Empatiakykyä voi kehittää – lue kaunokirjallisuutta, etsi toisesta samankaltaisuutta ja tee pieniä hyviä tekoja

Empatia on toisen ihmisen tajuamista tunne- ja kokemus­tasolla sekä hyväntahtoista toimintaa toisten hyväksi. Empatia vaatii kolmea eri kykyä, joita kaikkia voi kehittää, lupaa tutkija Miia Paakkanen.

Empatiataidot, mitä niillä oikeastaan tarkoitetaan? Tutkija ja Empatian voima työssä -kirjan kirjoittaja Miia Paakkanen kertoo, miksi empatiakyky on ominaisuus, johon työelämässä kannattaisi enemmänkin keskittyä ja miten se tapahtuu.

Mitä empatia tarkoittaa ja millä eri tavoin empatiakyky ilmenee?

Empatia on toisen ihmisen tajuamista tunne- ja kokemus­tasolla sekä hyväntahtoista toimintaa toisten hyväksi. Siihen tarvitaan usein kolmea empatiakykyä: kognitiivista empatiaa eli kykyä kuvitella, mitä toinen kokee ja aikoo, affektiivista empatiaa tai tunteiden tarttumista eli kykyä kokea toisen ihmisen tunteet ja kokemukset omassa kehossa kuin ne olisivat omia kokemuksia, sekä ystävällisiä empatiatekoja eli myötätuntoa ja myötäintoa.

Myötätunto on halua lievittää toisen kärsimystä ja myötäinto halua tunnustaa toisen onnistumiset, vahvuudet ja ilot.

Käytännössä empatia on sitä, että erottaa tilanteessa oman tahdon toisen tarpeesta ja valitsee toimintatavan, joka palvelee toisen ihmisen lähtökohtia.

Lue myös: Reagoitko kognitiivisella vai affektiivisella empatialla? Toisinaan omaa empatiaansa on tarpeellista osata hillitä

Miten omia empatiataitoja voi kehittää?

Jokainen kolmenlainen empatiakyky voi kehittyä harjoittelemalla sekä poistamalla esteitä niiden tieltä.

Kuvittelukykyä voi kehittää altistamalla itseään erilaisille ihmistarinoille kaunokirjallisuudella, teatterilla ja keskusteluilla.

Tunteiden tarttumista voi edistää pyrkimällä olemaan virittynyt toiseen ihmiseen, tekemällä asioita yhteistyössä ja etsimällä toisista samanlaisuutta.

Myötätuntoa ja -intoa voi lisätä tekemällä pieniä hyviä tekoja pelkästään jo omaksi iloksi. Voi esimerkiksi kuunnella ilman ratkaisuyrityksiä tai sanoa ääneen, kun näkee ympärillään toisten ihmisten tekevän jotain hienoa tai hyvää.

Tekeekö empatiakyky ihmisestä herkemmän myös oppimaan?

Empatia tukee oppimista. Tämä johtuu siitä, että empatia toimii optimaalisesti samassa aivojen olotilassa, jossa myös aivojen toiminnanohjaus toimii sujuvimmin.

Empatia siis öljyää aivojamme parhaaseen pelikuntoon. Siksi myös esimerkiksi kritiikki täytyy kyetä antamaan ystävällisesti niin, että toisella säilyy kokemus arvostuksesta ja turvallisuudesta. Jos taas keho ajautuu stressitilaan, menetämme joustavaa kognitiivista toimintakykyämme emmekä ole parhaassa motivaation tilassa.

Miten positiivinen palaute vaikuttaa motivaatioon?

Kun positiivinen palaute nähdään ravinneaineena eikä palkintona, se toimii valtavana voimavarana ja motivaation ylläpitäjänä. Positiivinen palaute saa meidät haluamaan tehdä lisää hyvää. Se energisoi ja lisää positiivisia tunteita, jotka puolestaan parantavat luovuutta, suorituskykyä ja sosiaalisuutta.

Juuri palaute on se, minkä avulla mittaamme työelämässä omaa arvoamme ja oman työmme arvoa. Se synnyttää kokemuksen työn merkityksellisyydestä, joka on suurimpia motivaatiotekijöitä työlle.

Myös kriittinen palaute on arvokasta, kunhan se annetaan viisaasti ja aidosti toisen kehittymistä ja oppimista tukien. Ilman palautetta emme tiedä, mihin suuntaan työtämme viedä. Hiljaisuus täytetään ennemmin uhkakuvilla ja epävarmuudella kuin motivoitumisella ja itsevarmuudella.

Empatiakyky auttaa siinä, että osaa antaa positiivista palautetta sekä pukea kriittisenkin palautteen motivoivaksi.

Miten yleinen elämänmyönteisyys vaikuttaa jaksamiseen?

Kun myönteisyys on aitoa ja hyväksyvää, ihminen ei kiellä myöskään vaikeita tunteitaan, vaan pyrkii katsomaan niitä myötätuntoisesti silmästä silmään oppiakseen niistä. Silloin ihmisellä on tilaa olla kokonainen ja kokea koko elämän tunnekirjo. Tällöin myönteisyys on valtava voima jaksamiselle, vaikeuksista ponnistamiselle ja jopa kukoistamiselle elämässä.

Myönteinen ihminen vahvistaa tietoisesti pieniä arkisia iloja. Näin hän ravitsee itseään voimavaroilla aktiivisesti ja tietoisesti, mikä auttaa jaksamaan.

Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 4/22. 

Lue lisää

• Itsetuntemus

  Krooninen loukkaantuja ei edes yritä ymmärtää muita – helposti uhriutuva voi kärsiä empatiavajeesta

• Itsetuntemus

  Unohda itsetunnon vahvistaminen – nämä kolme oivallusta auttavat kehittämään itsemyötätuntoa, ja se on paljon tärkempää

• Ihmissuhteet

  Myötätuntouupumus voi vaania empaattista ihmistä – tunnista salakavalat merkit