Ihmissuhteet

Voiko parisuhde toipua pettämisestä? Helena, 42: ”Opettelen yhä luottamaan mieheeni, mutta se ei ole helppoa”

Helena, 42, sai tietää miehensä sivusuhteesta sattumalta. Hän päätti jatkaa avioliittoa yhteisen lapsen takia, mutta vielä vuosienkin päästä hänen on vaikea luottaa mieheensä. Pari- ja seksuaaliterapeutti Elina Tanskasen viesti on, että pettämisestä voi selvitä.

Teksti:
Marjo-Kaisu Niinikoski
Kuvitus:
Matti Pikkujämsä

Helenan, 42, mies alkoi käydä "töissä" myös viikonloppuisin.

Helena, 42, sai tietää miehensä sivusuhteesta sattumalta. Hän päätti jatkaa avioliittoa yhteisen lapsen takia, mutta vielä vuosienkin päästä hänen on vaikea luottaa mieheensä. Pari- ja seksuaaliterapeutti Elina Tanskasen viesti on, että pettämisestä voi selvitä.

Helena, 42, järkyttyi tultuaan petetyksi mutta päätti jatkaa avioliittoa pettämisen jälkeen. Siitä saakka hän on kamppaillut suhteessa luottamusongelmien kanssa. Pari- ja seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen kommentoi Helenan kertomusta ja antaa neuvonsa.

Helena:

”Olimme pitkään opiskelukavereita. Opiskelimme korkeakoulussa samalla vuosikurssilla. Mies oli mielestäni hyvä tyyppi, mutta en ollut hänestä kiinnostunut muuta kuin kaverina.

Yhtenä vappuaattona tutustuin häneen paremmin. Päädyimme huuruisista opiskelijabileistä humalassa luokseni jatkoille.

Päätimme yhdessä, että tämä oli vain yhden yön juttu. Mies kertoi, että hänellä oli kotipuolessaan tyttöystävä.

Jälkikäteen ajattelen, että ehkä hälytyskellojeni olisi pitänyt soida. Kenties mies oli alun alkaenkin pettäjäainesta.”

Elina:

”Meillä on aika vahvoja ajatuksia ideaali­olosuhteista, joissa parisuhteen olisi hyvä alkaa, jotta se rakentuisi kestävälle pohjalle.

Todellisuudessa monenkaan suhteen alku ei täytä näitä kriteerejä. Tunteet ja elämä kun harvoin tottelevat manuaaleja tai ohjekirjoja.

Sinun tilanteessasi on ymmärrettävää, että jälkikäteen mieli hakee merkkejä. Tulee pohdittua, olisivatko vaikeudet olleet tavalla tai toisella vältettävissä tai ennakoitavissa.”

Helena:

”Olin jo opintojeni loppusuoralla, kun törmäsin taas samaiseen mieheen baarissa. Hän kertoi eronneensa tyttöystävästään.

Mies oli hurmaava. Vaikka hän oli hyvin itsevarma, hän osasi ottaa myös minut huomioon naisena. Se imarteli minua.

Olin juuri eronnut parin vuoden suhteesta, ja kaipasin elämääni säpinää. Ajattelin, että nuoriahan tässä vielä ollaan. Saahan sitä hauskaa pitää.

Tällä kertaa yhteiset yöt miehen kanssa eivät päättyneetkään siihen. Aloimme seurustella. Kun opin tuntemaan miestä paremmin, tunteeni häntä kohtaan syvenivät. Hän kertoi tuntevansa samoin.”

Elina:

”Moni voi varmaan samastua tilanteeseesi. Suhteen alussa ensin pidetään hauskaa hyvältä vaikuttavan ihmisen kanssa ja siinä samalla tutustutaan paremmin.

Ja vaikkei olisikaan suunnitellut, lopulta tunteet syvenevät molemmin puolin.

Tavoitan hyvin, mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että sinun ja puolisosi suhde sai alkunsa.”

