Gaslighting on manipulointia. Kuvituskuva.
Tunteiden vähättely on kaasuvalottajan tapa kontrolloida uhriaan.
Ihmissuhteet

Gaslighting on salakavalaa manipulointia – näin tunnistat myrkyllisen kaasuvalottajan

Gaslighting voi alkaa pienillä valheilla ja totuuden vääristelyllä, mutta edetessään saa uhrin kyseenalaistamaan jopa omaa mielenterveyttään. Näistä merkeistä kontrolloivan manipuloinnin tunnistaa.
Teksti: Roosa Roivainen

Manipulointia, jonka pyrkimyksenä on saada toinen epäilemään itseään ja tekojaan. Näin gaslighting-käyttäytymistä voi muun muassa kuvailla.

Suomen kielellä termi kääntyy kaasuvalottamiseksi. Käsitteellä viitataan vuoden 1944 palkittuun elokuvaan Gaslight, jossa aviomies ajaa vaimonsa pikkuhiljaa pienin elein epäilemään omaa mielenterveyttään.

Sittemmin gaslighting on valjastettu kuvaamaan psykologiassa salakavalaa manipuloinnin muotoa.

Gaslighting on henkistä väkivaltaa

Sanoin asiasta jo kahdesti! (Oikeasti: ei muistanut sanoa kertaakaan.)

Mehän oltiin koko se loma yhdessä. Muistat väärin. (Oikeasti: häipyi monena iltana omille teilleen.)

Miten näin pieni asia voi olla sulle joku ongelma? (Oikeasti: ei koskaan vastaa puhelimeen, vaikka soitosta olisi sovittu.)

Terveystalon pääkaupunkiseudun johtavan psykologin ja psykoterapeutin Lotta Heiskasen mukaan kaasuvalottamisessa on kyse ennen kaikkea psykologisesta kontrollista.

– Manipulaation uhrille annetaan väärää tietoa ja uskotellaan, että hän on hullu, eikä voi luottaa omiin havaintoihinsa ja muistoihinsa.

Tämänkaltainen henkinen väkivalta ilmenee läheisissä ihmissuhteissa.

Esimerkki kaasuvalottamisesta parisuhteessa voi olla muun muassa seuraavanlainen: puoliso epäilee kumppaniaan pettämisestä, mutta uskoton kumppani peittelee pettämistä syyttämällä sen sijaan puolisoaan sairaalloisesta mustasukkaisuudesta.

– Gaslighting liittyy parisuhdeväkivaltaan. Se voi ilmetä myös siten, että väkivaltainen kiistää tapahtumat ja syyttää väkivallan uhria ylireagoinnista, Heiskanen kertoo.

Pahimmillaan kaasuvalottaminen voi ajaa uhrin toivottamaan tilanteeseen, jossa hänen on vaikea erottaa totuutta jatkuvien valheiden ja syytösten keskeltä. Manipuloitu voi pitkän ajan kuluessa epäillä jopa mielenterveyttään. Silloin toinen osapuoli alkaa näyttäytyä sinä, joka on aina oikeassa ja voi pahimmillaan sanella, mikä on totta.

Kotiliesi.fi: Narsisti tekee uhrista syyllisen – 7 askelta myrkyllisestä suhteesta irrottautumiseen

Kaasuvalottaminen on halua kontrolloida 

Mikä ajaa ihmisen manipuloimaan kumppaniaan kaasuvalotuksella? Heiskanen kertoo, että taustalla voi olla sekä persoonallisuushäiriö että psykopaattista persoonallisuuden rakentumista.

– Ihmisellä voi olla uskomus, että toisia ihmisiä on lupa käyttää omiin tarpeisiin. Kyseessä voi olla halu ja pyrkimys kontrolliin.

Mitä enemmän gaslighting-käyttäytymisestä ja manipuloivasta käytöksestä puhutaan, sitä paremmin myrkyllinen käytös on tunnistettavissa.

– Kenelläkään ei ole lupa käyttää henkistä tai fyysistä väkivaltaa toista kohtaan.  Jos tilannetta ei saada korjattua, ei tällaiseen suhteeseen kenenkään tarvitse jäädä, Heiskanen huomauttaa.

Mikä on totta? Muistiinpanot auttavat

Jos itse epäilee, että läheinen pyrkii manipuloimaan vähättelyllä ja syyttelyllä, Heiskanen kannustaa keskustelemaan tilanteesta luotettavan kolmannen osapuolen tai ammattilaisen kanssa. Näin tilanteeseen saa ulkopuolista perspektiiviä.

– Tapahtumia kannattaa kirjoittaa ylös päiväkirjaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja päiväten, kuten ne ovat tapahtuneet ja kuin seuraisi niitä filminauhalta.

Myös kuvien ottaminen ja todisteiden tallentaminen voi olla tarpeellista. Ne kannattaa säilyttää turvallisessa paikassa.

– Faktojen kerääminen voi auttaa huomaamaan, että itse ei kuvittele asioita. Todisteiden avulla tilannetta on helpompi jäsentää myös ulkopuolisen ihmisen kanssa.

X