
Ellien kertomaa: Hyvän parisuhteen aakkoset
Olen 38-vuotias nainen. Minulla on kokemusta 14 vuotta kestäneestä suhteesta, sekä nykyisestä suhteesta, joka on kestänyt 3 vuotta. Vaikka pisin suhde onkin päättynyt, olen ottanut virheistä opikseni ja siirtänyt opit nykyiseen suhteeseeni. Ylipäätään ei ole olemassa mitään yhtä yksittäistä ”Niksi-Pirkka”-niksiä, jolla ongelmat saadaan hoidettua kuin sormia näpsäyttämällä.
Pelkkä rakkaus ei riitä, että parisuhde toimisi. Se on tietysti hyvä sytyke, jolla saadaan käyntiin jotakin uutta ja kutkuttavaa. Tiedän kuitenkin, että vaikka kuinka tahdonvoimalla yrittäisi hiipuvaa liekkiä ylläpitää, rakkaus loppuu vuosien myötä, jos suhteen perusta ei ole kunnossa. Jos rakkautta ei ole, suhde ei silloinkaan toimi, koska nimenomaan miehen ja naisen välinen parisuhde erottuu muista ihmissuhteista juuri tuon intohimon vuoksi.
Puhukaa toisillenne
Ei varmastikaan ole yhtä yksittäistä syytä, mikä pitäisi parisuhteen toimivana, mutta mielestäni kommunikointikyky on ihan välttämätön. Pitää siis osata keskustella myös vaikeista asioista. Aiemmin lakaisin ongelmat maton alle ja nykyisen suhteen alussa yritin sitten liikaa ottaa ongelmat heti käsiteltäväksi, mutta hermostuin välillä liikaa.
Nyt pyrin siihen, että tiedostan ongelmat, mutta en välttämättä ala vaatimaan ongelmiin selvittelyä esimerkiksi rankan työpäivän jälkeen, kun kumpikin on väsynyt ja nälkäinen. Sen sijaan mietin asiaa paremmin, miten sen muotoilisin ja sitten otan sen asian myöhemmin esille. Tällä tavoin myös pahin kiukku on laantunut.
Hellyyttä ja tasa-arvoa
Intohimon säilymisen osalta tärkeää on se, että hellyys kuuluu jokaiseen päivään. Pidän tärkeänä, että suukottelu ja halaaminen ovat osa arkea. Sitten viikonloppuna varataan enemmän tai vähemmän aikaa parisuhteen hoitamiselle eli käydään elokuvissa, syömässä, kävelyllä tai vaikka vain lojutaan sängyssä juttelemassa. Tärkeä merkitys on huumorilla, sillä sen paremmin elämä kuin seksikään ei saisi olla haudanvakavaa puurtamista. Huumorin avulla löytää myös omia hassuttelukeinoja ja hellittelynimiä.
Koen, että kummankin osapuolen pitäisi olla tasa-arvoisia olematta kuitenkaan siinä liiallisen jämpti. Jos toista väsyttää, toinen voi tehdä esimerkiksi ruoan. On myös tärkeää, että vaikka ollaan tasa-arvoisia, niin silti voidaan olla omana itsenä. Haluan, että voin olla naisellinen nainen ja haluan myös, että mieheni voi olla mies, vaikka sitten yhdessä laitettaisiin ruokaa tai tehtäisiin lumitöitä. Ylipäätään kotityötkin tuntuvat paljon mukavammilta, kun niitä voi tehdä yhdessä.
Tasa-arvossa on myös tärkeää, että silti voi säilyttää omat mielipiteet. Kunnioitus ja arvostaminen ovat tärkeitä. Haluan, että minua kohdellaan hyvin, ei vain tavan vuoksi, vaan siksi, että olen miehelle ihmisenä rakas ja tärkeä. Olisi myös aika kauheaa, jos joutuisin välttelemään joitakin, koska mieheni ei hyväksyisi sukulaisiani, ystäviäni, harrastuksiani, työtäni tai jotakin keskustelun aihetta.
Asiat tärkeysjärjestykseen
Kun pariskunta on läheinen, ei pääse syntymään vuosien varrella kuiluja, joissa vähitellen ajaudutaan eroon. Ei ikinä saisi päästää työtä, lapsia eikä mitään muutakaan parisuhteen väliin, vaan kaiken perustana täytyisi olla hyvä parisuhde. Jos jää odottamaan vaikkapa lasten kasvamista isoksi, niin 18 vuodessa parisuhteeseen tulee peruuttamattoman kokoinen kuilu, jota on mahdotonta kuroa umpeen.
