Ihmiset ja suhteet

Kauniit pojat tulevat?

Teksti: Anna.fi

Ulkonäköpaineet eivät enää ole vain naisten yksinoikeus. Teini-ikäisille pojille oma ulkonäkö on Nuorisobarometrin mukaan yhtä tärkeää kuin samanikäisille tytöillekin. Kasvaako nuorista pojista ulkonäkökeskeisten miesten sukupolvi?

Kauniit pojat tulevat?

Oletko pitänyt ulkonäkökeskeisyyttä ja ulkonäköpaineita lähinnä naisten huolena? Ajat ovat muuttuneet. Suomalaisille 15–25 -vuotiaille pojille ulkonäkö on yhtä tärkeää kuin samanikäisille tytöille. Lisäksi pojille on tyttöjä tärkeämpää, että heitä pidetään hyvännäköisinä 35-vuotiaana.

”Muutos on aika uskomaton”, kertoo nuorten ulkonäön merkityksestä Nuorisobarometriin artikkelin kirjoittanut tutkija Maarit Valtari. Hänen mukaansa kuva suomalaisesta ulkonäkökulttuurista on yksipuolinen, sillä miesten käsityksiä ei ole väestötasolla tiettävästi juurikaan tutkittu.

”Olen omissa tutkimuksissani huomannut, että yliopistossa opiskelevien miesten tyytymättömyys omaan ulkonäköönsä lisääntyi selvästi 2000-luvun taitteessa”, Valtari huomauttaa. Hän kysyykin artikkelissaan, mitä vaikutuksia tasa-arvon lisääntymisellä on nuorten miesten elämään ja heidän suhtautumiseensa omaan ulkonäköönsä. Täytyykö heidän kiinnittää tulevaisuudessa ulkonäköönsä entistä enemmän huomiota – ja ovatko he jo aloittaneet sen?

Nuoret miehet kuluttavat ulkonäköön

Nuorisobarometrin tuloksista ilmenee, että ne nuoret miehet, jotka pitävät ulkonäköä itselleen tärkeänä asiana, mieltävät itsensä myös muita nuoria miehiä useammin tuhlareiksi. Ulkonäkökeskeiset nuoret miehet ovat siis merkittävä kuluttajaryhmä. Kauneushoitoalalla nuorten miesten invaasioon onkin jo ehditty varautua. ”Miehiä on asiakkaina selkeästi enemmän kuin ennen, mutta olemme myös markkinoineet miehille entistä enemmän”, kertoo SKY -kosmetologi Samira El Nahhal Beauty & Healthcare Centeristä Helsingistä. El Nahhalin mukaan miehet etsivät nimenomaan sellaisia kauneushoitoloita, jotka erikseen mainitsevat tekevänsä hoitoja myös miehille.

”Nuorimmat miesasiakkaamme ovat noin 16-vuotiaita”, Samira El Nahhal arvelee. Suurin osa miespuolisista asiakkaista on kuitenkin 22-30vuotiaita. Nuoret asiakkaat haluavat enimmäkseen ihonpuhdistuksia, vanhemmat puolestaan monipuolisemmin kasvohoitoja, hierontoja, manikyyrejä ja kulmakarvojen muotoilua ja värjäystä. ”Hoitojen lisääntymiseen on vaikuttanut sekin, että monet kosmetiikkasarjat ovat viime aikoina tehneet tuotteita erityisesti miehille”, El Nahhal kertoo. Liike-elämältä eivät uudet kuluttajaryhmät ole jääneet huomaamatta.

Tasa-arvoinen nainen ei tarvitse enää elättäjää

Miksi pojat ja nuoret miehet sitten kokevat ulkonäön entistä tärkeämmäksi? Yhtenä syynä Valtari pitää parinvalintakriteerien muuttumista. Aiemmin tutkimuksissa on huomattu, että naiset ovat asettaneet miehen elatuskyvyn miehen viehättävän ulkomuodon edelle. Yhteiskunnan tasa-arvoistuminen on kuitenkin muuttanut tilannetta. Naisten koulutustaso on noussut, ja he kykenevät elättämään itsensä ja tarvittaessa lapsensa. ”Alle 30-vuotiaiden joukossa naisten koulutus on miehiä merkittävästi korkeampi. Niinpä vaihtoehtoja kumppanin valinnan kriteereissäkin on aiempaa enemmän”, Valtari huomauttaa.

Valtarin mukaan ulkonäkökeskeisyyden kasvussa on kyse myös yleisemmin kilpailuyhteiskunnan mukanaan tuomista suorituspaineista. ”On ilmeistä, että sopivan persoonallisuuden ja ulkonäön merkitys on työtä hakiessa noussut, valitettavasti”, Valtari toteaa. Tiettyihin työpaikkoihin halutaan tietynlaisia ihmisiä, jotka olemuksellaan rakentavat yritykselle oikeanlaista imagoa. Tämä koskee niin miehiä kuin naisiakin, ja naisten koulutustason noustua miehet ja naiset kilpailevat samoista työpaikoista ja asioista. Ulkonäkö nähdään ehkä entistä enemmän elämässä menestymisen edellytyksenä tai ainakin tien tasoittajana.

Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on huomattu, että ulkonäköönsä tyytymättömimpiä ovat heteronaiset ja pian heidän jälkeensä homoseksuaalit miehet. Pitäisikö heteromiesten lisääntyneistä ulkonäköpaineista sitten kokea vahingoniloa? Tuskin. Vaikka poikien ja nuorten miesten kasvavaa kiinnostusta ulkonäköönsä voidaankin pitää perustellusti osoituksena yhteiskunnan tasa-arvoistumisesta, kyse on myös yhteiskunnan yleisestä ulkonäkökeskeisyyden kasvusta, joka osuu yhä myös tyttöjen nilkkaan. ”En haluaisi, että tämä tutkimus lisäisi nuorten ulkonäköpaineita entisestään”, Valtari huolehtii. ”Sen sijaan toivoisin nuorten huomaavan, etteivät he ole yksi ulkonäköhuoltensa kanssa.”

Lähde: Maarit Valtari: Ulkonäön merkitys, elämän tavoitteet ja niiden yhteydet kulutukseen. Teoksessa Terhi-Anna Wilska (toim.): Erilaiset ja samanlaiset. Nuorisobarometri 2005.

Teksti: Veera Luoma-aho / A4 Media Oy (21.11.2005)
 

X