Ihmiset ja suhteet

Mistä tunnet Sen Oikean?

Teksti:
Anna.fi
Pariskunta

Kertakäyttöyhteiskunnassa viikonlopun hippoihin ostetaan uusi toppi, auto vaihdetaan, kun sillä on ajettu kymppitonni, ja työpaikka on hyvä vain niin kauan kuin se tarjoaa uusia haasteita. Millä ihmeellä nuori – tai vähän vanhempikin – tunnistaa kumppanikseen Sen Oikean, kun ei se kuitenkaan kävele lappu kaulassa vastaan?

Muuan Sigmund Freud esittää kirjoituksessaan Kolme seksuaaliteoreettista tutkielmaa, että rakkaus kumpuaa varhaislapsuuden kokemuksista. Ymmärtäessään kolmen ja kuuden ikävuoden välillä, ettei voi saada ihailemaansa äitiä (eikä tytär isää), lapsi torjuu halunsa, mutta kulkee lopun elämäänsä etsimässä tätä kadotettua prototyyppiä. Freudin mukaan näin tapahtuu etenkin miesten kohdalla.

Sosiologi Zygmund Baumanin näkemyksen mukaan kahden ihmisen välinen romanttinen rakkaus ilmenee postmodernissa yhteiskunnassa usein joko kiinnittymisenä tai kellumisena. Jommankumman strategiansa avulla rakastavaiset koettavat selviytyä rakkaudelle ominaisesta turvattomuudesta.

Kiinnittyminen tarkoittaa sitä, että rakastavaiset (tai vain toinen heistä) koettavat varmistaa, että suhde kestää mitä tahansa. Suhteen ratkeamattomuutta tärkeämmiksi nousevat velvollisuudentunnosta toimitetut rutiinit. Kelluminen taas tarkoittaa, että rakastavaiset (tai vain toinen heistä) yrittävät varmistaa rakkaussuhteen edellyttämien uhrauksien olevan mahdollisimman pieniä. Näin suhteen mahdollisesti loppuessa menetykset jäävät mahdollisimman pieniksi. Kellumismuodossa antamista tärkeämmäksi kohoaa oman edun tavoittelu.

Psykiatri Michael R. Liebowitz puolestaan selittää seksuaalisen kiinnostuksen ja kiintymyksen tunteita kemiallisin prosessein. Rakastuttaessa hermoston välittäjäaineet aktivoivat aivoissa tunne-elämää sääteleviä hermosoluja ja laukaisevat ihastumisen tunteen. Myös rakastumisen muuttumiselle rakastamiseksi saattaa Liebowitzin mukaan olla kemiallinen selitys: amfetamiinin kaltaisten välittäjäaineiden tilalle erittyy endorfiineja, morfiinin kaltaisia välittäjäaineita, jotka luovat tunteen turvallisuudesta, vakaudesta ja rauhasta.

Niin paljon kuuluu rakkauteen

Huh, olemme siis vanhempiemme ja huumaavien välittäjäaineiden armoilla yrittäessämme löytää Sen Oikean, joka joko kiinnittyisi tai kelluisi kanssamme! Näitä puheenaiheita tuskin kannattaa nostaa ensimmäisenä pöydälle, kun tapaa seuraavan kerran uuden, mielenkiintoisen ihmisen. Vai miten olisivat iskurepliikkeinä ”Sä olet ihan ku mun mutsi, saanks mä tarjota sulle drinksun” tai ”Mä tahtoisin kellua sun kanssa, mutta en sitoutua”. Jälkimmäisellä repliikillä voi tosin olla lyhytaikainen menestys joissain olosuhteissa.

Minna, 29, on seurustellut avopuolisonsa Kallen kanssa viisi vuotta. Pariskunta tapasi toisensa yhteisten ystävien kautta. Muutaman tapaamiskerran jälkeen yhteistä puhuttavaa alkoi löytyä niin paljon, että Minna ja Kalle sopivat tapaavansa kaksin ilman kaveriporukkaa. Kävi ilmi, että molemmat olivat samankaltaisista perheistä ja kiinnostuneita samoista asioista. ”Muutimme yhteen puolentoista vuoden seurustelun jälkeen. Minua jännitti kovasti, koska en ollut kotoa muutettuani asunut kenenkään kanssa. Kalle tuntui ottavan asian rennommin”, Minna kertoo.

Minnan ja Kallen arki lähti käyntiin hieman takkuillen. Riitaa tuli usein ainakin perinteisistä kodinhoitoon liittyvistä asioista. ”Olen ehkä liian tarkka kodinhoidon suhteen, mutten usko, että olen ainoa suomalainen martta”, Minna nauraa. Kalle osasi kuitenkin myös yllättää positiivisesti. ”Kun näin, että Kalle huuhtelee ja kierrättää maitotölkit oma-aloitteisesti, olin otettu. Käytännön mies, tässä se nyt on!” Minna hekottaa.