Helena:

”Valmistuimme ja aloitimme työelämän. Kului muutama vuosi, ja kaikki sujui kivasti. Seurustelimme ja suunnittelimme yhteen muuttamista.

Elämä kuitenkin puuttui peliin. Mies kertoi saaneensa työtarjouksen ulkomailta. Kyseessä oli tarjous, josta ei voinut kieltäytyä.

Mies pyysi minua mukaansa, mutta en ollut valmis jättämään työpaikkaani ja elämääni Suomessa. Mies muutti Yhdysvaltoihin, ja minusta tuli taas sinkku. Sydämeni särkyi.

Jo parin kuukauden kuluttua sain mieheltä viestin. Hän kertoi rakastavansa ja ikävöivänsä minua. Hän ehdotti, että aloittaisimme kaukosuhteen. Hän tarjoutui maksamaan minulle lentoliput, jotta voisimme tavata.”

Raskaus oli käännekohta Helenan ja miehen suhteessa.

Elina:

”Minulle tulee vaikutelma, että tässä te jo aika vakiintunut pari olitte ensimmäisen tiukan paikkanne edessä.

Miehen muutto ulkomaille vei teidät toisistanne eroon. Sen myötä kumpikin teistä alkoi tiedostaa yhä vahvempia tunteita toisianne kohtaan.”

Helena:

”Lensin Jenkkeihin. Tiesin jo perillä lentokentällä, että olin tehnyt oikean päätöksen. Rakastuin mieheeni uudelleen. Ihan kuin olisin tullut kotiin.

Meillä oli kesälomani aikaa olla yhdessä ja nauttia toistemme seurasta. Kuukauden jälkeen palasin Suomeen ristiriitaisin tuntein. Oli kiva päästä omaan kotiin, mutta jäin kaipaamaan miestäni.

Alkusyksystä huomasin olevani raskaana. Minua pelotti kertoa siitä miehelle. Hän kuitenkin suhtautui asiaan hyvin. Hän kertoi toivoneensa, että saisimme yhteisen lapsen.

Raskaus muutti kaiken. Menimme naimisiin, ja minä muutin Yhdysvaltoihin puolisoni luokse.

Olimme onnellisia ja innostuneita tulevasta perheestämme.”

Elina:

”Olette käyneet läpi melkoisen monta isoa muutosta ja siirtymää melko lyhyessä ajassa.

Ajanjakso on ollut todennäköisesti yhdenlainen painetesti suhteellenne. Minulle tulee tunne jo tässä, että tulette pariskuntana selviämään hienosti haasteistanne. Suhteenne tuntuu vahvistuvan yllättävien elämänmuutosten keskellä.”

Helena:

”Vauva-arki uudessa kotimaassa sujui hyvin. Nautin siitä, että sain olla kotiäiti. Kului muutama vuosi, ja lapsi kasvoi. Olin edelleen kotirouvana.

Mies teki pitkää päivää. Amerikkalainen elämäntapa on hyvin työkeskeinen, ja olin välillä huolissani mieheni jaksamisesta.

Mies alkoi käydä töissä myös viikonloppuisin. Hän kertoi, että kiireellinen projekti vaati kaikkien panostusta.

Miehestä tuli jotenkin etäinen. En osannut ollenkaan aavistaa, että hänellä olikin toinen nainen. Se tuli täysin puskista.”

Elina:

”Kuvauksesi pikkulapsiarjesta viittaa siihen, että yksi tekijä tilanteessanne on mahdollisesti ollut se, että arki ja elämäntyyli ovat lyöneet kiilaa muutoin onnellisen parin väliin.

Syitä luvattomille rinnakkaissuhteille on yhtä monta kuin luvattoman rinnakkaissuhteen aloittaneitakin.

Aina vika ei ole parisuhteessa, sillä ihmiset pettävät myös hyvissä liitoissa kumppaneita, joita he rakastavat ja joiden kanssa heillä on hyvää seksiä.”

