Miten sopia asioista hankalan eksän kanssa? Ota käyttöön nämä poliisin neuvottelutaktiikat

Eron jälkeen on vaikea sopia yhteisistä asioista, jos ex-puoliso on poikkiteloin. Mielen suorituskykyä tutkiva filosofian tohtori, entinen Karhuryhmän poliisi Harri Gustafsberg kertoo, miten neuvottelu onnistuu, kun vuorovaikutus on vaikeaa.

Ero on yksi ihmiselämän traumaattisimmista kokemuksista. Rakkaan ihmisen menettäminen on valtava stressitekijä. Se on sitä erityisesti silloin, jos eron tuoksinassa on sovittava tärkeistä asioista: asumisjärjestelyistä ja siitä, kumman luona lapset milloinkin asuvat.

Uuteen tilanteeseen sopeutumista sabotoi tunnemyräkkä, joka on voimakkaimmillaan juuri eron jälkeen.

– Jos ihminen on täynnä kostonhalua ja vihaa, hän ei kykene ajattelemaan ja neuvottelemaan järkevästi, sanoo mielen suorituskykyä tutkiva filosofian tohtori Harri Gustafsberg.

Gustafsberg teki pitkän uran Karhuryhmän poliisina ja todisti työssään lukuisia uhkaavia tilanteita. Hän tietää, millaisiksi neuvottelutilanteet voivat rankimmillaan äityä. Niiden ratkaisumalleista Gustafsberg kertoo äskettäin ilmestyneessä kirjassa Taktinen neuvottelu – Hallitse haastavat kohtaamiset (Otava), jonka hän on tehnyt yhdessä niin ikään poliisitaustaisen Sami Sallisen kanssa.

Taktisella neuvottelulla tarkoitetaan viranomaistehtäviin kehitettyä menetelmää, jolla voidaan hallita vaikeita vuorovaikutustilanteita.

Neuvottelutaitoja tarvitaan myös eron jälkeisessä perhearjessa, mutta ihmeisiin parhaatkaan neuvottelutaidot eivät taivu.

– Osa ihmisistä vie vihansa ja kostonhimonsa hautaan asti. On mahdollista, ettei puoliso pysty vaikuttamaan eksänsä toimintaan koskaan, Gustafsberg sanoo.

Näin Gustafsberg neuvoo hankalan ex-puolison kanssa kamppailevia.

1. Ex-puolisoni kantaa kaunaa, eikä näe vihaltaan lapsen parasta. Mitä voin tehdä?

Vaikka jokainen ero on erilainen, eron työstäminen noudattelee usein samankaltaista kaavaa. Sokkivaiheessa ihminen velloo vaikeissa tunteissaan. Voi olla voimakasta ahdistusta, surua, epätoivoa, hylätyksi tulemisen tunnetta ja yksinäisyyttä. Ero voi aktivoida myös vanhoja traumoja.

Myllerryksen keskellä ihminen yrittää selviytyä, eikä pysty ajattelemaan muiden parasta. Siksi sokkivaihe ei ole paras ajankohta hieroa sopua ja neuvotella tärkeistä asioista.

Ongelma on, etteivät kriisin vaiheet noudata aikarajoja. Jotkut pääsevät pahimman yli viikoissa, jotkut eivät sopeudu eroon koskaan.

Olisi kuitenkin tärkeää, että vanhemmat pystyisivät sopimaan asioista sovussa niin, että lapsen etu toteutuu.

Sokkivaiheesta päästäkseen eronnut tarvitsee ajatusten työstämistä ja usein myös ulkopuolista apua. On käytävä läpi perustavanlaatuisia kysymyksiä: kuka olen ja millaista elämää haluan vastedes elää. Mihin voin vaikuttaa, ja mihin en. Aionko pysyä sotajalalla hamaan loppuun asti? Entinen puoliso ei voi välttämättä jouduttaa tässä vaiheessa toisen prosessia.

2. Miten keskustella rakentavasti, kun ex-puolisolla ovat tunteet pinnassa?

Keskusteluyhteyttä haettaessa puolison kannattaa muistaa, että kostonhimoinenkin ihminen haluaa tulla kuulluksi, nähdyksi ja huomioiduksi. Lähestymisen tulisi lähtökohtaisesti olla myötätuntoista. Kuuntele aktiivisesti, ja yritä ymmärtää toista.

