Ihmiset ja suhteet

Elämän eliksiiriä pullosta – Imetys vai pulloruokinta?

Teksti: Anna.fi

Vuosikymmeniä sitten vauvat olivat usein korvikeruokinnan varassa syntymästään lähtien. Nykyisin kuitenkin äidinmaidon terveelliset vaikutukset ovat hyvin äitien tiedossa ja asennoituminen vauvan ruokintaan on aivan toisenlaista kuin joskus maailmassa.

Korvikkeeseen ei tartuta käden käänteessä, vaan se otetaan tavallisesti käyttöön silloin, jos imetys ei jostain syystä onnistu ollenkaan tai se ei muutoen tule jostakin syystä kyseeseen.

Jos vauva ei ryhdy ensimmäisten tuntien aikana ollenkaan imemään rintaa syntyessään – noin kuuden tunnin kuluessa syntymästään – vauvalle tarjotaan usein pulloa jo synnytyslaitoksella, jonka jälkeen käy usein niin, että pulloruokintaa joudutaan jatkamaan ainakin jonkin aikaa, jotta rintaruokailu saadaan pantua onnistuneesti aluelle – syitä on toki muitakin.

Äidinmaidonkorvikkeen koostumus suurennuslasin alla

Valmiit äidinmaidonkorvikkeet ovat tavallisesti lehmänmaito- tai soijapapupohjaisia. Osa korvikkeista on heti käyttövalmiita ja muodoltaan nestemäisiä. Toiset ovat jauhemaisia, joihin lisätään käytettäessä vettä. Suola- ja valkuaisainepitoisuutta maidossa on laskettu, jotta korvike olisi mahdollisimman paljon äidinmaidon kaltaista. Sokeripitoisuutta on puolestaan korvikkeessa nostettu ja eläinrasva, jota lehmänmaito sisältää, on korvattu kasvisrasvoilla.

Korvikkeessa on myös lisäksi A-, D- ja C-vitamiineja sekä kivennäisaineita. Soijapohjaisissa korvikkeissa ei ole ollenkaan eläinvalkuaista tai laktoosia. Niitä myydään apteekeissa ja maitoallergiasta kärsivä lapsi voi saada soijakorvikehankintoihin Kelalta avustusta. Vauvalle on syytä antaa soijapohjaista korviketta, eikä sekottaa sitä käsitteenä tavalliseen soijajuomaan ja antaa vahingossa sitä. Soijajuomat on nilmittäin tarkoitettu pääasiassa isommille lapsille ja aikuisille, eikä niissä ole kaikkia pienen vauvan tarvitsemia kasvulle välttämättömiä ainesosia ja ravinteita.

Joissakin tapauksissa vauva voi olla allerginen sekä lehmänmaitopohjaiselle että soijapohjaiselle korvikkeelle. Silloin ruokinta tapahtuu hydrolysoitua korviketta antamalla, eli tällainen korvike on esimerkiksi Peptidi-Tutteli. Allergisen lapsen elimistö sopeutuu tällaiseen korvikkeeseen paremmin. Mikäli lääkäri diagnosoi lapsen maitoallergian, Kela korvaa erikoiskorvikkeen hinnasta 75%. On hyvä tietää, että erityiskorvike on huomattavasti kalliimpaa kuin tavallinen korvike. Lääkärin todistus on siis syytä pyytää tällaisissa tapauksissa korvauksen saamiseksi. Erityiskorvikkeita myyvät ainoastaan apteekit.

Pullot ja pullopussit puhtaana 

Elämän eliksiiriäVastasyntyneen vauvan pullot on syytä steriloida kerran päivässä keittämällä. Jos sterilointia ei suoriteta, korvike on syytä valmistaa tai pullottaa vasta hieman ennen syöttöhetkeä. Pullot kannattaa pestä syöttöjen jälkeen välittömästi lämpimällä vedellä ja astianpesuaineella ja harjalla. Pullot ja pullojen tuttiosat tulee pestä erityisen huolellisesti. Pulloharja on hyvä olla olemassa pullojen puhdistustoimia ajatellen.  Pullot voi pestâ myös pesukoneessa, jos pesuteho koneessa on riittävä.

Markkinoilla on olemassa myös kertakäyttöisiä pullopusseja, joita käyttämällä säästää aikaa tiskissä ja steriloinnissa. Tuttien ja korkkien steriloinnista on joka tapauksessa syytä huolehtia, vaikka käyttäisikin pullopusseja apunaan. Tuttien keittäminen viiden minuutin ajan on paikallaan. Pullopussi pannaan kuoriosan sisälle, joka on kovaa muovia. Pussirullasta repäistään pussi ja taitellaan se muovisen kuoriosan sisään kaksin kerroin. Pullopusseja käytettäessä on joka tapauksessa muistettava, että tuttiosaa on kosketeltava sitä paikoilleen laitettaessa aina hyvin varoen sen ulkoreunasta käsin.

Vaikka vauvan pullojen ja tuttien kanssa onkin oltava varsin tarkkana niitä puhdistettaessa ja steriloitaessa, voi vauvan lautaset, kupit ja lusikat pestä normaaliin tapaan eikä niitä tarvitse keittää. Puhtaissa ja kuivissa astioissa bakteereilla ei nimittäin ole kasvumahdollisuuksia. Alle 4 kuukautta vanhan vauvan pullot kannattanee aina streriloida, mutta sen jälkeen on hyvä alkaa totuttamaan vauvaa kodin bakteerikantaan, eli pullojen keittämistoimista voi vähitellen tässä vaiheessa luopua. Liiallinen ja liian pitkään kestävä sterilointi saattaa altistaa vauvan myöhemmin ikäviin bakteeritartuntoihin.

