Koulukiusaaminen on liian monen lapsen ongelma

Montako kertaa lapsen mieli kestää kohdata toisen lapsen torjunnan, ivan, avoimen vihamielisyyden? Onko se jo liikaa, jos saa kerran kuulla olevansa ruma, läski, idiootti, ylipitkä strutsi? Minkälaiseksi muotoutuvat sen pienen ihmisen koulumuistot, joka saa päivittäin osakseen pilkantekoa ja syrjimistä?

Mitä koulukiusaaminen on?

Koulukiusaaminen on henkistä tai ruumiillista, lapsen tai lapsiryhmän yhteen lapseen kohdistamaa väkivaltaa. Kiusaaminen ei tässä kohdin tarkoita tavanomaista, kahden suunnilleen tasavahvan lapsen vitsailua, nahistelua tai härnäämistä. Sitäkin lapset tekevät paljon, välillä loukkaamiseen ja loukkaantumiseen asti. Ja sitten taas jatketaan yhdessä leikkiä, pyydetään anteeksikin. Koulukiusaaminen on epätasavertaista ja pitkäkestoista. Kiusaajalla on enemmän valtaa, hän on jollain tavoin vahvempi kuin uhrinsa. Kiusattu lapsi voi joutua kokemaan pelottelua, uhkailua, syrjimistä tai häntä voidaan satuttaa fyysisesti, esim. nipistellä ja töniä. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, johon ”pääkiusaajan” lisäksi osallistuvat toiset lapset suoraan ja toiset epäsuoraan kiusaamisen sallien.

Kiusaaminen – kehityksellinen kriisi

Kiusaamista on tutkittu vuosikymmeniä. Ilmiötä on pureskeltu yksilön ja ryhmän näkökulmasta hahmottamalla syitä ja seurauksia sekä kehittämällä toimintatapoja kiusaamiskierteen katkaisuun. Kokeilut ovat osoittaneet, että kyseessä on monimutkainen ja vaikeasti ratkaistava ongelma. Kiusaaminen on edelleen yleistä koululuokissa. Tietomäärän lisääminen ei ole ratkaissut ongelmaa ja välillä aikuisten hyvää tarkoittava väliintulo on suorastaan pahentanut kiusatun tilannetta.

Se tiedetään varmasti, että systemaattisen, pitkäkestoisen kiusan kohteeksi joutuminen on vakava kehityksellinen riski. Myös se tiedetään, että kiusaaminen vaurioittaa myös kiusaajan psyykettä ja vaikuttaa syvästi niihin lapsiin, jotka eivät suoranaisesti osallistu, mutta antavat kiusaamisen tapahtua koulukaverilleen. Ilmiön merkillisyyttä lisää tieto, että aivan tavalliset, mukavat lapset saattavat käyttäytyä ryhmässä enemmän tai vähemmän julmasti kiusattua kohtaan. Vaikuttaa siltä, että lähes jokainen ryhmä pyrkii löytämään keskuudestaan yhden tai useamman syntipukin, ja melkein jokaisesta ryhmästä tähän muottiin sopiva henkilö löytyy. Yksilöllisyys häviää ja tyhmyys tiivistyy joukossa.

Yhteenkuuluvaisuuden tunne ikätovereiden kanssa on lapselle välttämätöntä. Vertaisryhmä muovaa vahvasti omanarvontunnetta. Lapsille on tyypillistä muodostaa keskuudessaan suosituimmuus- ja vertailu­luokkia. He osaavat asemoida itsensä ja toiset tarkasti sellaisille jatkumoille kuten liikunnallisuus, kyky tulla toisten kanssa toimeen, huumorintaju, reiluus, pituus, paino ja jopa henkilökohtaisen hygienian taso.

Lapsi kaipaa päivittäistä vahvistusta ikätovereiltaan: olet hyvä tyyppi, kanssasi on mukava olla ja kuulut joukkoon. Lapsiryhmässä kehitytään yhdessä itsekeskeisyydestä kohti eläytyvämpää vuorovaikutusta.

Kenestä kasvaa kiusaaja, kenestä kiusattu?

Kiusaamisilmiötä voidaan ymmärtää paremmin jos muistetaan, että ryhmä houkuttelee esiin lapsen yksilölliset, aikaisemmat vuorovaikutuskokemukset. Perusta lapsen itsetunnolle ja empatiakyvylle luodaan varhaisessa vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa. Jo vauva sisäistää malleja ja mielikuvia siitä, miten häneen suhtaudutaan. Turvallinen kiintymyssuhde vanhempaan on vahvan omanarvontunteen ja myöhemmin selkeän identiteetin perusta. Empatiaa ja läheisyyttä osakseen saanut lapsi ei koe toisia lapsia uhkana itselleen –hänellä on varaa olla reilu kaveri. Lapsen omatunto kolkuttaa kiusaamistilanteissa ja hänelle tulee paha mieli kiusatun puolesta, tarve puolustaa ja jopa asettua kiusaajia vastaan.

