Ihmiset ja suhteet

Diana palasi juurilleen

Teksti: Anna.fi

”Tulin etsimään juuriani”, kertoo Suomeen palannut Diana Hannikainen. Matkalaukkulapsuuden jälkeen Dianalle tuli tarve etsiä jotain pysyvää. Suomesta löytyi koti, mutta Diana tunnustaa olevansa suomalaisuuden suhteen vielä hieman tarkkailijan asemassa

Arvoitus nimeltä juuret

Englantilaisen koulukasvatuksen saanut nuori nainen on äärimmäisen kohtelias ja ystävällinen. ”Äitini on italialainen ja isäni suomalainen. Heidän yhteinen kielensä oli englanti. Diplomaattien lapsina vanhempani olivat maailmankansalaisia, eikä meillä kotona tarjottu valmista kansallista identiteettiä”, Diana sanoo. Lapsena Diana asui Italiassa, Brasiliassa ja Jugoslaviassa. ”Brasiliassa syttyi rakkaus tähtitaivaaseen. Olin varmasti alle kymmenen vuotta, kun ihastuin tähtiin. Luin kaiken, minkä sain käsiini”, Diana sanoi. Ihastus tähtitaivaaseen johdatti astronomian pariin. Suoritettuaan kandidaatin paperit tähtitieteessä Edinburghissa Diana palasi Suomeen ja Helsingin yliopistoon.

”Opintoja enemmän minua kiinnostivat aluksi juureni. Ne olivat minulle kuin matemaattinen arvoitus, yhtälö jonka halusin ratkaista”, hän sanoo. Isän kotimaan kylmyys ja pimeys oli aluksi yllätys. Vähitellen Diana oppi tunnistamaan itseään suomalaisista. ”Olen tavattoman ujo. Suoraselkäisyys, rehellisyys, vilpittömyys ja ystävällisyys ovat mielestäni tavattoman hienoja suomalaisia ominaisuuksia”, hän miettii. Astronomian lisäksi Suomesta löytyi toinenkin tavattoman mieluinen asia. ”Kuulun suomalais-brittiläiseen näytelmäkerhoon FinnBrit Players. Parhaillaan teemme Shakespearen näytelmää Aleksanterin teatteriin”. Kerho on enemmän kuin harrastus, se on tiivis ystäväpiiri. ”Näytteleminen yhdistää 16- 60- vuotiaita”, Diana toteaa. Eikö näytteleminen sodi ujoutta vastaan? ”Ei ollenkaan. Lavalla voi olla joku toinen”, hän sanoo. Näyttelemistä opetellaan paljon englantilaisissa kouluissa ja se kuuluu olennaisena anglosaksiseen kulttuuriin.

Yhteiset muistot tärkeitä

Tutkijat ovat nimenneet matkalaukkulapset kolmannen kulttuurin lapsiksi ”Third Culture Kids”. Näiltä lapsilta löytyy samantyyppisiä käyttäytymismalleja. Keskeistä on oman kulttuurisen identiteetin löytäminen ja puolison valinta. Puoliso voidaan tietoisesti etsiä kulttuurista, johon samaistutaan. Dianan puoliso on ylpeä amerikansuomalaisesta taustastaan.

Monikulttuurisen lapsuuden elänyt Diana on pohtinut paljon lapsuuttaan. Erityisesti muistojen sanotaan yhdistävän eri-ikäisiä, ja niiden puutteen on sanottu jopa suistavan ulkopuolisuuteen. Kirjallisuudentutkija Katarina Eskola on muistellut lapsuuttaan 1950-luvulla yhdistäen yhtä sukupolvea, 1970- luvulla eläneitä suomalaisia lapsia yhdistää Pikku Kakkonen ja Pelle Hermanni.

”Minulla ovat Sesame Street ja Charlies Angels”, Diana naurahtaa. Ennen kaikkea Diana kokee olevansa suomalainen. ”Opiskellessani Englannissa kävin katsomassa englantilaisessa pubissa Suomi-Englanti jalkapallo-ottelua. Nousin seisaalleni ja hurrasin, kun Suomi teki maalin ja olin askarrellut itselleni suomenlipunvärisen kaulakorun”, Diana sanoo. Diana kertoo kannustavansa ”lätkäpoikia”, jääkiekkoilijoita välillä kovaäänisestikin. ”Aluksi saatetaan pelata ihan kunnolla, mutta kun vastustajalta tulee ensimmäinen maali, niin sitten sitä ollaan ihan siipi maassa. Suomalaisten huono itsetunto ei ehkäpä kestä tappioita”, hän ihmettelee.

Juuret löytyivät Suomesta

”Olen ihan kauhean ylpeä suomalaisesta tasa-arvosta ja suomalaisesta naisesta”, hän huudahtaa. Sanojensa vakuudeksi hän on lähdössä Rauhan päivän marssille, jota edeltää Soroptimistien tilaisuus Jugendsalissa. Tilaisuudessa on juhlistettu naisten äänioikeuden satavuotista taivalta. ”Lisäksi minua viehättää se, että Helsinki on niin turvallinen. Ei minun tarvitse pelätä tullessani illalla kotiin”, hän pohtii. Juuret olisivat voineet kai löytyä Italiastakin? ”Ei”, sanoo Diana.

Miksi sitten äidin kotimaa Italia ei viehättänyt samalla lailla? ”Äitini on kotoisin pienestä paikasta, joka oli ennen sotia osa Itävaltaa. Lisäksi olimme paljon Italiassa lapsena, ehkä tunsin Italiaa paremmin kuin Suomea, jossa oli oma eksoottinen viehätyksensä. Mielestäni koin olevani Italiassa suomalainen. Italiassa on myös vahva paikallinen identiteetti”, hän sanoo.

Suomen kielen Diana on opetellut vasta Suomessa. ”Sanoin tähtitieteen laitoksella, että nyt lähden matkalle, mutta kun tulen takaisin, puhumme vain suomea. Näin todella tehtiin”, hän sanoo. ”Toki englanti on minulle tunnekieli”, Diana toteaa. Kansainvälinen tutkijanura on pätkiä siellä ja täällä, mutta mieluiten Akatemia-tutkija pysyisi Suomessa. Tähtitieteen tohtori on kolunnut maita ja seminaareja, mutta kun hän tulee Helsinkiin, tulee hän kotiin. Diana tuntee löytäneensä paikkansa. ”Minulla on täällä hyvä olla”, hän sanoo.

Finnbritplayers

Lisätietoja:

Kaija Maria Junkkari ja Lari Junkkari : Nykyajan paimentolaiset. Työ ja koti maailmalla. Otava.

Sapientum

Teksti: Laura

X