Millaista on häiriytynyt narsismi

Narsisti rakastaa olla huomion keskipisteenä: hän haluaa loistaa kuin aurinko. Mutta sitä kaipaa moni ihan tasapainoinenkin ihminen. Psykologi Mirja Sinkkonen selvittää kirjassaan ”Naisen itsetunto”, mikä erottaa terveen ja sairaan narsismin toisistaan.

Narsistiset ongelmat ovat lisääntyneet, ja ne vaikuttavat erityisesti persoonallisuushäiriöiden ja rajatilojen oireistossa, selviää Mirja Sinkkosen kirjasta ”Naisen itsetunto”. Jokaisessa ihmisessä on narsistisia piirteitä, kuten itsekeskeisyyttä ja ihailun tarvetta. Jos itsetunto on kuitenkin terve, narsistiset piirteet pysyvät lievinä, eivätkä muutu persoonallisuutta hallitseviksi tekijöiksi.

Hyvä itsetunto tulee ilmi tasapainoisena narsistisena hyvinvointina, hyvänä omanarvontuntona ja kykynä, arvostaa myös muita, kykynä nauttia, innostua ja kokea elämä mielekkäänä, Sinkonen kirjoittaa. Perusta hyvälle itsetunnolle syntyy varhaislapsuudessa, ja siinä, millainen vanhempien suhde lapseen on. Hyvä itsetunto ja narsistinen persoonallisuushäiriö syntyvät siis vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin.

Mistä tunnistan narsistin?

DSM.IV -luokituksen mukaan narsistinen persoonallisuushäiriöön kuuluu laaja-alaisia suuruuskuvitelmia (fantasian tai käytöksen tasolla), ihailun tarvetta ja empatian puutetta. Yleensä narsistinen persoonallisuushäiriö alkaa kehittyä varhaisaikuisuudessa ja esiintyy monissa yhteyksissä vähintään viidellä seuraavista tavoista:

1. Henkilöllä on suuret käsitykset itsestään (liioittelee lahjojaan ja saavutuksiaan, odottaa perusteettomasti muiden pitävän häntä ylivertaisena)

2. Keskittyy ajatuksissaan jatkuvasti mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta kauneudesta tai suuresta rakkaudesta

3. Uskoo olevansa erikoinen ja ainutlaatuinen ja kokee, että häntä ymmärtävät vain muut huomattavat henkilöt ja instituutiot, joiden kanssa hänen tulisi olla tekemisissä

4. Vaatii korostunutta ihailua

5. Kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja saamaan toiveensa täytetyksi

6. Käyttää häikäilemättä muita hyväkseen

7. Ei kykene empatiaan: on haluton huomaamaan toisen tunteet ja tarpeet ja eläytymään niihin

8. Kadehtii muita tai uskoo muiden kadehtivan häntä

9. Käyttäytyy röyhkeästi muita kohtaan

Mitä narsistisen persoonallisuushäiriön taustalla on?

Sairaaseen narsismiin vaikuttaa Sinkkosen mukaan se, että lapsi on varhaisessa vuorovaikutuksessa kokenut liian suuria ja haavoittavia pettymyksiä tai laiminlyöntejä. Luultavasti persoonallisuuden kolhiintuminen on jatkunut myöhemminkin. Itsekeskeisen narsistin mielen syvyyksissä saattaa olla paljon muistoja ohittamisista ja hylkäämisistä.

Siitä johtuen narsisti on usein ns. ”arkaaisen raivon” vallassa. Onneksi useimmat ihmiset pystyvät kuitenkin torjumaan, kieltämään ja eristämään raivonsa – sillä narsistin raivo voi olla tuhoavaa ja vaarallista lähipiirille.

Vaikka narsisti saattaakin ulospäin näyttää itsevarmalta, taustalla vaikuttavat kuitenkin mielen heikkoudet. Narsisti tuntee suunnatonta ja jokapäiväistä riittämättömyyttä, mitättömyyttä ja arvottomuutta.

Kohti tavallisuutta

Narsisti loukkaantuu helposti, koska hänellä on heikko itsetunto. Siksi hänelle tapahtuu herkästi narsistisia ”romahduksia”. Narsistinen romahdus näkyy joko lamaannuksena tai raivona. Lamaantunut ihminen kokee olevansa arvoton, hän mitätöi, inhoaa ja halveksuu itseään. Raivo puolestaan energisoi ihmistä. Narsistisen raivon vallassa monessa taloudessa tulee puhdasta jälkeä ullakolta kellariin, Sinkkonen kirjoittaa.

Psykoterapeuttisella hoidolla narsismista voi kuitenkin parantua. Hoitoon kuuluu, että potilas oppii hiljalleen sietämään paremmin erilaisia tunteita, mutta tämä edellyttää myös vastenmielisten tunteiden kohtaamista ja työstämistä. Hoidon myötä potilaalle kehittyy kyky vastavuoroisuuteen sekä arkisten realiteettien hyväksymiseen, Sinkkonen lupaa. Hoito tähtää siihen, että narsisti oppii tyytymään tavallisuuteen. Naristille se saattaa olle hänen elämänsä kunnianhimoisin tavoite.

Mirja Sinkkonen, Naisen itsetunto. Kirjapaja 2004. s. 171. ovh n. 26,90 €.

Teksti: Tyyne Pennanen / A4 Media Oy (25.11.2004)