Ihmiset ja suhteet

Kaksinaista: Yhden illan jutut = tarpeellisia?

Teksti: Eve

Olen mennä solmuun ristiriitaisesta sisäisestä viestinnästä. Nopea tilanneinventaario: Kello on puoli kolme yöllä, olen liikkeellä hauskan miehen kanssa, joka on pyytänyt minua luokseen. En ole harrastanut seksiä vuoteen. Mies odottaa rappukäytävän ovella, aionko tulla hänen kanssaan sisään.

Aivoni antavat kaksoiskäskyä:

1. Ajattele ennen kuin teet!

2. Ole spontaani! Älä murehdi turhia!

Tilastofaktoja ja ystävien hyviä neuvoja vilisee päässäni myös:

1. Eve, sinä tarvitset seksiä.

2. Yhden illan jutuissa on aina huonoa seksiä.

3. Aamulla voi olla omituista.

4. Myöhemmin, kun tapaatte sattumalta kadulla, voi olla kiusallista.

5. Myöhemmin aina katuu sitä mitä ei tehnyt, ei sitä minkä teki.

6. Eve, sinä haluat seksiä.

Sitten jokin sisäinen zen-munkkini asettuu asemiinsa, ja yhtäkkiä olen aivan rauhallinen. Olen viettänyt koko illan tämän ihmisen kanssa jutellen, meillä on yhteisiä ystäviäkin. Jos seksi olisikin kömpelöä, kuten se ekoilla kerroilla kenen tahansa kanssa usein on, niin voimme nauraa asialle – niin nyt, aamulla kuin myöhemminkin. Sitä paitsi, kemiamme toimivat ja se yleensä lupaa hyvää.

”Joo, no ehkä mä sittenkin jään”, sanon ja mies hymyilee.

”Kiva, laitetaan teetä ja syödään jotain”, hän vastaa.

Menemme sisään, asunto on sekainen, asetan takkini varovasti eteisen lehtipinon päälle. Mies menee keittiöön ja jään istumaan sohvalle. Pieni ääni minussa muistuttelee jo etukäteen kondomien tarpeesta – olenko jotenkin laskelmoiva? Ehkä me vain nukumme vierekkäin? Sekin on kivaa.

Mies palaa teekuppien kanssa. Kun hän istuu viereeni, hän alkaa suudella minua. Nice. Sisäinen turvaseksikouluttajani huutaa jo naama punaisena: MUISTA EVE SITTEN KONDOMI! Mies keskeyttää hetkeksi, hörppää teetä ja jatkaa sitten hyväilemistä. Very nice. Yhtäkkiä hän havahtuu ja kysyy:

”Haluatko sä muuten jotain?”

”Kondomi ois kiva”, vastaukseni tulee niin kuin vastaus voi vain apteekin hyllyltä jysähtää tiskiin.

”Niin, aivan. Mä ajattelin, että jotain syötävää”, mies tirskuu. Hemmetin metroseksuaalit. Tirskuminen on esipuberteettisten tyttöjen yksinoikeus.

Jep. Tilannetta ei voine korjata: olen juuri antanut itsestäni sen vaikutelman, että hiiteen moinen kohteliaisuus ja esileikki, ja penis esiin. Kun on pyytänyt ehkäisyvälinettä voileivän sijaan, on kainostelu aika turhaa. Ehkä loppujen lopuksi hyvä niin, sillä totaalisen tappion koettuaan ylianalyyttiseni ja itsetarkkailuni kaikkoavat jonnekin takavasemmalle, enkä jää yön osalta enää kaipaamaan niitä.

Aamu on harmaa ja ikkunaan tihuttaa. Olemme molemmat nukkuneet omilla puolillamme sänkyä. Tunnelma ei ole lainkaan kiusallinen, vaan pikemminkin toverillinen. Minun ei tee mieli halailla miestä, mutta juttu luistaa kuten illallakin ja päätämme mennä lähikahvilaan aamupalalle.

Aamupalan jälkeen seisomme kadulla, ja mietin hetken haluanko antaa puhelinnumeroni miehelle, toisin sanoen haluanko tavata häntä uudelleen. En ainakaan heti. En tiedä miksi, mutta kun kerrankin sisimpäni viestii jotain yksiselitteistä, päätän noudattaa tuntemusta.

”Me varmaan törmäillään tässä”, sanon ja mies on samaa mieltä. Olen vapautunut ja iloinen kun kävelen poispäin. Illasta jää hyvä muisto ja on ihanaa, ettei tarvitse odotella hänen soittoaan. Jos hän haluaa tavata minua, hän saa numeroni kyllä jostain.

Yhden illan jutuista puhutaan paljon, ja niitä ihaillaan, paheksutaan ja hävetään. Ei tarvitse olla romantikko myöntääkseen, että seksi jossa on mukana tunteita, tuntuu voimakkaammalta kuin seksi ihmisen kanssa, josta ei tiedä juuri mitään. Olen vastustanut ajatusta siitä, että ihminen tarvitsee seksiä – varsinkin kuin tällä perusteella yleensä argumentoidaan prostituution puolesta.

Hyötyjä ja haittoja punniten on vaikuttanut, että se seksi mitä voi yhden illan jutussa saada, ei ole vaivaannuttavuuden tai mahdollisten sydänsurujen riskin arvoista. Seksin tai läheisyyden haluaminen siinä määrin, että on valmis lähtemään tuntemattoman matkaan, on tuntunut tyhmänrohkealta ja säälittävältä. ”Änkyrähumalainen vonkaamassa” on vastenmielinen ihmistyyppi. Vonkaus ylipäätään on ihmisarvoa alentavaa.

Sinkkuuteni on merkinnyt minulle selibaattia, ja ajoittaisen ahdistuksen kausina moni ystäväni on todennut ykskantaan, että ”Harrasta seksiä, niin rentoudut. Siis jonkun muun kuin itsesi kanssa”.  

Järjestelyt seksin harrastamiseksi (sen miettiminen että kuka, missä ja milloin) ovat kuitenkin vain ahdistaneet minua hiukan lisää. Rentouttava vaikutus, joka täytti mieleni yhden yön mieheni jäljiltä, ei kuitenkaan johtunut itse seksistä. Se sai minut tajuamaan että yhden yön seikkailut eivät ole puolivillaisia korvikkeita parisuhteelle, vaan aivan oma erikoishupinsa, joista on lupa on nauttia.

Tuntemattoman kanssa seksi voi olla...

Katso tilanne vastaamatta

X