Ihmissuhteet

Miksi ihminen ei lähde väkivaltaisesta parisuhteesta? 7 tyypillistä syytä

Parisuhdeväkivalta voi kestää vuosia, jopa vuosikausia, mutta miksi? Toimittaja Riina-Maria Metso avaa kirjassaan syitä, joiden vuoksi väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen ei ole yksinkertaista.
13.9.2018 Teksti: Johanna Jantunen Kuvat: iStock

Mikä saa ihmisen jäämään parisuhteeseen, jossa hän joutuu pelkäämään henkensä edestä? Eikö suhde kannattaisi lopettaa heti ensimmäisen lyönnin jälkeen?

Toimittaja ja kirjailija Riina-Maria Metso avaa väkivaltaisen suhteen luonnetta kirjassaan Miksi se ei vain lähde? Väkivaltainen parisuhde ja miten siitä pääsee irti (Atena 2018). Teos perustuu osittain hänen omiin kokemuksiinsa.

Poimimme kirjasta seitsemän syytä siihen, miksi väkivaltaista parisuhteesta voi olla niin hankalaa lähteä.

1. Väkivalta aiheuttaa musertavaa häpeää

Väkivallan uhri joutuu usein kantamaan väkivallan aiheuttamaa häpeää. Hän voi hävetä sekä kumppaninsa tekoja että sitä, kuinka hän itse voi olla parisuhteessa väkivaltaisen ihmisen kanssa.

Häpeän määrä voi olla valtavaa. Mitä syvemmälle häpeä asettuu, sitä vaikeampaa suhteesta on lähteä.

2. Suhteen alku on ollut täydellinen

Väkivalta alkaa usein pikkuhiljaa. Alussa kumppani on vaikuttanut täydelliseltä – jopa tavallista ihanammalta. Parisuhde on voinut alkaa hyvin intensiivisesti ja tuntua unelmien rakkaustarinalta.

Myöhemmin, kun kaikki ei enää ole täydellistä, rakkaustarinaan haluaa silti yhä uskoa. Usko siihen, että kumppani vielä joskus muuttuu takaisin unelmien mieheksi tai naiseksi, pitää kiinni suhteessa.

3. Henkinen väkivalta vie ihmisarvon

Väkivaltaisessa suhteessa on sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa. Henkinen väkivalta voi olla muun muassa uhkailua, haukkumista, tunnekylmyyttä, syyttelyä, mitätöintiä, sosiaalista eristämistä ja manipulointia. Se alkaa tyypillisesti ennen kuin fyysinen väkivalta tulee mukaan kuvioihin.

Henkinen väkivalta murentaa itsetunnon ja aiheuttaa arvottomuuden tunteita. Kun ihminen on henkisesti nujerrettu, parisuhteen lopettaminen voi tuntua mahdottomalta.

4. Väkivalta voi lamauttaa

Fyysinen väkivalta ei välttämättä saa ihmistä pakenemaan vaan se voi lamauttaa. Etenkin, kun parisuhdeväkivaltaa kokee ensimmäisen kerran, se voi olla täydellinen sokki, joka vie kaikki voimat. Lamaantunut ihminen ei pysty lähtemään suhteesta, vaikka hänen pitäisi.

5. Välillä kaikki on hyvin

Väkivaltaisesta suhteesta voi olla vaikea irrottautua myös siksi, että välillä kaikki tuntuu olevan hyvin.

Väkivaltaisten tekojen välissä on usein hyvittelykausi, jolloin kumppani on täydellinen ja ihana. Tällöin ihminen saattaa alkaa ajatella, että kumppani ansaitsee vielä toisen tilaisuuden tai että hän on pohjimmiltaan hyvä ihminen, josta ei voi luopua.

6. Uhri tuntee olevansa syyllinen

Väkivallan uhri voi tuntea olevansa syypää väkivaltaan. Tekijä on esimerkiksi voinut iskostaa uhriin ajatuksen siitä, että uhri saa käytöksellään hänet väkivaltaiseksi.

Jos kumppani jossain vaiheessa pyytää tekojaan anteeksi, tuntuu suunnattomalta helpotukselta, ettei kaikki ollutkaan omaa syytä. Helpotus voi tuntua niin suurelta, että kaikki pahat teot haluaa vain antaa anteeksi.

7. Tukholma-syndrooma

Väkivaltaisen parisuhteen uhri voi kärsiä Tukholma-syndroomasta.

