Lapsille kannattaa lukea

Jo alle vuoden ikäisen vauvan kanssa voi ja kannattaa heittäytyä kirjallisuuden maailmaan. Yhdessä loruilu ja lukeminen luo vahvaa perustaa tuleville kasvun vuosille.

Lukukeskuksen Lukuleikki –kampanja haluaa kannustaa perheitä ja päiväkoteja lukemaan. Lapset ja aikuiset voivat yhdessä etsiä ja löytää kirjoista uusia tapoja katsella maailmaa.

Lukuleikki alkoi vuonna 2003, ja se jatkuu vuoden 2005 loppuun. Kampanjan puitteissa pyritään viemään lukuinnostusta ja kirjoja sinne, missä vauvat ja vanhemmat käyvät.

”Eri paikkakuntien neuvoloihin on perustettu laadukkaita lastenkirjoja tarjoavia kirjahyllyjä perheiden käyttöön”, Lukukeskuksessa projektipäällikkönä kesäkuuhun asti toiminut Saara Vesikansa kertoo. ”Palaute on ollut positiivista: kirjat on otettu innostuneesti käyttöön, ja ne ovat myös pysyneet tallessa ja kunnossa.”

Lisäksi kampanja lietsoo lukuintoa mm. päiväkodeissa. Toiveissa olisi tulevaisuudessa saada lapselle lukemisen iloista muistuttava vihkonen äitiyspakkauksiin.

Uusia tulkintoja

Mikä sitten ajaa kampanjoimaan lukemisen puolesta? Onhan Suomessa jo valmiiksi ihan hyvä toimiva ja laaja kirjastolaitos. Vesikansan mukaan kuitenkin juuri kirjastojen kautta tiedetään, että ne eivät tavoita läheskään kaikkia perheitä.

Leenalla, 36, ei ole vaikeuksia saada lastenkirjoja käsiinsä, vaan pikemmin ongelmana tuppaa olemaan ajanpuute ja väsymys. Hän sanoo lukevansa 4-vuotiaalle pojalleen mielestään liian vähän.

”Olen siitä oikeasti huolissani. Rankan päivän jälkeen on niin paljon helpompi napsauttaa telkkari päälle kuin avata satukirja. Iltalukeminen ennen nukahtamista meillä kuitenkin kuuluu tapoihin.”

Kaikissa perheissä ei lueta ollenkaan. Lapsen kielellinen kehitys alkaa kuitenkin hyvin varhain, paljon ennen puhumaan oppimista. Kuvakirjat, sadut ja runot innostavat juttelemaan: lapset osoittelevat, ihmettelevät ja kyselevät mielellään, jolloin vanhemman tai muun hoitajan osana on avartaa ja auttaa pientä lukijaa syvemmälle kirjan näkymiin. Toisaalta lapsikin avaa aikuiselle yllättäviä ja erilaisia tulkintoja tarinasta. Kiireettömyys ja leppoisa tunnelma ovat omiaan synnyttämään molemminpuolisesti antoisia jutusteluja.

”On jännittävää huomata, miten lapset keskittyessään poimivat ja käsittävät luetusta ihan eri asioita ja ihan eri tavalla, kuin itse”, kolmen lapsen äiti, Tuula, 33, sanoo. Hän nauttii lukuhetken rauhoittavasta vaikutuksesta lapsiin.

Vesikansa huomauttaakin: ”Kirjan voi aina keskeyttää, voi kysellä, palata taaksepäin ja tarkistaa jotakin. Sama ei ole luontevaa videota katsellessa.”

Romaaneja ja satukirjoja

Kielen ja ajattelun kehittyminen ja sanavaraston karttuminen on siis varhaisen ja jatkuvan lukemisen arvokkainta antia. Tätä mieltä on paljon lasten- ja nuortenkirjoja suomentanut kääntäjä Kaisa Kattelus.

”On tärkeää, että kirjat ovat hyvää suomenkieltä. Oman äidinkielen hallinta on mielestäni ihmisen tärkein yleissivistyksellinen taito. Tekstin ymmärtäminen ja sen vivahteiden oivaltaminen vie elämässä pitkälle”.

Kattelus itse lukee 5-vuotiaalle tyttärelleen kaikkea kirjallisuutta romaaneista satuihin ja kuvakirjoihin. Samalla niihin pääsee tutustumaan puolivuotias pikkuvelikin. Kun määrä on suuri, eivät pienet laadulliset poikkeamat haittaa.

”Tottakai meillä tekevät kauppansa myös kaikenlaiset kioskikirjat. My Little Ponyjen pinkkiin maailmaan sijoittuvat lällyt sepustukset ovat toisinaan aika suosittuja”, Kattelus naurahtaa.

Myös Tuula on samoilla linjoilla – eli ei liian ankara hyvän kirjallisuuden suhteen. ”Mutta sarjakuvia en ihan periaatteesta lue ääneen”, hän sanoo napakasti. ”Niitä saa vapaasti plarata itse”.

Tuulan vanhin tytär on 9-vuotias ja uppoutuu kirjoihin myös omin avuin. Lapsi, jolle on aina luettu paljon, löytää helpommin tiensä itsenäisiin lukunautintoihin. Sanojen mahtavia arkkuja avautuu loputtomasti lisää, koko elämän ajan.

Teksti: Sini Saaritsa / A4 Media Oy (8.7.2004)