Noinko yksinkertaista se on? ”No ei, vakavasti ottaen tajusin jossain vaiheessa, että toisen vieressä on yhtäkkiä kaikki ihan rauhallista. On hyvä olla, eikä ole tarvetta näyttää tai näytellä yhtään mitään. Tärkeintä meidänkin suhteessamme ovat kuitenkin ne kliseiset ja paljon puhutut yhteiset arvot. Haluamme molemmat perustaa perheen ennen kuin olemme aivan ikäloppuja ja molemmat ovat valmiita jäämään kotiin hoitamaan lapsia. Olemme puhuneet paljon lasten kasvatuksesta ja tulleet siihen tulokseen, että toivomme samankaltaisia asioita.”

”No, onhan jokaisessa suhteessa tietysti vaikeat paikkansa. Etenkin tiskaaminen ja imuroiminen ovat meillä hirveitä riidanaiheuttajia. Kuvittele nyt, niitähän täytyy olla tekemässä koko ajan!”, Minna nauraa, mutta vakavoituu. ”Oikeasti meillä tulee eniten riitaa ihan tyhmistä asioista. Yleensä olen väsynyt ja nappaan jonkin Kallen lauseen, jonka sitten voimallisesti kyseenalaistan. Jälkeenpäin Kallella on tapana piikitellä riidan aiheuttaneista syistä.”

”Eihän sitä koskaan tiedä, mitä elämässä tapahtuu, mutta olen aivan varma siitä, että haluan jatkaa Kallen kanssa. Jos elämä joskus kuljettaisi toiseen suuntaan, olisi se sen ajan murhe. Mitään ihmissuhdetta ei kuitenkaan saa kestämään, jos aina odottelee parempaa. En voisi kuvitella meneväni kenenkään muun matkaan, sillä Kalle on minun perheenjäseneni”, Minna toteaa.

Kiirehdi rakkain, kun rakkaus kutsuu

Hyvä on, unohdetaan Freud, huumeet ja kiinnitykset ja oletetaan, että Sen Oikean tunnistaa siitä, että toisen lähellä on hyvä olla ja vahva luottamus syntyy jo varhaisessa vaiheessa. Hyvä kysymys onkin, milloin Sen Oikean voi tunnistaa – ensimmäisillä, toisilla vai kolmansilla treffeillä, vaiko vasta kuukausien saati sitten vuosien kuluttua?

Englantilainen The Sun -lehti julisti huhtikuussa 2007, ettei seksi ensimmäisillä treffeillä olekaan pahasta. Biologi Barry Gibb kertoo kirjassaan The Rough Guide to the Brain, että seksin ja erityisesti orgasmin aikana erittyy oksitosiini- ja vasopressiini-nimisiä hormoneja. Kyseiset hormonit vaikuttavat sitoutumishaluun ja luottamuksen syntymiseen.

Näin ollen, samoin tein sänkyyn hyppääminen voikin edesauttaa pitkän suhteen syntymistä?  Ehkä joissain tapauksissa, mutta viimeistään vuoden tai puolentoista kuluttua aivot alkavat herätellä vaaleanpunaisista unelmista. Alkuhuuman jälkeen todelliset arvot ja yhdistävät tekijät alkavat painaa vaakakupissa hekumaa enemmän.

Johtopäätöksenä voisi todeta, että Sitä Oikeaa metsästettäessä tulee kiinnittää huomiota arvoihin (Niin, mitä ne nyt sitten oikeastaan ovat?), harrastuksiin (Mutta entä jos mies harrastaa vain tuunausta – voi kai hän silti olla Hyvä Mies?), perheenperustamishaluihin (Lapsia ei tosin tule tilauksesta.) ja marttataitoihin (Ei kai aviomiestä sentään kodinhoitajaksi etsitä?).

Takaisin lähtökuopissa siis. Jos Sen Oikean tunnistamisen arvoitus olisi ratkaistu, olisi maailma täynnä onnellisia pariskuntia, joilla olisi onnellisia lapsia, jotka löytäisivät vartuttuaan Sen Oikean. Olisiko pikemminkin paikallaan metsästää Hyvää Miestä, jonka kanssa on hyvä olla? Siihen Oikeaan kun ladataan yleensä niin paljon odotuksia ja kuvitelmia, että suhde jossain vaiheessa alkaa notkua odotusten painon alla.

Teksti: Anne Slåen

Lähteenä Eva Mari Korsisaaren kirja Tule, rakkaani! Naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa

Tee testi: Tunnistatko Sen Oikean?
X