Miehen sivusuhde tuli ilmi sattumalta.

Helena:

”Sain tietää puolisoni salasuhteesta vahingossa. Yhtenä iltana miehen puhelin soi, ja hän vetäytyi puhumaan yläkerran työhuoneeseensa.

Olin itse jättänyt kännykkäni yläkerran makuuhuoneeseen. Kiivetessäni portaita ylös kuulin, että mies ei selvästikään puhunut työasioista. Hän oli unohtanut sulkea työhuoneensa oven.

Pettäminen iski täysillä. Järkytyin, sydän hakkasi ja päässä sumeni.

Kohtasin mieheni täynnä raivoa. Hän myönsi pettävänsä minua. Halusin tietää, miksi. Hän ei osannut vastata, mutta oli aidosti pahoillaan. Itkimme yhdessä.

Suhde kollegaan ei ollut kestänyt pitkään. Kyse oli miehen mukaan vain seksiseikkailusta.”

Elina:

”Moni kuvaa sinun tapaasi, että jokin ikään kuin särkyy tai romahtaa, kun saa tietää kumppaninsa luvattomasta rinnakkaissuhteesta. Tilanne voi olla jopa traumatisoiva.

Työpaikat ovat melko tavallisia suhteiden aloituspaikkoja. Töissä vietetään paljon aikaa yhdessä, pyritään tuomaan työroolin vuoksi itsestä parhaat puolet esiin ja koetaan yhteisiä onnistumisia. Tämä selittää, että tunteita tai intiimejä tilanteita voi syntyä.

Voi tosiaan olla totta, ettei pettänyt ihminen ole tietoinen omista motiiveistaan. Luottamuksen saavuttamiseksi on silti tärkeää, että hän tavoittaa toimintansa syitä ja seurauksia. Terapiasta on usein tässä kohtaa iso apu.

Kerrot, että puolisosi oli aidosti pahoillaan ja olette surreet yhdessä. Se lupaa hyvää toipumis­prosessinne kannalta.”

Lue myös: Onnistuneen pariterapian voi aloittaa yksinkin – kaksi terapeuttia paljastaa hyvän pariterapian reseptin

Helena:

”Puolison työkomennus oli loppusuoralla. Muutimme takaisin Suomeen. En pystynyt antamaan hänelle anteeksi, vaikka hän oli heti päättänyt suhteensa kollegaan.

En koskaan tavannut tuota naista. Päässäni pyöritin kuitenkin pitkään melkoista kolmiodraamaa. Syytin myös itseäni siitä, että en nähnyt merkkejä.

Päätin yhteisen lapsemme takia pitää avioliittomme kasassa. Mies yritti kaikkensa ollakseen hyvä aviomies ja isä.

Tapahtuneesta on nyt muutama vuosi. Opettelen edelleen rakentamaan luottamusta mieheeni. Se ei ole helppoa.

Olen kysynyt häneltä monta kertaa, oliko hänellä muitakin naisia. Hän vastaa aina, että ei ollut.

Kaikesta huolimatta rakastan edelleen miestäni. Haluan uskoa häneen.”

Elina:

”On inhimillistä ikään kuin kuulustella pettänyttä puolisoa. Haaste on usein se, että keskustelu ei tuota tietoa, joka auttaisi rakentamaan luottamusta.

On hyvin tavallista, että petetty osapuoli tarvitsee huomattavan pitkän ajan alkaakseen jälleen luottaa. Tämä edellyttää pettäneeltä vakaata sitoutumista yhteiseen toipumisprosessiin.

Minulle tulee vaikutelma, että olette molemmat tehneet paljon töitä suhteenne eteen. Olette selvinneet vaikeista kohdista, mistä on syytä olla myös ylpeä. Et kerro, oletteko käyneet esimerkiksi tera­piassa, mitä suosittelen.

Vahva viestini on, että pettämisestä on mahdollista selvitä. ”

Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 1/2023.

X