Ihmiset ja suhteet

Kun lapsi menee kouluun

Teksti: Anna.fi

KoulussaKoulujen pihoilla on taas elokuussa pieniä ihmisiä suuret reput selässään vanhempiensa kanssa. Miltä tuntuu koulun alkaminen ekaluokkalaisesta? Viimeinen vapaa kesä ennen ensimmäistä koulupäivää, on usein täynnä kysymyksiä tulevalle koulutien tallaajalle.

Suurin osa ekaluokkalaisista odottaa innolla kouluun pääsyä. Koulun alkamiseen liittyy kuitenkin paljon uusia asioita kuten koulumatka, välitunnit, uudet kaverit ja uudet oppiaineet. Kaikki uusi usein hämmentää ja jännittää. Kouluunmenossa vaikeinta on varmasti epätietoisuus. Koulu on monille suuri tuntematon paikka.

”Koulusta kannattaa jutella lasten kanssa, mutta ei aiheuttaa lapselle paineita”,  kertoo Johanna Helasterä, joka on Espoon Rastaalan ala-asteen erityisopettaja ja itsekin äiti.

Vanhempien kannattaa varoa, etteivät huomaamattaan anna koulusta sellaista kuvaa, että se on suuri paikka, jossa pitää osata jo vaikka mitä.

”Ei kannata sanoa, että sinun on osattava kuoria perunat ja osattava istua paikallaan tai muuten opettaja lähettää sinut takaisin päiväkotiin. Ennemminkin kannattaa kertoa positiivisesti, että kyllä opettaja auttaa ja aina voi kysyä apua.”

Miten valmistaa lasta kouluun?

On tärkeää opettaa lapselle tietyt käytännön asiat kouluun menoa varten. Näitä ovat esimerkiksi syömiseen ja pukeutumiseen liittyvät jutut sekä oman nimen ja osoitteen kertominen. Kun luokassa on parikymmentä oppilasta ja vain yksi opettaja, ei ole mahdollisuuksia auttaa jokaista sitomaan kengännauhoja tai laittamaan vetoketjua kiinni päivän jokaiselle välitunnille.

Yleensä kumpikin ekaluokkalaisen vanhemmista käy töissä. Kotiavaimen käytön harjoitteleminen on siis paikallaan. Kännykän hankkiminen ekaluokkalaiselle jo edeltävänä kesänä on myös monesti hyvä idea. Silloin uusi koululainen osaa soittaa, jos koulumatkalla tai kotona tulee jokin hätä. Näitä asioita on hyvä harjoitella jo etukäteen, ettei tule koulun alkaessa liian montaa uutta juttua kerralla.

”Myös koulumatkaa meillä harjoiteltiin kulkemaan yhdessä useamman kerran. Ja käytiin leikkimässä koulun pihalla, joka ainakin meidän neidin kohdalla vähensi jännitystä, kun koulun piha ja rakennus tulivat tutuksi jo etukäteen”, Helasterä muistelee.

Toinen vanhemmista voi myös säästää kesäloman koulujen alkuun ja saattaa aluksi ekaluokkalaisen kouluun.

Valmistelusta ja puhumisesta huolimatta, ensimmäinen koulupäivä yleensä jännittää.

”Meidän omaa ekaluokkalaista jännitti eniten, saako hän kavereita. Muutimme juuri ennen koulun alkua ja hän tunsi vain yhden tytön ennestään, eikä tämä tullut samalle luokalle”, Helasterä sanoo.

Lasta on hyvä tukea jännittävissä paikoissa, niin kauan kuin tämä apua tarvitsee. Kohtuus on kuitenkin hyvä säilyttää tässäkin. Tarkoitus kuitenkin on, että lapsi itsenäistyy.

”Jotkut oppilaat vielä 4-6 luokalla syyttävät kirjojen unohtumisesta äitiä, joka aina pakkaa repun…”, Helasterä kertoo.

Joskus ekaluokkalaiselle iskee todellinen koulupelko. Pelon voittaminen riippuu paljon lapsen luonteesta ja siitä, mitä hän koulussa pelkää.

”Monella koulupelko saattaa liittyä ihan muuhun kuin itse oppituntiin. Se voi liittyä esimerkiksi välituntiin, koulumatkaan, yksin kouluun lähtemiseen tai kotiin tulemiseen. Jos saa lapselta selville, mihin pelko kohdistuu, niin asiasta on helpompi päästä yli”, Helasterä kertoo.

Vanhempien kannattaa koulun alun yhteydessä lähteä yhdessä lapsen kanssa kouluun ja pohtia, mikä koulussa pelottaa ja mikä saisi pelon poistumaan.

