerolla, mutta en ottanut asiaa vakavasti.

Kun häistä oli kulunut puoli vuotta, Anne sai sattumalta selville, että hänen miehensä tapaili muita naisia. Avioero tuntui Annesta oikealta ratkaisulta. Mies sanoi haluavansa jatkaa liittoa ja olevansa valmis tekemään töitä suhteen eteen.

– En suostunut. Tunsin, että en enää voinut sietää huonoa kohtelua.

Rosenborgin mukaan Annen tarinassa on pyörremyrskyrakkaudelle tyypillisiä piirteitä. Silloin tutustumisvaiheessa ohitetaan asioita, jotka ovat kestävän parisuhteen kannalta merkityksellisiä.

– Rakastuminen ei aina riitä syyksi mennä naimisiin. Rakastuminen on ihanaa, mutta sen perusteella ei kannata solmia avioliittoa.

Kun ihminen rakastuu, hän menee sekaisin hormoneista. Silloin ei välttämättä tule miettineeksi yhteistä arvopohjaa tai näkemyksiä tulevaisuuden suhteen.

– Jos nuorena unelmoi suurista häistä, kehottaisin mieluummin vain järjestämään isot juhlat läheisille ja sukulaisille. Avioliittolupauksen ehtii antaa myöhemminkin, Rosenborg sanoo.

Häpeäntunne on hyvä käsitellä

Vaikka suhteen tila ja parin ristiriitaiset arvot valkenivat Annelle pian häiden jälkeen, hän ei ollut heti valmis eroamaan.

– Ajattelin, että jos eroaisimme nopeasti, joutuisin häpeämään. Avioero paljastaisi kaikille, että olimme epäonnistuneet.

Rosenborgin mielestä oman suvun ja ystävien ajatuksia ei tarvitse eron tullessa miettiä lainkaan.

– Kannattaa ajatella, että häät ovat kuin mikä tahansa hauska juhla, johon sukulaiset ovat saaneet osallistua. Häälahjoja ei tarvitse palauttaa, eikä sukulaisten taloudellinen satsaus juhlaan velvoita paria millään tavalla jatkamaan liittoa. Jokainen aikuinen ihminen tietää, että elämä ja suhteet ovat epävarmoja asioita.

Pikaisen eron aiheuttamaa häpeää ei silti kannata vähätellä. Häpeä on yhdistelmätunne, johon voi liittyä vihaa, syyllisyyttä ja surua. Rosenborg sanoo, että eron hetkellä häpeän nostattavat pintaan tunne epäonnistumisesta, huonommuudesta, paljastumisesta, nöyryytetyksi tulemisesta ja julkisivun tipahtamisesta.

Myös Johannes ja Anne tunsivat niin suurta häpeää, että eivät halua esiintyä jutussa omilla nimillään.

– Jokaisella on oma tunnekarttansa, ja jotkut tunteet herättävät enemmän kipua kuin toiset, Rosenborg selittää.

Rosenborgin mukaan on tärkeää muistaa, että erossa kohdatut häpeän ja epäonnistumisen tunteet ovat usein samanlaisia, olipa avioliittoa takana vain muutama kuukausi tai kymmenen vuotta.

– Häpeän kanssa voi olla hyvin vaikea elää, ja siksi se voikin jäädä piiloon vihan tai surun taakse. Häpeää pitäisi kuitenkin rohjeta käsittelemään, jotta siitä voisi irrottautua.

Karille karahtanutta liittoa ei tarvitse katua

Jälkeenpäin Anne on katunut sitä, että halusi mennä nopeasti naimisiin. Toisaalta hän näkee tilanteessa hyvääkin, sillä epäonnistunut avioliitto pani hänet miettimään, mitä hän toivoo tulevilta parisuhteilta ja omalta tulevaisuudeltaan.

– Jos avioero käy mielessäsi, haluaisin sanoa, että älä tuhlaa elämääsi onnettomaan suhteeseen. Päivämme ovat rajalliset, eikä näin suuria päätöksiä voi jättää tekemättä siksi, ettei kehtaa, hän sanoo.

Myös Rosenborgin mielestä on erityisen tärkeää, että karille karahtaneesta avioliitosta voi oppia jotakin tulevien rakkaussuhteiden varalle.

– Seuraavassa merkityksellisessä suhteessa voi sitten olla enemmän hereillä sen kanssa, mitä parisuhteelta toivoo ja haluaa.

Hän painottaa, että nopeakaan ero ei ole koskaan epäonnistuminen.

– Elämässä on kysymys jatkuvasta muutoksesta. Eroaminen on joskus sietämättömän vai­keaa, mutta jos sen uskaltaa toimimattomassa liitossa tehdä, elämänlaatu saattaa parantua huimasti.

Lue lisää:

Avioero koettelee ystävyyttä – asiantuntija neuvoo, mitä tehdä, jos haluaa olla kummankin osapuolen kaveri