Kiintymyssuhdemallit tutuiksi – asiantuntija: ”Varhaislapsuuden kiintymyssuhteista olisi tärkeää puhua parisuhteessa”
Kiintymyssuhdemallit ja kiintymyssuhdekäyttäytyminen – mitä näillä termeillä tarkoitetaan ja miksi juuri kiintymyssuhdekäyttäytymisen tarkasteleminen voi olla hedelmällisempää kuin kiintymyssuhdemallien tarkastelu? Lue asiantuntijan vastaus.
Erityisesti parisuhde on kiintymyssuhde, jossa voi saada korjaavia kokemuksia varhaisissa kiintymyssuhteissa ilmenneisiin ongelmiin.
Kiintymyssuhdemallit ja kiintymyssuhdekäyttäytyminen – mitä näillä termeillä tarkoitetaan ja miksi juuri kiintymyssuhdekäyttäytymisen tarkasteleminen voi olla hedelmällisempää kuin kiintymyssuhdemallien tarkastelu? Lue asiantuntijan vastaus.
Kiintymyssuhde tarkoittaa vorovaikutuksessa syntyvää tunnesuhdetta. Varhaiset kiintymyssuhteet eli tyypillisesti suhteet äitiin ja isään ovat äärimmäisen merkittäviä.
– Pieni vauva tarvitsee tunnesuhteen johonkuhun, jotta hänen persoonansa voi kehittyä ja jotta hän ylipäätään selviää hengissä. Ilman kiintymyssuhdetta hoitaja saattaisi unohtaa vauvan jonnekin. Kiintymyssuhde on siis biologisesti kauhean ymmärrettävä, sanoo psykologi sekä perhe- ja paripsykoterapeutti Eira Eklund-Mikola.
1960- ja 1970-luvulla kehitetty kiintymyssuhdeteoria syntyi alun perin juuri halusta ymmärtää lapsen käytöstä ja tarpeita.
– 1980-luvulla ensimmäiset tutkijat alkoivat kuitenkin huomaamaan, että samat systeemit ovat läsnä myös aikuisuuden ihmissuhteissa, Eklund-Mikola sanoo.
Kiintymyssuhdemallit: turvallinen tai turvaton kiintymyssuhde
Millaisia kiintymyssuhdemallit ovat? Kiintymyssuhteet jaotellaan turvallisiin ja turvattomiin.
Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun lapsi voi luottaa siihen, että kiintymyssuhteen toinen osapuoli on saatavilla, kun häntä tarvitaan. Lisäksi turvallisessa kiintymyssuhteessa voi luottaa siihen, että itse riittää, kelpaa ja on rakastettava toisen silmissä juuri sellaisena kuin on. Turvallisesti kiintyneet osaavat käyttää ihmissuhteissaan sekä järkeä että tunnetta ja ovat empaattisia. He osaavat tarvittaessa protestoida, mutta kykenevät rauhoittumaan, kun tunneyhteyttä koskeva uhka on ohi.
Turvattomassa kiintymyssuhteessa nämä yllä luetellut asiat eivät toteudu tai ne toteutuvat vain osittain tai hetkittäin.
Turvattomat kiintymyssuhteet jaotellaan kolmeen alakategoriaan: välttelevä, ristiriitainen ja pelokas kiintymyssuhdemalli. Nämä termit voivat kuitenkin hieman vaihdella tutkijan ja sen mukaan, puhutaanko lapsista vai aikuisista.
Turvattomat kiintymyssuhdemallit: välttelevä, ristiriitainen ja pelokas
Välttelevä kiintymyssuhdemalli syntyy, jos lapselle ei osoiteta tunteita ja hän kokee jäävänsä tunteidensa kanssa yksin esimerkiksi tunnekylmässä perheessä. Välttelevästi kiintynyt oppii kyllä hillitsemään itseään, mutta voi pahimmillaan menettää kokonaan yhteyden tunteisiinsa. Tunteiden ilmaisu saattaakin olla välttelevästi kiintyneelle vaikeaa ja hän voi kokea, ettei mikään, mitä hän tekee, riitä.
Ristiriitainen kiintymyssuhdemalli taas syntyy, jos vanhemman tuki on ollut epäjohdonmukaista. Ristiriitaisesti kiintynyt pelkää, ettei ole oikeanlainen ja tarpeeksi rakastettava omana itsenään. Tämä voi johtaa siihen, että ristiriitaisesti kiintynyt yrittää saada hoivaajansa huomion vuoroin raivoamalla ja vuoroin tunteisiin vedoten.
Pelokas kiintymyssuhdemalli syntyy, jos lapsi ei voi luottaa rakkauden ja huolenpidon pysyvyyteen esimerkiksi alkoholiongelman tai perheessä ilmenevän väkivallan takia. Pelokkaasti kiintyneen on vaikea luottaa muihin, hän pelkää jatkuvasti tulevansa hylätyksi, mikä saattaa näkyä muun muassa takertuvuutena.