Jos eksä tulkitsee neuvottelutilanteen uhkaavana tai epämiellyttävänä, tapahtuu primitiivinen aktivaatio. Silloin tunteet ottavat vallan. Siksi ei pitäisi sanoa mitään sellaista, jonka sydämistynyt voi tulkita uhkaksi itselleen.

Pariskunnille on usein muotoutunut oma kielensä. Molemmat tietävät, mitkä sanat saavat toisen triggeröitymään. Niitä sanoja ei ainakaan saisi käyttää.

Jos eksän kanssa neuvottelu tuntuu mahdottomalta, häneen voi yrittää vaikuttaa hänen kavereidensa kautta. Sama viesti ystävän sanomana voi tuntua eksästä neutraalimmalta, kun se ei suodatu puolisoon kohdistuvien tunteiden kautta.

Kun sokki on ohi, eronnut alkaa sopeutua. Hän on vastaanottavaisempi ja voi jo kyetä pohtimaan ratkaisuja muidenkin parhaaksi.

Kehityskaaren lopussa ihminen hyväksyy eron osaksi omaa tarinaansa. Voi lopulta olla ison työn tulos myöntää, että kun juttu on ohi, se on ohi.

3. Kuinka tärkeään neuvotteluun hankalan ex-puolison kanssa kannattaa valmistautua?

Saatamme olla hyviä preppaamaan itseämme ennen työhaastattelua, mutta perheasioissa neuvottelemme usein kylmiltään.

Jos edessä on tärkeä neuvottelu vaikkapa lapsen huoltajuudesta, kannattaa eksän kohtaamiseen valmistautua.

Muodosta tilannekuva. Mitä haluat? Mitkä ovat rajasi? Ovatko intressisi realistiset? Mitkä ovat eksän motiivit? Millainen neuvottelutyyli itsellä on, entä eksällä? Voisiko omaa tyyliä tarvittaessa muuttaa? Löytyisikö asiaan ratkaisu heti?

Mieti myös etukäteen vahvat vasta-argumentit, jotta et jää sanattomaksi.

Vaativa neuvottelu vaatii, että mieli on kirkas ja selkeä. Viritä kehosi ja mielesi optimaalisiksi ennen neuvottelua. Tämä auttaa pärjäämään stressaavassa tilanteessa ja tekemään päätöksiä järjellä, ei tunteen vietävänä. Hengitä syvään ja puhalla ilma hitaasti ulos. Toista.

Neuvottelun aikana mieltä kannattaa ohjelmoida tietoisen ajattelun kautta. Voit hokea mielessäsi esimerkiksi, että ”olen ihan rauhassa, en provosoidu toisen sanomisista”. Kun ajatusta toistaa riittävästi, se siirtyy ­solutasolle. Tavoitteena on, että kehon tunne vastaa ajatustamme ja pystymme näin ­olemaan täysin läsnä ja suoriutumaan vaikeasta tilanteesta parhaalla mahdollisella tavalla.

Lue myös: Harri Gustafsberg kohtasi avioeron myötä pimeät puolensa – ”Erosta selviämiseen ei ole oikotietä”

4. Kuinka myötäilijä voi pärjätä jyräävän ex-kumppanin kanssa?

Ihmisille on luontaista pysytellä mukavuusalueella ja vältellä konflikteja. Pelkäämme reaktioita, joita itsessä ja toisessa tapahtuu, kun tilanne menee epämukavaksi.

Neuvotteleminen on jatkumo sille, keitä olemme ihmisinä. Se heijastelee persoonallisuuttamme: tapaa tuntea, ajatella ja käyttäytyä.

Osa meistä on joustavia myötäilijöitä, osa määrätietoisia ja periksiantamattomia. Vali­tettavasti joustava ja sopeutuvainen tulee usein määrätietoisen tallomaksi.

Jos myötäilijä haluaa tulla jämäkämmäksi ja puolustaa omia etuja miellyttämättä muita, taitoa on opiskeltava läpi elämän. Eron tuoksinassa se voi olla myöhäistä.

