Ihmissuhteet

Miksi kumppani suuttuu toisen flunssasta? Et ehkä ole tullut ajatelleeksi, mistä tunne kumpuaa

Parisuhteessa toisen flunssa, vatsatauti tai päänsärky voi saada pinnan ihmeellisen kireälle. Motiivit ovat monet. Joskus syy vihastumiseen voi löytyä lapsuudesta saakka.

Teksti:
Susanna Sarimaa
Kuvat:
iStock

Vaikka kiukku toisen sairastumisesta voi olla ymmärrettävää, monet siitä seuranneet teot eivät ole kohtuullisia.

Parisuhteessa toisen flunssa, vatsatauti tai päänsärky voi saada pinnan ihmeellisen kireälle. Motiivit ovat monet. Joskus syy vihastumiseen voi löytyä lapsuudesta saakka.

Kun kumppani kaivaa kuumemittarin esiin, kaikkien reaktio ei ole sympatia vilustunutta kohtaan. Pöpö saattaa synnyttää kotiin omituisen kireän ilmapiirin. Syyt siihen voivat olla monenlaiset, kuten tartunnan vaara ja joutuminen ehkä itsekin petipotilaaksi.

Sairastuneen on kuitenkin erityisen raskasta heikossa ja haavoittuvassa tilassa olla läheisen ihmisen suuttumuksen kohteena. Huono olo vie voimat taistella, joten silloin päätyy alistumaan kylmään ilmapiiriin.

Pettymys kumppaniin voi olla suuri, jos häneltä toivoisi nimenomaan apua ja tukea.

– Kumppanilta usein odotetaan myötäelämistä niin iloissa kuin murheissakin, ja siksi odotukset toista kohtaan saattavat korostua entisestään sairastumisen aikana, toteaa Niina Vilkman, Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntija.

Arjen tuttu ja turvallinen pakka sekoaa

Tartuntariskin lisäksi kumppanin ärtymystä usein aiheuttaa tavallisen arjen häiriintyminen ja se, että sovitut menot jäävät toteutumatta. Pariskunnilla on varsin tavallisesti tietyt roolit vaikkapa kotitöissä ja lastenhoidossa. Sairastuminen sekoittaa tutun ja turvallisen pakan. Viha ei siksi välttämättä olekaan kohdistettu kumppaniin, vaan pakkoon suoriutua arjesta yksin, Vilkman huomauttaa.

Varsinkin jos vastuunjako kotona on epätasapainossa, voi lyhytkin sairastuminen kasata suuren vastuun jo valmiiksi kuormittuneelle osapuolelle. Sairastunut kumppani taas saattaa kokea itsensä vialliseksi ja riittämättömäksi, koska ei voi osallistua arjen jakamiseen samalla tavalla kuin terveenä.

– Tärkeää onkin, että sympatiaa tilanteessa saisi niin sairastunut kuin se, kenen harteille vastuu hetkellisesti keskittyy.

Vihastuminen suojaa haavoittuvuuden tunnetta

Suuttumuksen taustalla voivat myös vaikuttaa syvällisemmät tekijät. Niina Vilkman selittää, että jos omassa maailmankuvassa on vahvana ajatus pärjäämisestä, kumppanin heikkoutta voi olla vaikea sietää.

Myös menneisyyden kokemukset omasta sairastamisesta vaikuttavat. Miten lapsena tauteihin suhtauduttiin? Lohdutettiinko, jos kaatui, vai mitätöitiinkö kipu sanoin ”ei sua sattunut, nouse ylös”?

Kumppanin heikkoutta voi olla omien taustojen vuoksi työlästä sietää, vaikka kyse on vain hetkellisestä sairastamisesta.

Sairastumisen vuoksi herännyt vihastuminen saattaa suojata haavoittuvuuden tunnetta, jota halutaan kätkeä.  Tai kumppani ei ehkä osaa olla haavoittuvainen ​​itse, joten fyysisesti kamppailevasta läheisestä huolehtiminen on vieras tilanne.

– Monia helpottaakin tieto, että sairastuminen horjuttaa perusturvallisuutta ja että siihen on lupa reagoida monella eri tavalla, esimerkiksi väsymyksellä, kiukulla tai vetäytymisellä.

Syyttelyä, vähättelyä, rankaisemista

Vaikka tunne olisi oikein, tunteiden vallassa tehdyt teot eivät välttämättä ole, Vilkman korostaa.

Kiukku voikin johtaa sairastuvalla monenlaiseen ikävään käytökseen. Tilanteen minimointi on yksi tapa: kumppani vähättelee sairastavan kärsimystä, tai vihjaa oireiden jopa olevan kuviteltuja. Jotkut taas nimittelevät suutuspäissään toista heikoksi tai pahemminkin.

Syyttäminen on yleistä. Sairastumista pidetään kumppanin vikana, kun on päästänyt itsensä kylmettymään vähissä vaatteissa. Joillakin on tapana myös kieltäytyä huolehtimisesta, kuten tuomasta lääkkeitä tai juotavaa, ja näin ikään kuin rangaista potilasta.

Tärkeää olisikin keskustella avoimesti kumppanin kanssa tunteista, jotta voisi suhtautua toisen sairastamiseen rakentavalla tavalla. Avoimuus auttaa tunteiden käsittelyssä ja myös lähentää, Vilkman neuvoo.

Sairastavaa voi joskus yllättää erityisesti toisen pelon tunne vihastumisen takana. Jos esimerkiksi huonovointinen kumppani ei soitakaan sovittuna aikana, herää ajatus, onko jotakin kamalaa tapahtunut.

– Sairastunut voisikin ehkä miettiä sitä, voiko kumppanin mahdollinen ärtymys kummuta huolesta ja pelosta, Vilkman pohdiskelee.  

Oleellista hänen mukaansa on myös se, että aina kun vuorovaikutuksessa tulee haasteita ja arjessa on ristiriitoja, muistaa kuitenkin kunnioittaa toista ja pyytää anteeksi puolin ja toisin, jotta asiat eivät jäisi kalvamaan ja nakertamaan kumppaneiden välistä tunneyhteyttä.

X