Kiintymyssuhteiden kategorioita pohtiessa on Eklund-Mikolan mukaan hyvä muistaa, että jokainen kiintymyssuhde on omanlaisensa. Esimerkiksi kiintymyssuhde äitiin on voinut olla turvallinen mutta isään turvaton – tai toisinpäin.
Parisuhteissa taas muodostamme dynamiikaltaan samankaltaisia kiintymyssuhteita kuin luetellut kiintymyssuhdemallit, mutta parisuhteessa vuorovaikutuksessa on kaksi aikuista ihmistä lapsen ja aikuisen sijaan.
– Kiintymyssuhdeluokittelu on tietyllä tavalla kategorisoivaa, eikä arkipäiväisesti kauhean mielekästä. Itse kannustankin aikuisia pohtimaan kiintymyssuhdekäyttäytymistään kategorioiden sijaan, Eklund-Mikola sanoo.
Kiintymyssuhdekäyttäytyminen aktivoituu silloin, kun ihminen on heikko
Mutta mitä kiintymyssuhdekäyttäytymisellä sitten tarkoitetaan? Kiintymyssuhdekäyttäytyminen ilmenee Eklund-Mikolan mukaan aikuisen ihmisen elämässä silloin, kun olemme heikoilla, eli esimerkiksi peloissamme, väsyneitä tai kipeitä.
Parisuhteessa kiintymyssuhdekäyttäytyminen aktivoituu, kun tunneyhteys katkeaa esimerkiksi riidassa. Sen voi ajatella olevan ikään kuin selvitymismekanismi. Sekä vetäytymisen ja itsekseen pärjäämisen että vaativuuden ja kritiikin tarkoituksena on selviytyä parhaalla mahdollisella tavalla. Vetäytyminen on pyrkimystä rauhoittaa tilannetta ja omaa kiihtymystä, kun taas vaativuus on yritystä saada yhteyttä kumppaniin ja sitä kautta myös rauhoitettua itsensä.
Jotta pääsee perille omasta kiintymyssuhdekäyttäytymisestään, on hyvä pohtia näitä kysymyksiä:
- Miten toimin, kun koen tunneyhteyden kiintymyssuhteessa, esimerkiksi parisuhteessa, olevan uhattuna?
- Käännynkö kumppanin puoleen vai yritänkö pärjätä yksin?
- Olenko hyökkäävä tai vetäytyvä?
- Mitä tarvitsen ja pelkään?
- Olenko kertonut kumppanilleni siitä, mitä tarvitsen ja pelkään?
- Voisiko selviytymisstrategiani juontaa juurensa lapsuuteeni, josta minun kannattaisi kenties kertoa lisää, jotta voisin lisätä kumppanini ymmärrystä minusta, tarpeistani ja käyttäytymisestäni?
Vaikka varhaislapsuuden kiintymyssuhteesi olisikin ollut turvallinen, Eklund-Mikola kannustaa näiden kysymysten käsittelyyn.
– Kaikissa parisuhteissa tulee haasteita ja tunnesuhteen katkoksia, jolloin reagoimme ja yritämme selvitä vaikeasta tilanteesta parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä paremmin tunnemme oman ja kumppanimme selvitymisstrategiat, sitä paremmin voimme ymmärtää, kokea myötätuntoa ja osaamme korjata tunnesuhteen katkokset.
– Olemme niin pärjäävä kansa, että tarvitsevuutta on todella tärkeää normalisoida. On tärkeää osata kääntyä kumppanin puoleen. Jos rakkaussuhteessa ei tarvitse kumppania, tälle tulee kokemus, että hän on ihan merkityksetön.
Kiintymissuhdekäyttäytyminen voi vaihdella eri ihmissuhteissa ja eri tilanteissa
Vaikka ihmisen luontainen tapa reagoida asioihin juontaa juurensa usein varhaislapsuuden kiintymyssuhteista, kiintymissuhdekäyttäytyminen voi vaihdella eri ihmissuhteissa ja eri tilanteissa. Erityisesti parisuhde on kiintymyssuhde, jossa voi saada korjaavia kokemuksia varhaisissa kiintymyssuhteissa ilmenneisiin ongelmiin ja työstää omaa kiintymyssuhdekäyttäytymistä.
– Varhaislapsuuden kiintymyssuhteista olisi tärkeää puhua parisuhteessa. Kun jaamme omia historian kipukohtia, esimerkiksi emotionaalisia yksin jäämisen kokemuksia, niin saamme korjaavan kokemuksen, kun saamme kiintymyssuhteessamme myötätuntoa ja lohtua.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous