Ihmiset ja suhteet

Lasten harrastusrumba pyörittää monen perheen arkea

Teksti: Anna.fi

”Kolme lastani harrastavat hirveästi kaikkea: jääkiekkoa, uintia, tanssia, maalausta, pianonsoittoa…Käymme mieheni kanssa molemmat töissä ja teemme 8-10 tunnin työpäiviä. Sitten tulen kotiin ja alkaa jokailtainen rumba harrastuksiin viemisen kanssa, milloin poika hallille ja tyttö tanssitunnille ym. Haluaisin ennemmin rauhallisen koti-illan mieheni ja lasteni kanssa, mutta siihen on mahdollisuus vain viikonloppuna. Olen rättiväsynyt iltaisin työpäivän ja ainaisen kuskaamisen takia.”

Lasten harrastusrumba pyörittää monen perheen arkea

Näin kirjoitti Väsynyt äiti -nimimerkki Ellien keskusteluryhmässä viime syksynä ja löysi itselleen monia kohtalontovereita. Vanhemmat innostuivatkin keskustelemaan vilkkaasti lastensa harrastuksista ja vanhempien roolista. Monet olivat sitä mieltä, että lasten harrastuksissa kannattaa jaksaa olla mukana; pian perheen pienokaiset lentävät kuitenkin maailmalle ja koti hiljenee. Silloin voi harrastusrumbaa tulla jopa ikävä.

Keskusteluissa nostettiin myös esiin, miten tärkeää on muistaa vain laiskotella ja nauttia perheen seurasta. Näin kirjoitti yksi äideistä: ”Onko teillä ollenkaan perheen yhteistä aikaa, aikaa vain olla ja jutella? Syödä yhdessä hyvää ruokaa, keskustella teille ja lapsille tärkeistä asioista, halata ja suukotella, löhötä ja miettiä syntyjä syviä? Teillä kellään ei tunnu olevan aikaa toisillenne.”

Vanhempien asenteet ovat muuttuneet

Miten on, psykologi Marjo Kankkonen Mannerheimin lastensuojeluliitosta, onko vanhempien asennoituminen lasten harrastuksiin muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana? ”Tarjonta on varmasti monipuolistunut. Luulen kuitenkin, että lapset harrastavat nykyisin aivan yhtä paljon kuin aikaisemminkin, mutta yleinen asenne on ehkä muuttunut. Nykyisin ajatellaan, että lasten kuuluu ja pitää harrastaa.”

Harrastaminen ei kuitenkaan Kankkosen mielestä ole edellytys lapsen normaalille kehitykselle. ”Vanhemmilla voi olla sisäinen tarve ’valmentaa’ lastaan monipuolisten virikkeiden avulla tulevaa elämää varten. Toisaalta tietyn harrastuksen valinta sulkee pois aina jotakin muuta. Harrastamattakin lapsi oppii ja kehittyy.”

Kuinka monta harrastusta lapsella voi sitten viikossa olla? Kankkosen mukaan oikeaa lukumäärää on mahdotonta sanoa. Tärkeintä on, että harrastaminen on lapselle mielekästä ja ettei lapsi harrasta miellyttääkseen vanhempiaan.

Vaikka lapsen taidot ja kyky oppia vuosien varrella lisääntyvät, on syytä muistaa, että myös koulun asettamat vaatimukset lisääntyvät. ”Koulussa lapsi on koko ajan toisen ohjauksessa ja joutuu suorittamaan. Siksi olisi hyvä, jos vapaa-aikaan jäisi myös tilaa olla ilman tiukkaa ohjelmaa”, Kankkonen sanoo.

Voiko lapsi kulkea yksin harrastuksiin?

Ellien keskustelussa käytiin myös läpi erilaisia kuljetusmahdollisuuksia lasten harrastuspaikoille. Monet vanhemmat pitivät kimppakyytiä hyvänä ratkaisuna. Sen ongelmaksi koettiin kuitenkin usein se, että lapset asuivat niin kaukana toisistaan, että kyydityksiin saattoi kulua kohtuuttoman paljon aikaa.

Vanhempien mielipiteet siitä, millaisia bussimatkoja lapset saattoivat yksin kulkea vaihtelivat runsaasti. Jonkun mielestä lapsi saattoi hyvinkin odottaa puolitoista tuntia kotibussia harrastuspaikassaan; toisen mielestä lapsi pitää tuoda ja hakea aina itse.

Kankkosen mielestä on mahdotonta antaa ”yleistä sääntöä” siihen, minkä ikäinen lapsi voi liikkua yksin ja miten pitkiä matkoja. ”Jotkut lapset ovat rohkeampia kuin toiset ja pystyvät hyvin liikkumaan yksin julkisissa liikennevälineissä. Olisi kuitenkin suotavaa, jos lapset liikkuisivat porukoissa. Heille täytyy myös opettaa, miten toimia ongelmatilanteissa”, Kankkonen sanoo.

Ellien keskustelussa oltiin myös sitä mieltä, että lapset eivät saa vaatia vanhemmiltaan liikaa ja pakottaa näitä kuskaamaan heitä kaikkiin rientoihin.

”Kyllä lapset saavat vaatia, mutta aikuisten tehtävä on panna rajat”, Kankkonen sanoo. ”Kaikkiin lasten vaatimuksiin ei tarvitse suostua. Kyllä lapsi tarvittaessa löytää keinon itsekin, miten päästä mieleiseen harrastukseen, esimerkiksi juuri porukkakyydillä.”

Osallistu keskusteluun!

Teksti: Tyyne Pennanen / A4 Media Oy (25.3.2004)
 

X