Ihmiset ja suhteet

Etä-isä

Teksti: Anna.fi

Jarkon yhden yön kumppani soitti ja kertoi, että on raskaana ja aikoo pitää lapsen. Nainen tiedusteli halusiko isä olla tekemisissä lapsen kanssa. Nainen pitäisi lapsen joka tapauksessa.

Etä-isä

Se oli 23-vuotiaalle miehelle järisyttävä uutinen.
”Asia oli kuitenkin minulle selvä heti. Jos lapsi on olemassa, alan hänen isäkseen.”

Jarkko kasvoi aikuiseksi kertaheitolla. Hän kantoi isän vastuuta heti alusta alkaen.

”Hoidin lastani puolivuotiaasta asti pari päivää viikossa, muut päivät hän oli hoidossa mummollaan. Olemme saaneet jakaa yhteistä arkea. Se on tärkeää.”

Nyt 12-vuotias poika viettää aikaa isänsä ja tämän avopuolison kanssa yhdessä noin vuorokauden viikossa, yleensä viikonloppuisin.

”Leon ollessa pieni, tilanne oli epäselvempi. Silloin kävin hoitamassa poikaa hänen kotonaan. Olin ikään kuin lapsenlikkana. Nyt kun hän vierailee meillä, kaikki on luontevampaa. Juttelemme paljon, tiedän hänen ystävänsä ja koulukuvionsa. Elämme tavallista arkea ja käymme sukulaisissa.”

Jarkko on myös elatusvelvollinen. Sen lisäksi hän maksaa kaikki lapsen menot siltä ajalta kun hän on isänsä kanssa. Isä käy myös vanhempainilloissa ja päättää yhdessä Leon äidin kanssa lasta koskevat isot asiat, viimeksi koulun valinnan.

Leo asuu äitinsä, tämän uuden avopuolison ja heidän yhteisen lapsensa kanssa. Miltä tämä kuvio isästä tuntuu?

”Se on ollut aina selvää, että olen pojan isä. Isäpuolestakaan ei ole mitään pahaa sanottavaa. Meillä on aika pitkälle samat elämänarvot”, Jarkko kertoo.

”Mutta olen kyllä tuntenut haikeutta siitä, etten asu Leon kanssa”, hän lisää. Isä ei kuitenkaan usko, että asumisjärjestelyihin tulee muutoksia. Kaikki toimii hyvin nyt.

Jarkko tapaa lapsensa äitiä hyvin harvoin.
”Ennen näimme vilaukselta, mutta nykyään harvemmin, kun Leo kulkee kotiensa välit itse. Soittelemme kyllä Leon äidin kanssa jos on jotain suuria asioita. Kriisikokouksiakin on pidetty.”

”On meillä ollut erimielisyyksiäkin Leon kasvattamisesta ja ”hoitovuoroista”. Puhumalla ne on selvitetty. Itsestäänselvää on ollut, että lasta ei käytetä riidan välineenä eikä toisesta vanhemmasta puhuta toiselle pahaa.”

Miten lapsi tämän kaiken on kokenut?

”Lapselle se on ollut luultavasti helpompaa kun koti ei ole mennyt rikki vaan asiat ovat olleet aina näin”, Jarkko pohtii. Nyt Leon ja avovaimoni välitkin ovat aika hyvät, mutta on ollut vaikeampiakin aikoja.”

”Muutimme avovaimoni kanssa yhteen melkein samoihin aikoihin kun Leo sai pikkuveljen. Silloin Leo oli epävarma omasta asemastaan. Hän ei halunnut puhua pikkuveljestään ja oli mustasukkainen avovaimolleni. Aika ja puhuminen paransi nuo haavat aika nopeasti.”

Teit miehen valinnan. Olet 12-vuotiaan pojan isä. Tilanteessasi 23-vuotias nuori mies olisi voinut valita toisinkin?

”Se, että kantaako vastuuta tuollaisessa tilanteessa on tietty jokaisen oma asia. Itse en olisi voinut katsoa peiliin toisenlaisen ratkaisun jälkeen.”

Teksti: Niina Rapo-Puustinen

X