Ihmissuhteet

Ethän jää yksin vanhana? Varaudu vanhuudenpäiviin vaalimalla ystävyyssuhteita ja pysymällä aktiivisena

Yksinäinen vanhuus kammoksuttaa monia. Vanhuuteen voi kuitenkin varautua ja yksinäisyyttä ehkäistä ennakkoon omalla toiminnallaan ja ajattelullaan.

Teksti:
Iina Alanko
Kuvat:
Istock

Oikeudelliset ja taloudelliset ennakoinnit kannattaisi tehdä varhaisessa vaiheessa, vaikka jo keski-iän kynnyksellä.

Yksinäinen vanhuus kammoksuttaa monia. Vanhuuteen voi kuitenkin varautua ja yksinäisyyttä ehkäistä ennakkoon omalla toiminnallaan ja ajattelullaan.

Millaista elämä on sitten, kun olen vanha? Käykö luonani kukaan? Joudunko pois kotoani jonnekin laitokseen, jäänkö yksin? Näitä kysymyksiä moni pyörittelee hiljaa mielessään – ja usein sysää ajatukset kiireesti syrjään, niin epämiellyttävältä vanhuus ja siihen liittyvät monet elämänmuutokset voivat tuntua.

Pohdintaa ei kuitenkaan kannata ohittaa olankohautuksella. Vanhuuden yksinäisyyttä voi ehkäistä ja omaa hyvinvointiaan lisätä miettimällä muutamia henkiseen, sosiaaliseen ja konkreettiseen hyvinvointiin liittyviä asioita jo hyvissä ajoin ennakkoon. Se myös kannattaa: elämään hiipivä yksinäisyys nostaa ennenaikaisen kuoleman riskiä.

– Yksinäisyys on elämänmittainen kysymys, sanoo Vanhustyön keskusliiton ystäväpiiritoiminnan päällikkö Anu Jansson, joka tekee työnsä ohella väitöskirjaa iäkkäiden ihmisten yksinäisyydestä ja sen vähentämisestä.

– Se myös liittyy vahvasti aikaan, paikkaan ja elämäntilanteeseen.

Pidä huolta ihmissuhteistasi

Opiskeluaikana tutustuu luontevasti uusiin ihmisiin, mutta yhteydenpito voi lopahtaa, kun työelämä vie mukanaan. Perhettä perustettaessa elämä tuo lähelle muita lapsiperheitä, mutta jos lapset ovat ainoa yhdistävä tekijä, verkosto voi kadota lasten kasvaessa.

– Eläkkeelle siirryttäessä yksinäisyys uhkaa pahiten niitä, joiden sosiaalinen verkosto on rajoittunut pääasiassa työmaailmaan, Jansson sanoo.

Hyviä ystävyyssuhteita ja sosiaalista verkostoa onkin hyvä rakentaa, vaalia ja ylläpitää koko elämän ajan.

– Ystävyyssuhteessa tärkeää on merkityksellisyys ja se, että suhde vastaa omiin odotuksiin. Jos kuilu odotusten ja toteutuman välillä on liian iso, syntyy yksinäisyyttä, Jansson sanoo.

Vaikka lapset ja lapsenlapset ovat monille iäkkäille rakkaita ja iso osa elämää, uusia ystäviä voi etsiä myös iäkkäänä.

– Vertaisryhmän olemassaolo on tärkeää. Samanikäisten tai samassa elämäntilanteessa olevien kanssa voi puhua asioista, joita lapset eivät välttämättä ymmärrä, Jansson sanoo.

Ole avoin, auta muita

Kaija Rave
– Itse olen tutustunut moniin siksi, että autan muita: vien heitä palvelukeskuksen alakertaan ruokailemaan tai saatan vaikka metroon, Kaija Rave vinkkaa.

Parikymmentä vuotta leskenä ollut 78-vuotias Kaija Rave käy Helsingin Kampin palvelukeskuksessa päivittäin. Keskuksessa on tarjolla paitsi seuraa myös monenlaista maksutonta tekemistä. Rave käy teatteripajassa, neulekahvilassa sekä tekemässä Unicef-nukkeja.

Helmikuussa kuolleen parhaan ystävän ajattelu saa Raven silmät sumeiksi.

– Jos jäisin kotiin, tuntisin itseni varmasti yksinäiseksi. Mutta neljän seinän sisältä kannattaa lähteä ulos silloinkin, kun suru on suurin.

