Ihmiset ja suhteet

Ministeri vastaa kysymyksiin nuorisoliikunnasta

Teksti: Anna.fi

Tytöt leirilläTuoreen hallituksen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki tiedetään intohimoiseksi jalkapallon ystäväksi. Myös lasten ja nuorten liikunta on lähellä hänen sydäntään. Uudessa virassaan Arhinmäki voi nyt konkreettisesti vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Lue mitä 34-vuotias ministeri vastaa kysymyksiin mm. koululiikunnan asemasta ja nuorisourheilusta ylipäätään! 

Suomessa puhutaan laajalti koululiikunnan huolestuttavasta tilasta. Mitkä ovat suurimmat ongelmat ja toisaalta keinot tilanteen parantamiseksi?

 – Ongelmat liittyvät liikunnan määrään, mutta uusimmassa hallitusohjelmassa on linjattu, että määrää lisätään tulevassa tuntijakouudistuksessa. Koululiikunnan on oltava riittävän monipuolista, jotta jokainen oppilas voi löytää oman kiinnostuksen kohteensa. Urheilua jo nyt harrastavat eivät ole koululiikunnan kannalta ongelma, mutta niille, jotka eivät liiku muutenkaan, liikuntatunnit saattavat olla pakkopullaa, mikä syrjäyttää heitä urheilun parista entisestään. Tähän on tehtävä parannus.

Mitä mieltä olet väitteistä, joiden mukaan lasten ja nuorten vähentyneellä liikunnalla on merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia?

– Jos asiaa katsoo pitkällä tähtäimellä, allekirjoitan väitteen aivan täysin. Sanotaan, ettei urheilija näe tervettä päivää, mutta silloin puhutaankin urheiluvammoista. On päivänselvää, että liikunta edistää terveyttä. Alamme satsata kerhotoimintaan, joka tuottaa lapsille ja nuorille liikunnallisia elämyksiä. Urheiluseuroissa kausimaksut ovat useille perheille liian suuria, mutta kerhotoiminnassa raha ei saa olla este kenellekään.

Millä keinoin lapset ja nuoret saataisiin liikkumaan nykyistä enemmän?

– Harrastuspaikkojen määrä on yksi merkittävä tekijä. Tällä hetkellä valtaosa nuorten liikuntapaikoista myönnetään urheiluseurojen kautta, mutta mahdollisuuksia on saatava myös muille. Meidän on oltava avoimia uusille liikuntamuodoille. Esimerkiksi skeittipuistoille ja -halleille, seinäkiipeilylle sekä tanssipaikoille on löydettävä lisää tilaa.

Millaiseksi näet nuorten kilpa- ja huippu-urheilun tilan maassamme vuonna 2011?

– Suomessa on jatkettava panostusta koulutettuihin ja ammattitaitoisiin valmentajiin. Vaikka liikunta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, valmennuksen merkitys on kaikilla tasoilla hyvin suuri. Valmentajat, jotka ymmärtävät ryhmädynamiikan ja urheilun leikinomaisuuden merkityksen, ovat lapsille ja nuorille parhaita mahdollisia ohjaajia. Seuroihin on pystyttävä palkkaamaan lisää junioripäällikköjä ja muita päätoimisia, jotka huolehtivat isoista kokonaisuuksista.

kivi, paperi, sakset

Mitkä asiat suomalaisessa nuorisoliikunnassa toimivat tällä hetkellä parhaiten?      

– Vaikka monesti ollaan huolissaan liikunnan vähäisestä määrästä, on syytä muistaa, että passiivisten nuorten lisäksi löytyy suuri määrä urheilua aktiivisesti harrastavaa nuorisoa. Olemme tietyistä ongelmista huolimatta määrällisesti aivan kohtalaisella tasolla. Maassamme on lisäksi kiitettävän paljon vapaaehtoisia toimijoita. Ja vaikka urheiluharrastusten maksut ovat kasvaneet, yhteiskunnan tuki liikuntaa kohtaan on silti olemassa.

Mitkä ovat päällimmäiset muistosi omien kouluaikojesi liikuntatunneilta?

– Seisoimme ennen liikuntatunteja pitkiäkin aikoja rivissä voimistelusalin sinisellä viivalla. Vanhaa koulukuntaa edustanut opettajamme yritti tällä tavoin saada ryhmän haltuunsa, mutta tällaisesta toiminnasta on viimeistään nykypäivänä päästävä eroon.

Mitkä ovat lapsuus- ja nuoruusaikojesi rakkaimmat urheilumuistot?

– Jalkapallojoukkueemme pelaamista turnauksista on jäänyt lukuisia lämpimiä muistoja. Etenkin pelimatkat vieraille paikkakunnille olivat hienoja. Pelaamisen into, ryhmähenki ja joukkueen yhteiset elämykset eivät unohdu koskaan.

Artikkelin on toimittanut Orsa Sport Oy, jonka yhtenä tavoitteena on tarjota nuorille jalkapalloilijoille laadukasta ja kehittävää toimintaa näiden esikuvien parissa.  

X