Ihmiset ja suhteet

Ensiapuopas pienten lasten vanhemmille

Teksti: Anna.fi
Ensiapuopas peinten lasten vanhemmille

Lapsiperheen lääkekaappi kuntoon

Lapsiperheen sairastelupäiviä helpottaa, kun kotoa löytyy kunnollisesti varusteltu lääkekaappi. Perheen pienimpien lääkinnälliset tarpeet ovat hiukan erilaiset kuin aikuisten, mikä tulee ottaa huomioon tarvikkeiden hankinnassa. Oulun Kolmannen Apteekin farmaseutti Sari Aarrekivi ja proviisori Erkki Jokisalo opastavat lapsiperheen lääkekaapin varustamisessa.

Lapsiperheen lääkekaappiin tärkeimpinä kuuluvat kuumetta alentavat särkylääkkeet, kuumemittari, nuhatipat, sidetarpeet, haavanpuhdistusaine, perusvoide, dexpanthenol-voide sekä mieto kortisonivoide. Unohtaa ei sovi myöskään vaaratilanteiden varalta olennaista käärmepakkausta ja myrkytysten ensiapuun lääkärin ohjeen mukaan annettavaa lääkehiiltä.

Näillä perustarvikkeilla saadaan jo paljon apua satunnaisiin sairasteluihin, lisätarvikkeet määräytyvät kunkin perheen omien tarpeiden mukaan. Varsinaisten lääkintätarvikkeiden lisäksi lääkekaapista tai sen välittömästä läheisyydestä on hyvä löytyä tärkeimmät puhelinnumerot, kuten yleinen hätänumero, myrkytystietokeskus ja oman terveyskeskuksen päivystys. Raskausaikana sikiön terveyttä koskeviin kysymyksiin apua saa omasta neuvolasta, kiperissä tilanteissa myös teratologisesta tietopalvelusta. Selviytymisoppaana sairasteluihin toimivat apteekista saatavat kirjaset lasten terveydenhoidosta.

Kodin lääkeasiat kuuluvat vain aikuisille; lääkekaappi täytyy sijoittaa lasten ulottumattomiin tai sen on oltava lukollinen. Kaappi kannattaa ripustaa niin korkealle, etteivät lapset yllä siihen. Kylpyhuone tai muut kosteat tilat eivät ole sopivia sijoituspaikkoja, koska lääkkeitä ei saa säilyttää kosteissa oloissa.

Kuumeilun kanssa on oltava tarkkana

Erityisesti syksyn flunssa-aikaan lääkekaapin särkylääkevalikoiman on syytä olla kunnossa. Lapset tarvitsevat särkylääkettä pienten kipujen lisäksi kuumeen alentamiseen. Lasten kuumeiluun ja kipuiluun lääkkeiksi sopivat parasetamoli tai ibuprofeeni.

Alle kouluikäisille särkylääke on yleensä helpoin antaa nestemäisenä tai peräpuikkona, pienet koululaiset osaavat jo ottaa tabletteja. Nestemäiset lääkkeet tulee ravistella ensin ja annostella aina lääkemitalla tai –ruiskulla. Suussa hajoavat lääketabletit ovat helppoja ottaa ja niitä voi antaa yli yhdeksän kiloa painavalle lapselle.

Särkylääkkeiden annostus ja sopiva vahvuus määritellään pakettien kyljessä lapsen painon, ei iän mukaan. Esimerkiksi 60 mg:n vahvuiset parasetamolia sisältävät peräpuikot sopivat yli 5 kg:n painoisille lapsille. Lääkkeet, joissa vaikuttava aine on ibuprofeeni, ovat tietyissä tilanteissa parasetamolia tehokkaampia kuumeen alentajia ja kivun lieventäjiä, mutta niitä suositellaan käytettäväksi aikaisintaan vuoden ikäisille tenaville. Asetyylisalisyylihappovalmisteita kuten Aspirinia ja Disperinia ei tulisi käyttää lapsille lainkaan, ne sopivat vain täysi-ikäisille.

Kuumemittari on ehdoton vakiovaruste lääkekaapissa, luotettavin on perinteinen mittari. Pienten lasten kuumeen mittaaminen voi olla helppoa tuttimittarilla. Niin sanotut korvakuumemittarit eivät ole niin luotettavia, koska niiden mittaustulokseen voi vaikuttaa esimerkiksi korvavaikun määrä. Flunssaisen lapsen lämpöä kannattaa seurata tarkasti ja kuumeiselle tenavalle on annettava runsaasti nestettä, jottei keho pääse kuivumaan.