Kuinka äidinmaidonkorviketta käytetään?

Elämän eliksiiriäJauhemainen äidinmaidonkorvike sekoitetaan aina tarkoin korvikepakkauksen ohjeita noudattaen. Vauvan maha saattaa ärtyä, mikäli korvike on liian vahvaa. Toisaalta vauvan ravinnontarve ei tule tyydytetyksi, jos korvike jää liian laihaksi. Korvikkeista jauheet ovat edullisempia kuin nestemmäiset korvikkeet. Jauheet ovat myös varsin käteviä matkalla ja ne sopivat myös tilapäisestarpeessa rintaruokitulle vauvalle. Jääkaappikaan ei ole välttämätön, jos korvikejauheen sekottaa veteen juuri ennen syöttökertaa. Jos vesijohtovesi on todettu hyvälaatuiseksi, ei sitä tarvitse keittää. Muussa tapauksessa veden keittäminen on suositeltavaa.

Valmiit äidinmaidonkorvikkeet ovat steriilejä. Niihin ei tarvitse lisäillä vettä ja ne ovat hyvin helppokäyttöisiä. Korvikkeet on pakattu pieniin pahvitetroihin, joita voidaan avaamattomina säilyttää huoneenlämmössä. Pakastaminen korvikkeelle ei sovellu ollenkaan.

Vastasyntyneet vauvat ja elämänsä alussa olevat pienokaiset syövät tavallisesti varsin usein. Pulloruokinnassa oleva vauva saattaa syödä hyvinkin jopa 10 kertaa vuorokauden aikana. Noin kuukauden ikäinen vauva vaatinee ruokaa noin kahdeksan kertaa vuorokaudessa ja 2-3 kuukauden ikäiset vauvat tarvistevat ehkä enää vain noin 6 tai 7 ruokailukertaa päivän mittaan. 2 tai 3 ruokailukertaa kiinteitä ruokia on varsin tavallinen määrä 6 kuukauden ikäisestä vuoden ikään saakka olevilla pienokaisilla korvikeannosten lisäksi. Karkeasti voitaneen sanoa, että vauva vaatii elämänsä alkutaipaleella noin 9 desilitraa korviketta vuorokautta kohden. Jokainen vauva on kuitenkin oma yksilönsä, eli vaihtelua ruokamäärissä esiintyy varsin paljonkin. Ei siis kannata tuijottaa pelkästään keskiarvoihin ja pitää niitä omina ohjenuorinaan. Omaa vauvaa kannattaa havainnoida ja tehdä johtopäätöksiä ja syöttöaikataulut ja maitomäärät pulloon sen mukaan.

Valmiit äidinmaidonkorvikepakkaukset säilytetään jääkaapissa, kun ne on kerran avattu. Jäljelle jäänyt korvike olisi syytä käyttää heti seuraavana päivänä tai viimeistään kahden vuorokauden kuluessa. Korvikepakkausten ohjeita on syytä noudattaa tarkasti. Myös jauheesta valmistettu korvike, josta jää maitoa myöhempää käyttöä varten tulisi käyttää heti seuraavana päivänä loppuun. Korvikepulloa, joka on ollut enemmän kuin kaksi tuntia jääkaappilämpötilasta muualla, ei suositella annettavaksi vauvalle enää ollenkaan juotavaksi. Mikäli korviketta ei voi tilapäisistä syistä johtuen säilyttää jääkaapissa muutaman tuntiin, voi sitä säilyttää vaikkapa kylmälaukussa tai jääpalapakkauksen kera laatikossa. Pullon olisi syytä tuntua kädessä viileälle, kun sen ottaa laukusta tai laatikosta.

Ja ei kun syömään!

Pulloa ei tarvitse erikseen lämmittää, kun vauvaa aletaan syöttää. On havaittu, että vauvat syövät yhtä lailla olipa korvikemaito sitten lämmitettyä tai jääkaappikylmää. Mikäli pullomaidon haluaa kuitenkin lämmittää, kaikista suositeltavinta on seisottaa pulloa hetki lämminvesihauteessa tai valuttaa pullon kyljille kuumaa hanavettä. Mikroaaltouunissa lämmittäminen ei ole suositeltavaa. Maito voi näin lämmetä hyvin epätasaisesti. Kaikista tärkeintä olisi, että maito tarjoillaan joka kerran kuitenkin samanlämpöisenä eikä lämmitellä vaikkapa pelkästään joka toinen päivä ja joskus sitten tarjoilla kylmänä.

Vauvan syömistä kannattaa tarkkailla aistit valppaina eikä luottaa ainoastaan siihen, että mittaa pulloon jatkuvasti saman määrän korviketta. Aikuistenkin ruokahalu voi aika ajoin vaihdella, aivan kuin vauvojenkin, eli vauvatkaan eivät syö aina samaa määrää jokaisella ruokailulla. Vauvalle on turha tyrkyttää koko pullollista, jos vaikuttaa selvâsti, ettei hänelle yksinkertaisesti maistu jollakin kertaa koko pullollinen. Jotkut pulloruokitut lapset saattavat lopettaa imemisen hetkeksi ja levätä tovin ennen kuin jatkavat syömistä, eli on oltava varsin herkkävaistoinen, ennen kuin ottaa pullon kokonaan pois vauvan huulilta ja havaitsee, että ruokailu on todellakin päättynyt ja ruuantarve tyydytetty.

Nina

Imetys vai pulloruokinta - kumman puoleen kallistut?

Katso tilanne vastaamatta

X