Harjoittele jämäkämpää neuvottelutekniikkaa perheenjäsenten tai vaikka kodinkonemyyjän kanssa.

5. Pärjääkö hankalan ex-puolison kanssa neuvottelussa lyömällä nyrkin pöytään?

Ajat ovat muuttuneet. Kovankaan tyylin neuvottelija ei enää pärjää lyömällä nyrkkiä pöytään. Nykymaailma vaatii myös tilannetajua ja empatiaa. Sellaisia neuvottelutyylejä, jotka tuntuvat vierailta, ei tarvitse omaksua.

Neuvottelutaito on aina myös kontekstiriippuvaista. Joku voi olla äärimmäisen hyvä neuvottelija työroolissaan, mutta myötäilee kotona puolisoaan kohtuuttoman paljon. Vuorovaikutukseen vaikuttaa se, miten toisemme näemme.

6. Ex-puolisolla on narsistisia piirteitä. Miten hänen kanssaan voi pärjätä?

Ihminen kykenee piilottelemaan tuhoisia piirteitään yllättävän taitavasti. Ajan kuluessa hurmaava kumppani saattaakin paljastua häikäilemättömäksi narsistiksi, psykopaatiksi tai omaa etuaan ajavaksi machiavellistiksi.

Jos yhteisen lapsen vanhemmalla ja entisellä puolisolla on näitä piirteitä, tilanne voi olla erityisen hankala. Narsismiin ja psykopatiaan taipuvaiset ihmiset voivat olla äärimmäisen taitavia vaikuttajia. Puolisolla ei arjen keskellä saata olla mitään jakoa pärjätä tällaisen ihmisen kanssa.

Ihmistyyppien ” katalan kolmikon” yhdistävä tekijä on empatian puute. Ilman empatiakykyä ihminen ei osaa asettua toisen asemaan. Narsisti voi sivuuttaa röyhkeästi toisten ihmisten tarpeet, jos ne eivät palvele hänen omia tarkoitusperiään. Hän ei välttämättä kykene ajattelemaan myöskään lapsen etua.

Siksi haastavien ihmisten kanssa tarvitaan usein apuun ulkopuolinen ammattilainen. Hän päättää, kuinka asiat uudessa tilanteessa järjestetään.

Uhkaavissa tilanteissa puolison kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä sosiaaliviranomaisiin tai poliisiin. Uhkailu, alistaminen ja vähättely ovat aina henkistä väkivaltaa.

Ulkopuolista apua tarvitaan myös silloin, kun entisellä kumppanilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia.

7. Miten vanhempien tulehtuneet välit vaikuttavat lapseen?

Lapsen kehitykselle on tärkeää kuulla miten asiat ovat. Vaikka eksä käyttäytyisi kuinka idioottimaisesti tahansa, älä koskaan puhu hänestä pahaa lapsen kuullen. Lapsen ei pitäisi joutua ikävään välikäteen ja muokata käyttäytymistään sen mukaan, kumman luona hän kulloinkin on.

Lapselle eksän tunteenpurkauksia voi kommentoida sanomalla esimerkiksi, että ”äiti tai isä on loukkaantunut minulle ja siksi käyttäytyy noin”. On myös tärkeää painottaa, etteivät vanhempien tulehtuneet välit ole lapsen syytä. Kannattaa myös muistaa, että on inhimillistä välillä ärjäistä toisesta pahaa ilman, että se tekee ärjäisijästä ­idiootin.

Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 1/2022.

• Kolumnit

  Marianna Stolbowin kolumni: Ero saa ihmisen tekemään isoja elämänmuutoksia – ja se raivostuttaa ex-puolisoa

• Ihmissuhteet

  Ahdistaako ex-puolison uusi elämäntilanne? Pariterapeutti antaa 5 neuvoa, joiden avulla voit käsitellä pettymystäsi

• Työ ja raha

  Tiesitkö, että ex-puolisollasi voi olla avio-oikeus saamaasi perintöön? Asiantuntijan mukaan yhä harvempi tietää, mitä avioero merkitsee taloudellisesti