Nuhanenille tippoja ja vitamiineja

Yli kaksivuotiaille lapsille voi antaa lisävitamiinivalmistetta, esimerkiksi Sana-Solia nautittavaksi lokakuusta maaliskuuhun. D-vitamiinitippoja kannattaa käyttää oman neuvolan suosituksen mukaan. Jos nuha pääsee vitamiinilisistä ja monipuolisesta ravinnosta huolimatta iskemään, tukkoisen lapsen oloa voi helpottaa nenätipoilla. Vauvoille ja pikkulapsille turvallisin vaihtoehto on keittosuolatippavalmisteet. Limakalvoja supistavia ja niiden turvotusta vähentäviä nenätippoja on suositeltavaa käyttää vasta yli kaksivuotiaille.

Lapsen yskän helpottaminen on kinkkisempi juttu – asiantuntijat eivät suosittele lapsille yskänlääkkeitä, ainakaan limaa irrottavia. Liian runsas liman irtoaminen voi pahimmillaan tukkeuttaa henkitorven. Alle vuoden ikäiselle lapselle yskänlääkkeen valitsee aina lääkäri.

Jos lapsella esiintyy hengitysvaikeuksia, on heti otettava yhteys lääkäriin. Myös vaikean, pitkittyneen yskän kanssa kannattaa mennä lääkärille. Lievempään köhään tepsii vanhin voitehista eli vesi, jonka juominen tekee liman juoksevammaksi, jolloin se on helpompi yskiä pois. Sairasteluihin vaikuttaa myös kotiympäristö – tupakoivassa perheessä vauvan yskät ja nuhat kestävät yleensä pidempään kuin tupakoimattomassa.

Nestetasapaino on tärkeää

Nuhan ja yskän lisäksi lapsia kiusaavat erilaiset vatsapöpöt. Jos lapsi ripuloi tai oksentelee, voi maitohappobakteereilla tasapainottaa vatsan toimintaa. Ripulin tai oksennustaudin yhteydessä lapsen elimistö on vaarassa kuivua ja nestetasapaino ei välttämättä pysy kunnossa. Veteen sekoitettava Osmosal –valmiste auttaa elimistöä pitämään nestetasapainon kurissa.

Vatsatautia voi hoitaa Osmosalilla parin päivän ajan ja jos lapsen vointi ei sillä kohene, on mentävä lääkäriin. Alle puolivuotiaat vauvat täytyy viedä lääkäriin aina vatsataudin iskiessä, alle vuoden ikäisetkin vielä jos taudin syy ei varmuudella ole alueella liikkuva infektio. Lääkärin puoleen on syytä kääntyä myös, mikäli vatsatautiin liittyy kuumetta.

Varsinaisia ripulilääkkeitä tai hiilitabletteja ei ripulia sairastavalle lapselle tulisi antaa, koska ne voivat aiheuttaa ummetusta, jolloin taudin aiheuttaneet bakteerit eivät pääse luonnollisesti ulos elimistöstä. Lapsen tulisi juoda paljon ja syödä mahdollisimman normaalisti. Lapset, joille annetaan ruokaa, paranevat nopeammin kuin paastolla pidettävät.

Ensiaputarvikkeita tarvitaan

Lääkehiiltä lääkekaapissa kuuluu olla, mutta vain myrkytyksen ensiavun hoitoon. Mikäli epäilee lapsen syöneen jotain myrkyllistä, on tärkeää ottaa välittömästi yhteys asiantuntijaan eli myrkytystietokeskukseen tai lääkäriin, joilta saatujen ohjeiden perusteella toimitaan. Lääkehiiltä ei saa käyttää tietyissä myrkytystapauksissa, toisissa se taas on tärkeä ensiapu; aina pitäisi siis ottaa ensimmäiseksi yhteys asiantuntijaan.

Onnettomuuksien ja tapaturmien varalta lääkekaappiin kuuluvat sidetarpeet, kirvelemätön haavanpuhdistusaine ja käärmepakkaus, joka on ensiapu käärmeenpuremaan sekä ampiaisen- ja mehiläisenpistojen aiheuttamiin allergiaoireisiin. Pakkaus toimii ensiapuna, mutta pureman saanut tulee toimittaa lääkäriin välittömästi. Pieniä iho- ja limakalvovaurioita varten kaapissa on hyvä olla dexpanthenol-voidetta.  Mieto kortisonivoide puolestaan tuo helpotusta pieniin auringonpolttamiin ja hyönteisten puremiin.

Pienten lasten kotilääkinnässä on syytä muistaa varovaisuus. Alle kolmen kuukauden ikäiset pitää viedä lääkäriin sairastapauksen sattuessa, niin pieniä ei saa lääkitä itse. Lääkärin puoleen tulee kääntyä, mikäli vauva itkee poikkeuksellisen heikosti, vaikuttaa tuskaiselta tai hänen yleistilansa huononee selvästi. Lääkärille on asiaa myös, jos vauva ei syö tai raajojen liikkeet ovat poikkeuksellisen vähäisiä.

