Ihmiset ja suhteet

Etikettioppitunteja ranskalaisittain

Teksti: Anna.fi

Ranskalaisessa etikettikoulussa 1970-luvun lapset opettelevat tyylikkäitä tapoja. Uuden aallon käytöskoulu kieltää ihannoivansa porvariston hillittyä charmia.

Etikettioppitunteja ranskalaisittain

Hyvät tavat eivät kuulu automaattisesti sosiaaliseen kanssakäymiseen. ”Lounaalla voi havaita, että liikemies ei tarjoile juomia pöytäkumppanilleen tai anna salaattiastian kiertää”, sanoo Camille de Vouters.

Liike-elämässä työskennellyt ja London School of Economicsisa opiskellut nuori nainen on perustanut kollegoidensa kanssa koulun nimeltä La Belle Ecole, jossa opetetaan kukkien sidontaa, viinin ja jalokivien tuntemusta, pukeutumista, meikkausta ja ranskalaista etikettiä.

Yksi oppituntien sisällöistä on l´art de vivre à la francaise. Ranskalaisen l´art de vivren keskuksena on Pariisi, jonne koulu on perustettu vuonna 2004. Tunnit ovat saaneet suuren suosion, ja niille voi tilata tulkkauksen englanniksi tai japaniksi. Kyse ei ole kuitenkaan paluusta porvariston hillittyyn charmiin, vaan yhteiskunnasta nousevasta tarpeesta tuntea tapakulttuuria.

Kaikki mitä seuraelämässä tulee tietää

Etikettioppaat valmistivat nuorta naista seuraelämään 1950-luvulla. 1800-luvulla miehet menivät Euroopassa työelämään, ja naisen valtakunnaksi tuli koti. Astuessaan seuraelämään viehkeän neitosen tuli opetella taitavaksi kutsujen järjestäjäksi ja kukkien sitojaksi. Kodinhoidon taidot lisäsivät nuorten naisten menestystä avioliittomarkkinoilla. Keskiluokkaisen naisen oli ensiarvoisen tärkeää olla mainio emäntä, ja hänen roolinsa oli tarkoin määritelty. Perheet määrittelivät asemansa sosiaalisen kanssakäymisensä kautta.

Vapaan kasvatuksen tuulet vähensivät kohteliaisuutta. Valkoiset käsineet, hatut ja ampiaisvyötäröt jäivät 1950-luvulle, 1960-luvulla tulivat Simone de Beauvoir ja ehkäisypillerit. Paitsi naiset, myös tavat vapautuivat.

Vapaan kasvatuksen lapset kasvoivat 1970-luvulla. Nyt samat lapset perustavat etikettikouluja. Filmitähdet poseeraavat 1950- luvun luomuksissa, silkkihuivit ja ampiaisvyötäröt ovat palanneet. Camille de Vouters on sitä mieltä, että nykyisin eletään hieman paradoksaalisessa maailmassa. ”Samanaikaisesti kun juhlitaan l´art de vivre francaisea, aggressiivisuus ja egoismi kasvavat. Ei ole enää luonnollista ottaa toista huomioon”, hän sanoo. ”Hyvät tavat vaativat hyvää itsetuntoa, ja toisen huomioon ottamista. Itsekunnioitusta on oltava.” Camille de Voutersin mukaan Le Belle Ecole pyrkii yhdistämään traditioita ja nykyhetkeä.

Ei porvariston hienostelulle

Le Belle Ecolen opetusohjelmaan kuuluu olennaisimpana l´art de vivre á la francaise. Se tarkoittaa kahden tunnin opetussessiota ranskalaisessa etiketissä, pöytätavoissa ja nykypäivän käytössäännöissä. Sellaiset sanat kuin s´il te plait, je t´en prie ja excuse-moi eivät välttämättä kuulu kaikkien sanavarastoon. Kursseilla opitaan, että ei ole sopivaa antaa käyntikorttia ensimmäisten minuuttien tuttavuuden aikana, kuinka istutaan ja huomioidaan pöytäseurue.

Uuden aallon käytöskoulu kieltää ihannoivansa porvariston hillittyä charmia. Kyse ei ole hierarkkisen muodollisuuden paluusta, vaan pikemminkin demokraattisesta uuden aallon tapakulttuurin noususta. ”Itsevarmuus lisääntyy, kun tietää miten toimia”, de Vouters sanoo.

Eteenpäin sosiaalisessa hierarkiassa

Sosiologi Nicolas Herpin Inseestä ei ole ihmeissään tapakoulujen suosiosta. ”Erityisesti työläisperheissä on panostettu vuosia kauniiseen käytökseen ja hyviin tapoihin”, hän sanoo. ”Jos haluaa eteenpäin sosiaalisessa hierarkiassa, pelkkä tekniikka ei riitä. Täytyy myös osata luoda miellyttävä, rentoutuneen sivistynyt ilmapiiri.” Tutkija on ennen kaikkea sitä mieltä, että hyvien tapojen nostaminen esiin tarkoittaa sitä, että individualismin ihannoimisesta on palattu takaisin sosiaalisiin arvoihin. Yksilöllisyyden korostamisen sijasta ihmiset saavat arvonsa suhteessa toisiin.

Huhtikuussa myös Suomessa saa ensi-iltansa Subtv:n uusi brittiläinen tositelevisioformaatti Amerikan prinsessa, jossa tavallisista amerikkalaistytöistä koulutetaan ladyja. Teenjuonti ja kutsujen järjestäminen kuuluvat prinsessojen opetusformaattiin, ja opetuskoneistoissa häärii myös prinsessa Dianan entinen hovimestari.

Suomalaisille sallitaan kuitenkin pieni alkukantainen eksoottisuus. Kun Arto Paasilinna vieraili 1996 Caenissa, häntä pyydettiin ulvomaan kirjan ”Ulvova Mylläri” tavoin. Ja Arto Paasilinna – Ranskan tunnetuimpia suomalaisia – päästi ilmoille villin ulvonnan.

La Belle Ecole

Lähteet: Eloranta, Eeva- Johanna 1994 : Keskiluokkainen nainen varhaisviktoriaanisessa Englannissa. Pro gradu – työ. Turun yliopisto. Kulttuurihistoria.

Teksti: Laura Parkkinen / A4 Media Oy (2.3.2006)
 

X