Ihmissuhteet

”Onko sinulla kaikki hyvin?” Psykologi neuvoo 3 hyvää tapaa, millainen puhe auttaa masentunutta läheistä

Tarvitsemme läheisiä ihmisiä kuin peiliksi, jota vasten voi tarkastella elämäänsä – ja myös mielemme vointia.

Teksti:
Susanna Sarimaa
Kuvat:
Istock

Masentuneen läheinen voi kävelyllä tai muussa aktiviteetissa välttää asettumasta yläpuolelle.

Tarvitsemme läheisiä ihmisiä kuin peiliksi, jota vasten voi tarkastella elämäänsä – ja myös mielemme vointia.

Suomalaisia usein painaa vaikenemisen kulttuuri, kun pitäisi aidosti puhua ongelmista tai mielenterveyden kamppailuista. Masentuneen läheinen tunnistaa tämän helposti.

Siksi tärkeimpien ihmisten kanssa kannattaakin puolin ja toisin kysellä, mitä aidosti kuuluu. Onko kaikki hyvin elämässä? Tarvitaanko johonkin tukea ja apua?

Pyysimme asiantuntijaa kertomaan lempeitä tapoja, miten voi ottaa mielen hyvinvoinnin puheeksi.

Keskustele yhteisen tekemisen lomassa

Usein on helpompi puhua ja avautua toiselle, kun saa samalla tehdä jotain. Heitellä palloa käsillään tai liikkua luonnossa. Jos vain istuu vastakkain pöydän ääressä, toinen osapuoli voi kokea olevansa kuin kuulustelussa tai kuin alainen, jota neuvotaan.

– Siinä tilanteessa ei olla tasaveroisia keskustelussa, psykologi ja psykoterapeutti Eija Honkala toteaa.

Esimerkiksi auton kyydissä tai yhteisellä lenkillä välttää asettumasta toisen yläpuolelle.

– Tekemisen lomassa viisaat ja syvällisetkin ajatukset tuntuvat kuin ohimennen heitetyiltä maininnoilta ja ne vastaanottaa paremmin.

Masentuneen läheinen kuuntelee enemmän kuin jakaa neuvoja

Kun ihminen kantaa taakkaa mielensä päällä, hän kaipaa ennen muuta kuuntelijaa.

– On tärkeää saada sanoittaa ongelmansa ja että toinen ottaa ne vastaan sekä myötäelää niissä. Sekin jo helpottaa, kun saa puhua ääneen vaikeuksistaan. Silloin niihin voi myös saada itse uudenlaista ymmärrystä, Honkala valottaa.

Esimerkiksi masentuneen läheinen voi ajatella auttavansa parhaiten, kun alkaa heti ehdottaa ratkaisuja. Silloin toiselle saattaa tulla tunne, ettei keskustelukumppani halua paneutua todella asioihin.

– Jos vain ryntää tilanteeseen omien ajatustensa kanssa, ei oikeasti anna toiselle tilaa.

”Omat näkemykset kannattaa tuoda esiin kysymysten muodossa.”

Honkala myös ohjeistaa ottamaan kantaa sitten, kun toinen on saanut ensin tarpeeksi purkautua, rauhassa ja ajan kanssa.

– Tai ainakin voi vihjata, että oletko ajatellut, jos tekisitkin näin. Omat näkemykset kannattaa tuoda esiin kysymysten muodossa.

Lue myös: Entä jos ei ole ketään, kenelle puhua? ”Yksinäisyys on kuin nälkä”

Tapahtumista on helpompi puhua kuin tunteista

Kynnys on matalampi alkaa puhua ensin tapahtumista ympärillä tai vallitsevista olosuhteista kuin omista tunteista. Esimerkiksi pienten lasten äidin voi olla helpompi ensin kertoa siitä, miten ärsyttäviä lasten tappelut ovat, kuin siitä, että hän kokee riittämättömyyttä vanhempana kyvyssään ratkaista ongelmatilanteita.

Tai jos läheinen kertoo saaneensa ikäviä kommentteja töissä, se voi olla vihje siitä, että hänellä ei ole ylipäätään hyvä olla työpaikallaan ja työnteko masentaa.

– Tässä tilanteessa voisi esimerkiksi kysyä, onko vastaavaa tapahtunut useinkin tai kohtelevatko muutkin häntä työyhteisössä huonosti. Eli selvittää, onko kyseessä kertaluontoinen tapahtuma vai jatkuvaksi muuttunut ongelma, joka ahdistaa, Honkala selittää.

Kysymällä oikeanlaisia kysymyksiä esimerkiksi masentuneen läheinen voi päästä usein syvälle ja saada kuulla, mitä toinen ihminen tuntee ja kokee sisällään.

Kotiliesi.fi: Jenny Rostain, 38, söi masennuslääkkeitä liki 20 vuotta: Kertoo nyt, miksi koki niistä eroon pääsemisen tärkeäksi

X