Asiat pitää osata asettaa tärkeysjärjestykseen: tarvittaessa vuokrataan lastenhoitaja, kieltäydytään kroonisista ylityöputkista, varataan kalenterista aikaa parisuhdeilloille, pidetään lomat ja nautitaan juhlapäivistä. Puhdas ja kaunis koti ei saisi olla sen seurausta, että vaimo puunaa kotia hiki hatussa eikä sitten illalla jaksa enää mitään.
Anna ja ota nautintoa
Hyvä seksielämä on usein tuiki tavallisen arkipäivän paras kohta. Kun kumpikin opettelee kertomaan vaikka vähitellen, mitä seksiltä haluaa, niin päästään kiinni siihen, että kummankin osapuolen pitää osata antaa seksiä sekä myös ottaa seksiä. Kummankaan tehtävänä ei ole ainoastaan tuottaa nautintoa toiselle, vaan pitää myös osata vastaanottaa toisen tarjoamaa nautintoa.
Taitaa olla liian usein niin, että nainen miettii, voiko rakastella jossakin tietyssä asennossa, joka ei ole ulkonäölle eduksi tai että suuseksin vastaanottaminen ei tunnu nautinnolliselta, kun liikaa miettii, maistuuko toimenpide miehestä pahalta. Seksissä intohimo säilyy, kun säilytetään monipuolisuus: välillä arki-iltoina, välillä viikonloppuaamuisin, eri paikoissa, eri asennoissa, välillä pikaisesti, välillä pidempään nautiskellen, välillä pelkkää yhdyntää, välillä pelkkää suuseksiä jne. Naisena annan mielelläni miehelle seksiä, vaikkei itseäni haluttaisi, sillä tiedän, että sellaisina kertoina homma on nopeasti ohi ja parin päivän sisällä halut kasvavat niin suureksi, että sitten saan mieheltä käsittelyä pidemmän kaavan mukaan.
Formulaa vai ei?
Kaiken yllämainitun pitäisi olla luontevaa eikä väkinäistä. Tietysti myös pitää huomioida, että aina joutuu tekemään kompromisseja ainakin joskus. Jos miehelle on tärkeää vaikkapa Formula-kisojen katselu ja itse haluaisi silloin lähteä kyläilemään, niin vaatiihan se toki miettimistä, että menenkö yksin vai nauhoitetaanko Formulat vai mennäänkö parempana ajankohtana. Vastaavasti minulla saattaa olla joku muu tärkeä asia, jossa on vastaavasti miehen vuoro joustaa.
Tietysti parisuhteessa, jossa on lapsia, pitää asettaa tärkeysjärjestykseen asioita. Jos lapset huutavat nälkäisenä, ei siinä silloin lähdetä sänkyyn kuhertelemaan tai telkkaria katsomaan, vaan hoidetaan velvollisuudet ilman mutinoita. Jos tuntuu, että hommat kasaantuvat vain yhdelle, on taas keskustelun paikka, että toinen ymmärtää minun näkökantani myös.
Omasta erostani kokeneena olen myös nöyrtynyt enkä enää ajattele, että kaikki pitää pystyä itse hoitamaan. Jos parisuhde ei toimi, niin silloin on parasta hakea ulkopuolista apua jo ennen kuin parisuhde on täysin jumissa, sillä avun hakeminen on paljon parempi vaihtoehto kuin riidellä katkerasti ja erota. Vaikka suhde sitten päätyisi eroon, ulkopuolisen avun turvin ainakin toivottavasti suhteen ongelmat on tullut keskusteluiden kautta toisen tietoon, joten jossiteltavaa ei ole. Näin ollen ovat myös paremmat lähtökohdat mahdollista uutta tulevaa suhdetta silmälläpitäen.
Nimimerkki: ”Päiväperhonen”
Kommentit
Nuori kaunis, ei vielä äiti: Sama asia mielessä täälläkin, mutta pöydän toiselta puolelta katsottuna. Talous OK, keskusteluyhteydet OK, yli puolitoista vuosikymmentä avosuhdetta takana… Mutta mikä eteen kun naista ei kiinnosta? Ei kertakaikkiaan grammaakaan.
Kerta vuoteen saattaa vielä mennä läpi (niinkuin viimeiset 10 vuotta) mutta kun itse kaipaisin paria kertaa viikossa, vähintään…
Oma mielenterveyteni kärsii tilanteesta, eikä asia voi olla arkeen vaikuttamatta. Pahoin pelkään että joku kärrätään vielä hoitoon, ellei tilanne jotenkin aukea.
Vonkaamalla ei saa, vonkaamatta ei saa. Pehmeästi syliin uiden kehräämällä ei saa, asian suoraan esiin ottamalla ei saa …
Pitkäaikainen rinnakkaissuhde olisi kenties tuskattomin vaihtoehto, kun vaan moisen jostain löytäisi.
Kommentit
Todella järkevää tekstiä. Jokaisen kappaleen luettuani totesin, ”niin juuri, olen aivan samaa mieltä” Päiväperhosen kanssa, Erityisesti kohta ”parisuhde on kaiken lähtökohta” kolahti. Lapset ovat tottakai tärkeä asia ja se, joka meistä jää muistuttamaan. Mutta onnellinen parisuhde on myös tae lapsille onnellisesta lapsuudesta. Liian usein erityisesti äidit toitottavat miehilleen,että lapset menevät KAIKEN edelle, tulisi kuitenkin muistaa, että ilman miestä ei olisi lapsiakaan koskaan syntynyt.
– nuori nainen
Kyllä, puhuminen auttaa varmaan moneen asiaan, mutta entäs sitten kun mies ei ole niin innokas puhumaan. Ei auta vaikka itse aloittaa keskustelun positiivisesti ja rakentavassa hengessä. Jotkut aiheet meinaa muuttua sen vuoksi ihan tabuiksi ja sehän ei oo hyvä asia.
Tasa-arvo on toinen asia, joka periaatteessa on hyvää ja tavoiteltavaa, mutta käytännössä vaatii paljon vääntöä. Miksi esimerkiksi miehen yöunia pidetään edelleen tärkeämpinä kuin naisen unta, niin kuin elettäisiin edelleen jossain luola-ajalla.
Mutta kaiken kaikkiaan sain jutusta vinkkejä omaankin parisuhteeseen ja olen monesta asiasta samaa mieltä. Rakkaus on hyvä perusta, mutta sitten se harjoitus vasta alkaa…
Kyllä minunkin mielestä puhuminen auttaa, mutta kun mieheltä ei meinaa saada sanaa suusta..!
Ja mitä seksiin tulee… mitä se on? Meillä miestäni aina ”väsyttää”… olisiko vinkkejä miten saisin mieheni innostumaan minusta..?
Mitä jos kaikki muu toimii ihan ok, mutta toinen ei vain enää kiinnosta ”siinä mielessä” ollenkaan? Pelkkä kosketuskin ärsyttää eikä haluista ole tietoakaan. Rakastan miestäni ystävänä enemmän kuin kumppanina – tiedän jo nyt ettei tilanne tule muuttumaan enää takaisin siihen, mitä se oli kun aloimme seurustella (10 v sitten). Onko parempi jatkaa vai erota? Miehen luotettavuus, uskollisuus ja mm. yhdessä erinomainen taloudellinen tilanteemme puoltaa jatkamista (ja onhan hän paras ystäväni) mutta ”miehen ja naisen” välistä vetoa en enää koe (hän kylläkin).
Nuori kaunis, ei vielä äiti: Sama asia mielessä täälläkin, mutta pöydän toiselta puolelta katsottuna. Talous OK, keskusteluyhteydet OK, yli puolitoista vuosikymmentä avosuhdetta takana… Mutta mikä eteen kun naista ei kiinnosta? Ei kertakaikkiaan grammaakaan.
Kerta vuoteen saattaa vielä mennä läpi (niinkuin viimeiset 10 vuotta) mutta kun itse kaipaisin paria kertaa viikossa, vähintään…
Oma mielenterveyteni kärsii tilanteesta, eikä asia voi olla arkeen vaikuttamatta. Pahoin pelkään että joku kärrätään vielä hoitoon, ellei tilanne jotenkin aukea.
Vonkaamalla ei saa, vonkaamatta ei saa. Pehmeästi syliin uiden kehräämällä ei saa, asian suoraan esiin ottamalla ei saa …
Pitkäaikainen rinnakkaissuhde olisi kenties tuskattomin vaihtoehto, kun vaan moisen jostain löytäisi.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous