Ihmiset ja suhteet

Lähisuhdeväkivalta ei ole leikin asia

Teksti:
Anna.fi

Pikkupoika herää keskellä yötä siihen, että isä seisoo sängyn vieressä teepannu kädessään ja haluaa tarjota teetä. Äiti juoksee paikalle ja sanoo, ettei keskellä yötä juoda teetä. Pikkupoika sanoo kiireesti, että kyllä hänelle tee maistuu, hän haluaa ihan varmasti juoda teetä. Isä on kuitenkin jo suuttunut ja kaatanut äidin lattialle niin, että äiti lyö päänsä. Sitten isä kääntyy pojan puoleen ja kaataa tulikuuman teen pikkuisen niskaan. Yleisössä kuuluu niiskutusta. KOM-teatterin näyttelijän Sari Mällisen monologi lähisuhdeväkivallasta vetää katsojat hiljaisiksi.

Lähisuhdeväkivalta ei ole leikinasia

Sekä valtakunnallisella että paikallistasolla työskennellään monin tavoin perheissä tapahtuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Mällisen Ehkä huomenna kaikki muuttuu -näytelmän kantaesitys nähtiin sosiaali- ja terveysministeriön seminaarissa, joka oli suunnattu lähisuhdeväkivallan kanssa työskenteleville kuntien työntekijöille.

15.–21.10. vietetään Kirkkohallituksen koordinoiman Väkivallasta sovintoon -kampanjan ja NNKY:n yhteistyönä toteutettavaa Väkivallatonta viikkoa. Tänä vuonna viikon teemana on perheväkivalta ja viikon tunnuslauseena ”Älä vaikene!”. Tunnuslauseella halutaan muistuttaa siitä, että vaikenemalla perheväkivallasta tuemme väkivaltaa ylläpitävää kulttuuria.

Väkivallan monet muodot

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan henkistä, fyysistä, seksuaalista tai taloudellista väkivaltaa parisuhteissa, perheissä tai muissa lähisuhteissa. Lähisuhdeväkivallan ohella voidaan puhua parisuhdeväkivallasta, perheväkivallasta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Lähisuhdeväkivalta käsittää kaiken väkivallan, joka tapahtuu läheisessä suhteessa olevien ihmisten kesken. Se voi olla miehen naiseen kohdistamaa väkivaltaa, naisen väkivaltaa miestä kohtaan, lapsiin tai vanhuksiin kohdistuvaa tai sisarusten välistä väkivaltaa. Silti lähisuhdeväkivallassa on useimmiten kyse miehen naiseen kohdistamasta väkivallasta – parisuhteessa.

Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa on työskennelty myös lähisuhdeväkivallan parissa aina kriisikeskuksen perustamisesta vuonna 1993. Seksuaalisen väkivallan uhrien ja heidän läheistensä sekä heidän kanssaan työskentelevien auttamiseen erikoistuneessa kriisikeskuksessa kohdataan jatkuvasti lähisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa, joka useasti ilmenee myös seksuaalisen vallankäytön ja väkivallan muodossa.

Vuodesta 2004 Tukinaisessa on toiminut myös erillinen Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden oikeudelliset palvelut -projekti, joka tarjoaa juridista neuvontaa ja apua lähisuhdeväkivallan uhreille. Fyysisen, henkisen ja seksuaalisen väkivallan ohella lähisuhdeväkivallan ongelmavyyhtiin nivoutuvat usein myös riitaisat avio- ja avoerot sekä pitkät ja raskaat kiistat lasten huolto- ja tapaamisoikeuksista.

Suomalainen ei puhu lähisuhdeväkivallastakaan

Läheisessä suhteessa tapahtuva väkivalta on hyvin vaiettu mutta yleinen ongelma. 40 prosenttia suomalaisnaisista on joutunut miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi joskus elämässään täytettyään 15 vuotta. Tämä tarkoittaa useampaa kuin joka kolmatta suomalaisnaista. Nykyisen puolisonsa tekemän väkivallan tai sen uhan kohteeksi on joutunut 22 prosenttia parisuhteessa olevista naisista – yli viidesosa siis. Monella suomalaisnaisella lienee ainakin viisi naispuolista kaveria tai tuttua…

Reilussa kolmasosassa perheväkivaltatapauksia puolison pahoinpitelyyn liittyy myös lasten pahoinpitely. Korkeimpien arvioiden mukaan yli 60 000 suomalaislasta on perheväkivallan kohteena, ja vaikkei suoraan lapseen kohdistuisi väkivaltaa, on lapsi aina väkivallan kokija myös silloin, kun hän sitä näkee.

