Ihmiset ja suhteet

Kun vauvakuume ei nouse

Teksti:
Anna.fi

”Tunnen itseni ulkopuoliseksi, kun tuttavat puhuvat vauvahaaveistaan. Biologinen kelloni ei tikitä edes vaimeasti.” 32-vuotiaalla naimisissa olevalla Marialla on vauvakuumeen sijaan lähinnä matkakuume. Marian mukaan haluttomuus hankkia lapsia on yhä tabu.

Kun vauva kuume ei nouse

”En tiedä, olisinko edes mennyt naimisiin, jos olisin tiennyt, millainen kysely siitä alkaa”, huokaa Maria, 32. Maria meni miehensä kanssa naimisiin viisi vuotta sitten, ja sen jälkeen jälkikasvusta kysely on ollut lisääntynyt kiihtyvällä tahdilla. ”En olisi ikinä uskonut, että ihmiset voivat olla niin epäkorrekteja. Voisihan olla, että yrittäisimme saada lasta, ja toisten kyselyt satuttaisivat. Ja vaikka lapsi ei ole suunnitelmissa, kyse on silti yksityisasiasta.”

Maria on yksi yhä kasvavasta määrästä kolmekymppisiä naisia, joiden tekisi mieli siirtää lapsenhankintaa vielä pidemmälle. Vain puolet kolmekymppisistä naisista ja kolmasosa miehistä on Väestöliiton vuoden 2005 Perhebarometrin mukaan potenut paljon puhuttua vauvakuumetta. Vuoden 2005 Nuorisobarometri puolestaan kertoo, että 14 prosentille vastaajista oli vain vähän tärkeää tai ei lainkaan tärkeää saavuttaa perhe tai lapsia ennen 35 ikävuotta.

Periaatteellisesta lapsettomuudesta ei Marialla ole kyse, vauvan hankinta tuntuu vaan liian aikaiselta. ”Olen aina sinänsä ajatellut, että hankkisin lapsia. Mutta kun vauvakuumetta ei kuulu, vaikka ikää tulee koko ajan lisää, olen miettinyt, että ehkä lapset eivät oikeasti sitten olekaan minua varten”, Maria miettii. Itse hän ei edes usko ”biologiseen kelloon”, vaan uskoo, että kyseessä on vain ympäristön vaikutus. ”Nainen on hedelmällisimmillään 20-25 -vuotiaana. Silloinhan biologisen kellon olisi pitänyt tikittää, mutta minä ja kaikki ystäväni vain juhlimme ja matkustelimme.”

Pätkätyöt viivästyttävät vauvakuumetta

Kun lapsen hankkimista siirtää pidemmälle, myös henkinen kynnys lapsen hankkimiseen saattaa kasvaa. Oma elämä on jo niin järjestyksessä, että lapsi riskeeraa elämässä enemmän asioita kuin nuorempana – esimerkiksi uralla etenemisen. Perhebarometrin mukaan taloudellisen tilanteen huononeminen, väsymys ja vapauden menetys huolestuttavat kolmikymppisiä naisia lapsenhankinnassa enemmän kuin kaksikymppisiä. ”Nykyään tietää paremmin, kuinka suuri vastuu lapsen hankkiminen on”, Maria pohtii. ”Nuorempana suhtautui asioihin paljon huolettomammin.”

Kolmikymppisille naisille myös opintojen loppuun saattaminen on tärkeimpiä ehtoja esikoisen hankinnalle. Heille myös vakituisen työpaikan saaminen tai työssä sopiva hetki ovat ratkaisevia. Pätkätöissä räpistellessään moni nainen kokeekin loukkaavana, että lapsen hankkimisen lykkäämisestä syytetään vain naista ja hänen itsekkyyttään.

Myös Maria on kyllästynyt kuulemaan olevansa itsekäs, jos hän sanoo, ettei joko halua lapsia lainkaan tai haluaa siirtää lapsen saantia vanhemmalle iälle. ”Eikö itsekkäämpää olisi hankkia ulkopuolisten paineiden takia lapsia, vaikka ei uskoisi olevansa kovin hyvä äiti”, Maria ihmettelee. Muutenkin naisten syyllistäminen ensisynnytysiän noususta ärsyttää Mariaa. ”Miehet ovat kautta aikojen halunneet nauttia elämästä ensin ja saada lapsia myöhemmin. Naisilla tulee toki biologia vastaan, mutta miksi sama halu olisi naiselta enemmän väärin kuin mieheltä?”

Lähde: Pirjo Paajanen: Perhebarometri. Eri teitä vanhemmuuteen. Väestöliitto, 2005.

Teksti: Veera Luoma-aho / A4 Media Oy

X