Kaappi aina valmiina

Kun lääkekaapin kerran varustaa kuntoon ajan kanssa ja ajatuksella, on se helppo myös pitää kunnossa. Lasten kasvaessa tarpeet muuttuvat ja toki lääkkeilläkin on käytettävä ennen – päiväys. Hyvä olisikin muistaa tarkistaa kaapin sisältö säännöllisesti, ettei tosipaikan tullen iske pula oikeista tarvikkeista.

Lääkkeiden ja muiden tarvikkeiden lisäksi kaappiin kannattaa hankkia perustietopaketti lasten terveydenhoidosta. Apteekista saa kotiin sopivia pieniä opaskirjoja. Kun on oikeat tarvikkeet ja tietoa niiden käytöstä, on arjen kommelluksista helpompaa selvitä.

Lääkekaapin tärkeimmät varusteet:

  • kuumetta alentavat särkylääkkeet
  • kuumemittari
  • sidetarpeet
  • kirvelemätön haavanpuhdistusaine
  • perusvoide
  • dexpanthenolia sisältävä voide
  • mieto kortisonivoide
  • nuhatipat
  • käärmepakkaus
  • lääkehiili myrkytysten varalle

Esillä pidettävät puhelinnumerot:

  • Yleinen hätänumero: 112
  • Myrkytystietokeskus: 09 – 471 977, varalle 09-4711 (auki vuorokauden ympäri)
  • Oman alueen terveyskeskus
  • Teratologinen tietopalvelu, puh. (09) 471 76500  (arkisin klo 9-12)
  • Päivystävä lääkäri, valtakunnallinen palvelu: 10023

Lapsi kuumeessa? Lue lisää

Haavat ja pienet nirhaumat

Puhdistus

Puhdista haava-alue juoksevan veden alla tai käytä fysiologista keittosuolaa. Käytä huuhteluun runsaasti vettä, jotta saat kaikki mahdolliset epäpuhtaudet pois. Voit käyttää puhdistamiseen myös apteekeista saatavia haavan puhdistusnesteitä. Huomio, että alkoholipitoiset puhdistusnesteet kirvelevät voimakkaasti. Nirhaumat ovat yleensä kipeitä ja erittävät voimakkaasti. Huolellinen puhdistus on tärkeää haavan paranemisen nopeuttamiseksi.

Omahoito

Huolellinen haavan puhdistus on haavan hoidossa tärkeintä. Pienet, siistireunaiset haavat voi hyvin hoitaa kotona. Tällöin paras tapa on käyttää apteekista saatavaa perhosteippiä tai haavateippiä joilla saat siististi haavan reunat yhteen. Peitä haava vielä suojasiteellä. Nirhaumiin kannattaa laittaa pohjalle rasvalappu muutamaan kertaan taiteltuna, jotta suojaside ei jää haavan pohjaan kiinni. Nirhauman päällä voi käyttää myös kylmäpussia, jotta turvotus laskee.

Milloin lääkäriin?

Likaiset, isot haavat kuuluvat lääkärin hoitoon. Mikäli haavan synnystä on kulunut yli 6 tuntia, infektioriski kasvaa voimakkaasti, joten pyri tämän takia saapumaan lääkärin hoitoon pikaisesti. Ota mukaan todistus jäykkäkouritusrokotteesta, jos mahdollista. Mikäli edellisestä rokotteesta on kulunut yli viisi vuotta ja haava on iso ja likainen, annetaan tehosterokotus. Normaali tehosteväli on 10 vuotta. Eläinten aiheuttamat haavat kannattaa aina tulla näyttämään lääkäriin. Usein antibioottikuuri on tarpeen eläimen suussa olevien bakteerien takia.

Jos haava-alue tulee uudestaan kipeäksi, punoittaa ja turpoaa, on syytä olla yhteydessä terveyskeskukseen. Jos haavasta tulee selvää märkää, haavan näyttäminen lääkärille on suotavaa. Haava yleensä erittää ja tämä tulee erottaa infektiosta. Punoitus ja särky ovat merkkejä infektiosta.

Haavanhoito

Suihkuun voit mennä kahden vuorokauden jälkeen. Jos sinulla on tikit, saunaan ei saa mennä. Voit suihkutella haavaa lämpimällä vedellä. Vaihda suihkuttelun jälkeen puhdas haavasidos. Mikäli haava ei eritä, voit käyttää kuivia sidoksia. Haavan märkiessä kannattaa käyttää apteekista saatavia rasvalappuja ja niiden päälle runsas kerros sidetaitoksia. Liikunta ei periaatteessa ole rajoite kunhan pidät haavan puhtaana, eikä haava joudu erityiselle rasitukselle/venytykselle alttiiksi. Haava on yleensä kipeä muutaman päivän ja voit hoitaa kipua normaalisti lääkärin määräämillä kipulääkkeillä tai reseptivapailla valmisteilla. Tikit poistetaan sovitusti sairaanhoitajan toimesta.

Eeva Mykkänen

Copyright © Coronaria Media Oy

X