Lähisuhdeväkivalta ei ole vain pienen väestönosan tai tietyn väestöryhmän sisäinen ongelma, vaan se koskettaa lukuisia suomalaisia yhteiskunnallisesta asemasta, iästä, koulutustasosta ja varallisuudesta riippumatta. Tekijä voi olla yhtä lailla kunniallisena ja menestyksekkäänä yritysjohtajana tunnettu perheenisä kuin yhteiskunnasta syrjäytynyt työtönkin.

”Ovia päin kävellyt ja portaissa kaatunut” uhri voi niin ikään olla sekä hiljaisena ja vetäytyvänä pidetty perheenäiti että menestyvä ja vahva uranainen. Sari Mällisen näytelmän hakattu vaimo kertoo, miten ihmiset ympärillä ihmettelevät, mitä ne sellaiset ovet ja portaat ovat, jotka aina satuttavat. Harva kuitenkaan puuttuu aivan oikeasti toisen perheen asioihin. Lähisuhdeväkivalta on yhä tabu.

Väkivalta ei koskaan ole oikeutettua

Lähisuhdeväkivalta on aina rikos, josta sekä kokijat että näkijät voivat tehdä rikosilmoituksen poliisille. Pahoinpitely yksityisellä paikalla tuli kuitenkin virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi vasta vuonna 1995. Siihen saakka yhteiskunta ei siis puuttunut perheen sisällä tapahtuvaan väkivaltaan, vaan väkivallan uhrin täytyi itse tehdä rikosilmoitus tapahtuneesta.

Nykyisin perheväkivalta ei ole perheen yksityisasia. Yleinen syyttäjä voi nostaa syytteen tietoonsa tulleesta pahoinpitelystä tapahtuipa se sitten suljettujen ovien takana omassa keittiössä tai pikkutunneilla nakkikioskin jonossa.

Raiskaus avioliitossa tuli rangaistavaksi niin ikään hyvin myöhään, vasta vuonna 1994. Silti parisuhteessa tapahtuneista raiskauksista vain murto-osa tulee poliisin tietoon. Parisuhteessa tapahtuvasta fyysisestä väkivallasta uskalletaan puhua vähän, mutta seksuaalinen väkivalta on vielä arempi aihe.

Tukinaisessa seksuaalisen väkivallan uhrit saavat maksutonta apua ja tukea sekä kriisityöntekijöiltä että juristilta. Kuka tahansa seksuaalista tai lähisuhdeväkivaltaa kokenut tai nähnyt voi ottaa yhteyttä kriisikeskuksen työntekijöihin soittamalla Tukinaisen puhelinpäivystykseen. Tukinainen tarjoaa konsultaation ja työnohjauksen ohella myös kriisihoitoa seksuaalisen väkivallan uhreille. Lähisuhdeväkivaltaprojektin juristit antavat oikeudellista neuvontaa puhelimitse ja avustavat lähisuhdeväkivaltaa kokeneita oikeudenkäynneissä sekä rikos että riita-asioissa.

Tukinaisen viesti on selkeä: seksuaalisesta väkivallasta – olipa se tutun tai tuntemattoman tekemää – sekä lähisuhdeväkivallan kaikista muodoista tulee puhua. Vain asenteita muuttamalla ja väkivaltaan puuttumalla voidaan antaa perheille turvallisempi arki.

Raiskauskriisikeskus Tukinainen

Kriisipuhelin 0800–97899 ma–to klo 9–17 ja pe–su klo 17–24
Juristipäivystys 0800–97895 ma–to klo 14–17 ja pe klo 9–17

Lisätietoja: Tukinainen

Lähteet:
The Body Shop International ja UNICEF: Behind Closed Doors. The Impact of Domestic Violence on Children (2006)
Heiskanen, Markku ja Piispa, Minna: Usko, toivo, hakkaus. Kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta (1998)

Teksti: Anne

X