Ihmiset ja suhteet

Kun lapsi menee eskariin

Teksti: Anna.fi

Outin, 36, omat muistikuvat eskarista ovat ahdistavia. Villi ja vapaa lapsuus kodinhoitajan hoivissa vaihtui tiukkaan esikoulu-kuriin. Outilla oli vaikeuksia sopeutua ryhmään ja oppimistilanteisiin.

Kun lapsi menee eskariin

”Luultavasti tilaa luovalle toiminnalle oli tarjolla hyvin vähän. Ainoa hyvä muistikuvani eskarista on kauppa-leikit”, Outi muistelee.

”Olin enemmänkin liikkuva tyyppi, huono keskittymään. Muistelen myös, että lukemisen oppiminen olisi ollut minulle vähän vaikeaa, mutta ei sitä tuettu millään lailla.”

Myös kouluun siirtyminen oli Outille hankalaa. Outi sai muistutuksen kotiin vietäväksi viikon kuluttua koulun alkamisesta.

Nyt Outin oma – yhtä liikkuvainen tytär – on aloittanut esikoulun. Aluksi Outi jännitti oman lapsensa esikoulun alkamista.

”En itse olen tiukan kurin ystävä, vaan mieluummin antaisin lapsen lueskella ja tutkiskella itsekseen. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet minun esikouluajoistani. Nykyäänhän on kuitenkin erikoisopetusta ja testauksia, jotka ovat hyväksi, jos eivät leimaa lasta”, äiti pohtii.

Joten nyt Outi on päättänyt olla ottamatta suurempia paineita.

”Tehtäväni on vanhempana olla kuulolla jos jotain ongelmia esiintyy. Tyttäreni on ollut myös päiväkodissa pienestä, joten hän on tottunut ryhmään. Lapseni oli alkuun kuulema päiväkodissa ujo ja vetäytyvä – eli aivan toisenlainen kuin kotona – mutta nyt hänestä on tullut esikouluopettajan myötä enemmän oma itsensä. Mietin myös kuitenkin lukemista, sillä monet osaavat jo kuulema lukea ennen eskaria tai oppivat siellä? Ehkä lasten yksilölliset piirteetkin muutenkin huomioidaan?”

Esikouluopettaja Linda Kuosmanen Riiantien päiväkodin esiopetusryhmästä haluaa rauhoitella esikoululaisten vanhempia. Tarkoitus on huomioida jokainen pieni oppija hänen omien taitojensa ja jaksamisensa mukaan. Eivätkä päivät ole kovin raskaita. Myös luovalle leikille jää tilaa.

”Aamu voidaan aloittaa yhteisellä leikillä. Parina päivänä viikossa tehdään esikoulun tehtäväkirjaa noin puolisen tuntia kerrallaan. Jos tehtävät tuntuvat kovin vaikealta, pidämme taukoa. Tehtävää voidaan harjoitella lapsen kanssa myös kahdestaan, vaikka päiväunien jälkeen. Tarkoitus on kuitenkin tuokioittain harjoitella keskittymistä ja kuuntelemista ja viittaamisen myötä toisten huomioimista ja vuoron odottamista. Loppupäivä on normaalia päiväkodin toimintaa, joten leikkiä mahtuu mukaan.”

Esikoulussa opetellaan kirjaimia ja numeroita, mutta tavoitteena ei ole oppia lukemaan. Tarkoitus on enemmänkin oppia muita perusasioita, kuten toimimista toisten ihmisten kanssa.
”Eskarin opetussuunnitelmaan kuuluvat myös arvoihin ja moraaliin, ihmiseen, ympäristöön ja kulttuuriin tutustuminen sekä käytöstavat. On toki myös musiikkia, kädentaitoja, äidinkieltä ja matematiikkaa. Kaikkea opetellaan eheytetyn opetussuunnitelman mukaan eli ei aineittain vaan kaikkea yhdessä.”

”Tarkoitus ei ole luoda stressiä vaan antaa tehtäviä, jotka tarjoaisivat kaikille onnistumisen kokemuksia”, Linda lisää.

Kouluun mentäessä pitäisi kuitenkin myös osata ruokailla haarukalla ja veitsellä, pukeutua ja asioida vessassa itsenäisesti. Myös omat tavarat, kuten reppu ja hansikkaat pitäisi saada pysymään tallella. Entä jos vaikuttaa, ettei taidoista selviydy?

”Esiopetus alkaa samana syksynä kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Esiopetussuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien ja opettajan kesken. Esikouluvuoden aikana lapsen kehitystä seurataan ja havainnoidaan ja jos huolen aihetta on, menee lapsi kouluvalmiustutkimuksiin kevätlukukaudella.”

Osaa lapsista esikoulu ei vielä kiinnosta vaan he haluavat leikkiä. Ajan kanssa myös huomataan jos oppimisessa on muuta ongelmaa.
”Silloin keskustelemme konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa. Jos lapsi ei vielä ole kypsä kouluun mietitään muita vaihtoehtoja, kuten starttiluokkaa.”

Esimerkiksi keskittymisvaikeuksista kärsivää lasta tuetaan niin että hän selviytyy ryhmässä. Ja puheen ongelmissa käytetään puheterapeutin apuja.
”Ujoa lasta puolestaan pyritään rohkaisemaan kannustamalla ja antamalla erilaisia vastuutehtäviä hieman rohkeampien lasten kanssa.”

”Myös vilkkaan lapsen kanssa on hyödyllistä käyttää vastuutehtäviä, jolloin lapsi pääse välillä liikkumaan paikaltaan ja saa tekemistä. Toiminnalliset oppituokiot, jotka sisältävät tehtäviä, jotka on opittavissa itse kokemalla, lisäävät näiden lasten kiinnostumista ja jaksamista.”

Linda kertoo, että liikunnallisesti aktiivinen lapsi, jolla ei ole keskittymisvaikeutta pystyy keskittymään tuokioilla siinä missä muutkin. Hän käyttää energiaansa kyllä muilla hetkillä.
”Keskittymisvaikeuksinen lapsi ei välttämättä tarkoita vilkasta lasta vaan lapsi saattaa myös ajautua omiin maailmoihinsa jos mielenkiinto ei pysy yllä. Rauhattoman lapsen oppituokiot onkin hyvä pitää lyhyempinä, jolloin hänen mielenkiintonsa pysyy yllä tarvittavan ajan.”

Linda kertoo, että lapset kehittyvät esikouluvuotena todella paljon. Ja ensimmäiselle luokallekin laskeudutaan suhteellisen pehmeästi. Esikouluvuonna tehdään jo usein yhteistyötä koulun kanssa, tehdään vaikka kummiluokan kanssa vierailuja puolin sekä toisin.

”Ensimmäisen luokan syksy menee vielä käytännön taitojen, kuten ruokailun, jonon muodostamisen, tilojen opetteluun. Toki aloitetaan heti myös kirjaimiin ja matikkaan tutustuminen. Keväällä lapset alkavat jo sisäistää, mitä koulu on.”

Teksti: Niina Rapo-Puustinen

X