Raven mielestä yksinäisyydellä ja omalla luonteella on yhteys.

– Jos on avoin, ihmisiin kyllä saa kontaktin. Itse olen tutustunut moniin siksi, että autan muita: vien heitä palvelukeskuksen alakertaan ruokailemaan tai saatan vaikka metroon.

Vältä suorittamista, etsi merkitystä

Ihmisten ympäröimänäkin voi olla yksin. Pelkät tapaamiset tai aktiivinen harrastaminen ei riitä, jos yhteyttä muihin ei synny.

Anu Jansson puhuu Stephen Katzin kuvailemasta busy bodies -ilmiöstä, yhteiskunnassa vallitsevasta aktiivisuuden eetoksesta.

– Ajatellaan, että ihmisen pitäisi olla aktiivinen, käydä harrastuksissa ja liikkua ainakin kolme kertaa viikossa. Se ulottuu myös vanhenevaan väestöön. Mutta jos iäkkäät täyttävät kalenterinsa niin täyteen kuin mahdollista vain näyttääkseen aktiivisilta, voidaan olla hakoteillä.

Täysi kalenteri on tuttu ruuhkavuosia eläville. Se on asia, johon kannattaa puuttua ajoissa, sillä teräsmummon tai -vaarin rooli voi olla raskas kantaa.

– Jos toiset ihailevat aktiivisuuden ja pärjäämisen vuoksi, roolista ei välttämättä uskalla eikä pysty luopumaan, Jansson sanoo.

Kun ihminen yrittää suorittaa ja puurtaa yksin, omat kokemukset jäävät kaiken tekemisen alle ja olo voi olla hyvinkin yksinäinen.

– Tätä ei ymmärretä vielä tarpeeksi. Yksinäisyys ei koske vain niitä, jotka käpertyvät neljän seinän sisään, Jansson sanoo.

Pyri eroon negatiivisuudesta

Yksinäisiä yhdistää Janssonin mukaan samankaltainen, negatiivinen ajattelu.

Yksinäisyyttä kokeva voi tulkita sosiaalisen ympäristönsä kielteisempänä kuin se onkaan.

– Samalla ihmisen aivoissa voi alkaa tapahtua muutoksia ja oravanpyörä lähtee pyörimään. Kielteisyyden kehä alkaa ruokkia itse itseään, ovet alkavat sulkeutua ja kynnys vaikkapa ulos lähtemiseen nousee liian korkeaksi. Yksinäisyys siis tavallaan kutistaa omaa ajatusmaailmaa ja elämää.

Negatiivisuudelle ei oikein kukaan muu kuin ihminen itse voi mitään. Jos suuntaa ei saa muutettua itse, voimavaroja muutokseen voi hakea ryhmästä tai ammattiauttajan avulla. Netistäkin löytyy apua. Esimerkiksi Ikäinstituutin Mielipakista elämänvoimaa -hankkeessa on kehitetty mielen hyvinvoinnin osaamista.

Varaudu tulojen laskuun

Vanhustyön keskusliiton ja Kantar TNS:n tekemässä galluptutkimuksessa 50–80-vuotiailta suomalaisilta kysyttiin, mitä he tekisivät toisin vanhuuteen varautuessaan. Ihmissuhteisiin panostamisen ohella esiin nousi raha.

– Monet miettisivät tarkemmin talouttaan ja pyrkisivät säästämään vanhuuden varalle, kertoo Vanhustyön keskusliiton hankekoordinaattori Katja Helo.

Monelle tulee yllätyksenä se, kuinka paljon tulotaso eläköityessä tippuu. Jos kulut säilyvät samoina, ihminen on nopeasti taloudellisissa vaikeuksissa.

– Sosioekonominen asema ja yksinäisyys kulkevat monesti käsi kädessä. Kun maksullisiin harrastuksiin tai vaikkapa julkisiin kulkuvälineisiin ei ole varaa, osallistuminen vähenee, Anu Jansson lisää.

Eläkeköyhyys koskee etenkin naisia. Pienituloisille naisille suunnatussa Neuvokkaat naiset -toiminnassa on kehitetty keinoja voimaantua ja keksiä, kuinka vähälläkin rahalla voi tehdä ja osallistua eri asioihin. Ryhmiä kokoontuu eri puolilla maata.