”Mutta vanhemman tulee myös luottaa opettajaan. Lapsen voi saattaa luokkaan, mutta sinne ei kannata jäädä, vaan totuttaa lapsi heti alkuun siihen, että koulu on lasten paikka. Jos vahvistaa lapsen pelkoa roikkumalla lapsessa kiinni, niin pelko vain yleensä kasvaa”, Helasterä muistuttaa.

Opettajana Helasterä on huomannut, että eniten vaikeuksia koulussa on niillä lapsilla, joilla sosiaaliset taidot eivät vielä ole tarpeeksi harjaantuneet. Silloin voi olla vaikea löytää luokasta kaveria. Kouluun lähteminen saattaa tuntua hankalalta myös, jos lapsi huomaa olevansa taidollisesti paljon muita heikompi tai kömpelömpi.

”Valitettavasti koulumaailmassa alkaa aika pian joidenkin lasten kohdalla kilpailu ja vertailu toisiin. Tosin tähän opettaja pystyy mielestäni puuttumaan omalla esimerkillään vielä ensimmäisillä luokilla.”

Eka päivä koulussaYksin kotona?

Monesti olosuhteidenkin pakosta vanhemmat joutuvat miettimään, pärjääkö ekaluokkalainen yksin kotona.  Jokainen vanhempi tuntee oman lapsensa parhaiten ja tekee päätöksen. On kiinni lapsen kehityksestä, kuinka omatoiminen hän on ja pelkääkö yksin oloa.

”Ekaluokkalaisissa on eroja, toiset voivat olla yksin kotona ja toiset ei”, Helasterä sanoo.

Moni antaa ekaluokkalaisen olla yksin muutaman tunnin ja kokee, että se kasvattaa vastuuta itsestä.

”Jos vanhemmat tulevat kotiin vasta viiden tai kuuden maissa ja lapsi on päässyt klo 12 koulusta, on se mielestäni kuitenkin liian pitkä aika lapselle olla yksin kotona”, Helasterä miettii.

Aamutoimet yksin voivat myös tuntua lapsesta haasteellisilta, jos koulu alkaa esimerkiksi kymmeneltä ja jos vanhemmat lähtevät töihin vaikka seitsemän jälkeen.

”Meillä niistä selvittiin soittamalla aamulla ohjesoittoja. Alahan pukea, syö aamupalaa. Ja sitten vielä soitto, kun piti lähteä koululle. Aika pian neiti itse alkoi sanoa, että ei tarvitse soittaa, osaan kyllä”, Helasterä kertoo.

Hyppäys päiväkotimaailmasta koulumaailmaan on melkoisen iso. Ekaluokkalaisesta voi tuntua turvallisemmalta, jos joku aikuinen on valvomassa ja läsnä koulupäivien jälkeen. Ainakin jos yksinoloa on enemmän, kuin pari tuntia. Jos esimerkiksi isovanhemmat asuvat lähellä, he auttavat usein mielellään.

Aina ei tukiverkostoa ole kuitenkaan käytettävissä. Jos lapsi on koulun jälkeen kotona yksin, on hänen hyvä kuitenkin olla puhelimen päässä. Jos lapsen yksinjättäminen tuntuu vaikealta, voi hänelle ainakin alkuun varata iltapäiväkerhopaikan, jos sellaiseen on paikkakunnalla mahdollisuus.

Alku aina hankalaa

Kun alkuvaiheen jännitykset väistyvät ja eka luokka pyörähtää kunnolla käyntiin, yleensä koulu alkaa tuntua oikein kivalta paikalta.

”Oman ekaluokkalaisen mielestä kivointa kouluun menossa ovat olleet uudet kaverit, koulukirjat ja eri aineet”, Helasterä kertoo.

Joskus on vaikea sanoa, jännittääkö kouluun meno enemmän pientä ekaluokkalaista vai hänen vanhempiaan. Vanhemmat voivat aina ottaa mieltä painavissa asioissa yhteyttä opettajaan. Ekaluokkalaisille järjestetään keväällä yleensä kouluissa tutustumispäivä. Helasterä pitää myös opettajana kouluun tutustumispäivää erittäin hyvänä asiana.

”Sanoinkin tuleville koulutulokkailleni, että minua jännittää opena aivan yhtä paljon, kuin kaikkia uusia ekojakin. Nyt uudet oppilaani ovat käyneet tutustumassa luokkaan, minuun ja toisiinsa yhden oppitunnin verran. On jo tavallaan jotakin tuttua tiedossa elokuussa.”

Stiina Honkamaa

Tule keskustelemaan Elleihin lasten koulun alkamisesta!
X