Aina ei löydy mitään selitystä sille, miksi joku lapsi kiusaa tai joutuu kiusatun asemaan. Heikko itsetunto kuitenkin altistaa monenlaisille mielenterveyden ja vuorovaikutuksen ongelmille. Ristiriitaisessa tai laiminlyövässä vuorovaikutuksessa varttunut lapsi on voinut tottua suhtautumaan toisiin esimerkiksi alistuen tai alistaen. Ryhmässä omia sekä hyökkääviä että alemmuudentuntoisia mielensisältöjä peilataan ja heijastetaan toisiin. Lapsen varttuessa tämä tapa puolustautua psyykkistä pahaa oloa vastaan vähenee, mutta aikuisillakin säilyy taipumus syyttää muita omista virheistään.

Lapset ovat synnynnäisiltä temperamenttipiirteiltään erilaisia. Vanhemmuuden ja kasvatuksen laadulla voidaan vaikuttaa siihen, kehittyykö esimerkiksi helposti ärtyvän, vilkkaan lapsen temperamentti aggressiiviseen ja itsekes­keiseen suuntaan vai kohti toiset ihmiset huomioivaa aktiivisuutta. Persoonallisuutta ja itsetuntoa muovaavat myös lapsen ulkonäkö sekä vanhempien ja muiden ih­misten suhtautuminen lapsen fyysisyyteen. Lapsi alkaa jo varhain sisäistää kehonsa kelpaavuuden osana minäku­vaansa. Vanhemmilta saadun arvostuksen lisäksi lapsen on ”ansaittava” suosio päiväkodissa, pihapiirissä ja koulu­luokassa. Toinen lapsi saavuttaa aseman helposti, toisen on taisteltava siitä ja kolmas ei uskalla edes yrittää. Vahva itsetunto suojaa lasta sekä kiusaajaksi että kiusatuksi päätymiseltä. Lapsella on silloin totuudenmukainen kuva itsestään ja kyvyistään ja hänellä on varastossa erilaisia keinoja selvitä elämän kolhuissa.

Ole herkkä huomaamaan

Havainnoi herkästi lapsen mielialaa. Yksinäisyys ja kiusaamisesta johtuva kurja mieli voivat viedä lapsen hymyn ja tehdä hänestä alakuloisen. Kiusattu lapsi kokee usein, että kiusaamisen syy on hänessä itsessään ja rakentaa häpeissään hiljaisuuden muurin ympärilleen. Erilaiset epämääräiset säryt ja kivut voivat lisääntyä. Lapsen voi olla vaikeaa mennä nukkumaan ja uni voi muuttua levottomaksi. Koulumatka voi pidentyä, kun lapsi yrittää löytää turvallisia reittejä.

Myös kiusaava lapsi tarvitsee ymmärrystä ja aikuisen aikaa. Toisia julmasti kohtelevan tilanne on selvitettävä perinpohjaisesti. Tuomitseminen ja rankaisu eivät paranna hänen pahaa oloaan tai ole vastaus siihen, miksi lapsi kiusaa?

Keskustele koulukiusaamisesta Ellien Lapsia ja vanhempia- palstalla

Marjo Kankkonen
psykologi
Mannerheimin Lastensuojeluliitto

---

Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuoden 2006 koulukiusaamiskampanja

• Suuri koulukiusaamiskysely vanhemmille avataan 17.8. MLL:n Tukea vanhemmille –sivustolla ja nuorille MLL:n Nuortennetissä.
• Koulurauhan julistus Vaasassa 17.8. Lisätietoja Koulurauhasta
• MLL:n syyskeräys koulukiusaamisen vastaiseen työhön alkaa 4.10.
• Turvallinen koulupäivä – yhteinen asia –opas jaetaan kaikkien ekaluokkalaisten vanhemmille koulujen kautta. Oppaassa on runsaasti tietoa koulukiusaamisesta. Opas löytyy myös verkosta.
• MLL:n koulutetut vapaaehtoiset päivystävät elo-syyskuussa nuorten suosimalla Habbo Hotel –sivustolla. Päivystäjien kanssa nuoret voivat keskustella kiusaamisesta.
• Myös kiusaamisasioista voi soittaa MLL:n auttaviin puhelimiin:

–         Vanhempainpuhelin 0600 12277 (puhelu maksaa 0,08 €/min+pvm.) ma klo 17-20, ti klo 10-13 ja 17-20 sekä to klo 10-13 ja 17-20.

–         Lasten ja nuorten puhelin 0800 120 400 (puhelu on maksuton)  ma-pe klo 14-20 sekä la-su klo 17-20

• MLL:n sivuilta löydät lisätietoja koulukiusaamisesta niin vanhemmille kuin nuorille