Asumisjärjestelyt hyvissä ajoin kuntoon

Galluptutkimuksen perusteella myös asumisjärjestelyjä kannattaisi miettiä hyvissä ajoin ennakkoon. Jos seniori- tai palvelutaloon muuttaa vasta pakon edessä tai sukulaisten painostuksesta, sosiaalistuminen palvelutalon elämään on vaikeaa ja yksinäisyyden kokemukset yleisiä.

– Kun itse on oman elämänsä ohjaksissa, muutoksista pääsee paremmin yli. Jos joku muu määrää, että nyt lähdet koska et kotona enää yksin pärjää, tilanne voi olla vaikeampi käsitellä ja kestää. Koti on turvan tyyssija, ja turvattomuuden tunne on yhteydessä yksinäisyyteen, Jansson sanoo.

Myös oman kodin esteettömyyttä, toimivuutta tai sijaintia liikennejärjestelyineen on syytä miettiä jo keski-iässä, etenkin jos suunnitelmissa on remontoida tai vaihtaa asuntoa.

– Voi pyrkiä siihen, että sama, esteetön koti säilyisi koko loppuelämän ajan, mutta tuki vain kasvaisi tarpeen mukaan.

Yllättävä sairaus voi nimittäin nopeasti invalidisoida, jos asuntoon pitää esimerkiksi kiivetä monta kerrosta eikä hissiä ole.

Valtuuta läheisesi hoitamaan asioitasi

Myös oikeudelliset ja taloudelliset ennakoinnit kannattaisi tehdä varhaisessa vaiheessa, vaikka jo keski-iän kynnyksellä.

– Jos sairastuu muistisairauteen, edunvalvontapaperit kannattaa hoitaa kuntoon saman tien, Katja Helo neuvoo.

Edunvalvontavaltuutuksen on galluptutkimuksen mukaan tehnyt vain 12 prosenttia suomalaisista. Ilman sitä asioiden hoitaminen on kuitenkin hankalaa esimerkiksi silloin, jos puoliso sairastuu vakavasti.

Edunvalvontavaltuutuksessa määritellään se, mitä asioita joku toinen saa toisen puolesta hoitaa. Taloudellisten seikkojen lisäksi valtuutukseen voidaan kirjata myös ohjeita esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidosta.

Varminta valtuutus olisi tehdä lakimiehen kanssa. Tietoa aiheesta löytyy muun muassa maistraatin nettisivuilta.

Yksinäisyyteen edunvalvonnasta sopiminen liittyy elämänhallinnan kokemuksen kautta.

– Kun elämänhallinta on itsellä, yksinäisyyttä ja turvattomuutta koetaan vähemmän. Ja kun edunvalvontavaltuutus tehdään tarpeeksi varhaisessa vaiheessa ja myönteisessä hengessä, se voi lisätä esimerkiksi parisuhteessa osapuolten välistä kiintymystä, Anu Jansson lisää.

– On aivan keskeistä itse päättää siitä, kuka on se läheinen henkilö, joka asiat tulevaisuudessa hoitaa ja miten, Helo täydentää.

Älä luovu ystävistäsi parisuhteen vuoksi

Sinikka Tuovinen
Sinikka Tuovinen muistuttaa, että miehet voivat kadota tai vaihtua, mutta ystävät pysyvät vierellä koko elämän ajan.

Sinikka Tuovinen on 66-vuotias entinen lastentarhanopettaja, joka jäi leskeksi muutama vuosi sitten. Hän kuuluu samanikäisten naisten ystäväpiiriin, joka muodostui jo lapsuusiässä.

– Yksi meistä alkoi uudelleen avioiduttuaan erkaantua muista. Me sanoimme, että älä unohda meitä: miehet voivat kadota tai vaihtua, mutta me pysymme vierelläsi koko elämäsi ajan.

Ystävä palasi ja on ryhmässä yhä.

Yhteinen elämänhistoria tuo ystävyyteen oman mausteensa, mutta tutustua voi kaiken ikäisenä vaikka harrastusten kautta, Tuovinen miettii. Erityisen tärkeänä hän pitää naapurien tuntemista.

– On mukavaa, että pihalla ja rappukäytävässä tervehditään ja vaihdetaan pari sanaa. Neuvoisin muitakin vetämään naapuria hihasta ja aloittamaan keskustelun vaikka säästä. Siitä voi saada alkunsa monta hyvää tarinaa.

X