Tukholma-syndrooma tarkoittaa sitä, että uhri tukee ja puolustaa tekijää. Ihminen voi esimerkiksi kyseenalaistaa läheistensä neuvot lähteä parisuhteesta ja puolustella kumppaninsa tekoja.

Syndrooman on mahdollista syntyä siksi, koska väkivaltaisessa suhteessa on sekä hyviä että huonoja hetkiä. Niiden ajoituksesta päättää tekijä, ja väkivallan uhrista tulee tekijästä riippuvainen. Hän pystyy tuntemaan mielihyvää vain, kun hän saa sitä väkivallan tekijältä.

Väkivaltaisesta suhteesta lähtemiseen on saatavilla apua

Väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen on usein pitkä prosessi. Siitä ei tarvitse selvitä yksin.

Apua parisuhdeväkivaltaan ja väkivaltaisesta kumppanista eroamiseen voi hakea muun muassa:

Lähde: Riina-Maria Metso: Miksi se ei vain lähde? Väkivaltainen parisuhde ja miten siitä pääsee irti (Atena 2018)

Kommentit (4)

Lähteminen vaatii suurta rohkeutta. Kun on tullut itselle fyysisiä oireita henkisestä pahoimpitelystä ja lopulta jonkuntapahtuman jälkeen tajuaa lopulta rttei näin voi enää jatkua. Irrottautuminen on todella vaikeaa, jos on yhteisiä lapsia. Ei ole etukäteen tietoa miten toinen reagoi lähtöön, miten suuri vaara voi tulla itselle, lapsille, elatusriita jne. piinaa vuosiksi. Mutta kun tajuaa siitä että oma keho reagoi henkiseen väkivaltaan vaikka pää ei uskalla ajatella lähtöä niin vasta sitten sain rohkeuden, sanoin itselleni, ettei minun tarvitse enää sietää. Tein valmisteluja, siirtelin tavaroitani js vaatteitani toiseen paikkaan, vuokrasin varaston, mietin miten toimin. Ostin asunnon, pelkäsin jäävänä ”kiinni”kun näin sukunimen ovessa.ja tuntui että sydän pysähtyy. Minulla oli turvapaikka voin hengittää. Vihdoin. Muutin lasten kanssa. Olen saanut apua. Kiitos H,T,T,T, olen vahvistunut.

Silloin jos ensimmäisen iskun jälkeen jää suhteeseen antaa ikään kuin luvan hakata itseä. Ensimmäisen iskun jälkeen ota jalat allesi ja häivy!

Koen, että jos jäisin väkivaltaiseen suhteeseen, että hyväksyn väkivallan ja pidän tilannetta normaalina.Olisin silloin itsekin väkivaltainen. Väkivaltahan on pitkälti myös valehtelemista. En missään nimessä jäisi väkivaltaiseen suhteeseen, koska en itse ole väkivaltainen ihminen enkä missään olosuhteissa hyväksy väkivaltaa elämässäni. Häpeää ja väkivallan paljastumista ei pidä pelätä. Voittaja on se, joka lähtee. Ja tässä suhteessa tulen aina olemaan voittaja. Totuus unelmakumppanista, joka osoittautuu väkivaltaideksi on valhetta. En elä valheen kanssa.

2
2

Itse jäin suojellakseen perhettäni, eli vanhempiani ja sisaruksiani, jotka olivat tappolistalla minun jälkeeni, jos olisin lähtenyt.

2
1

Lähteminen vaatii suurta rohkeutta. Kun on tullut itselle fyysisiä oireita henkisestä pahoimpitelystä ja lopulta jonkuntapahtuman jälkeen tajuaa lopulta rttei näin voi enää jatkua. Irrottautuminen on todella vaikeaa, jos on yhteisiä lapsia. Ei ole etukäteen tietoa miten toinen reagoi lähtöön, miten suuri vaara voi tulla itselle, lapsille, elatusriita jne. piinaa vuosiksi. Mutta kun tajuaa siitä että oma keho reagoi henkiseen väkivaltaan vaikka pää ei uskalla ajatella lähtöä niin vasta sitten sain rohkeuden, sanoin itselleni, ettei minun tarvitse enää sietää. Tein valmisteluja, siirtelin tavaroitani js vaatteitani toiseen paikkaan, vuokrasin varaston, mietin miten toimin. Ostin asunnon, pelkäsin jäävänä ”kiinni”kun näin sukunimen ovessa.ja tuntui että sydän pysähtyy. Minulla oli turvapaikka voin hengittää. Vihdoin. Muutin lasten kanssa. Olen saanut apua. Kiitos H,T,T,T, olen vahvistunut.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *