Mitä on digitaalinen väkivalta parisuhteessa? Asiantuntija: ”Ei ole ok vaatia kumppania näyttämään viestejä tai puhelutietoja”

Mitä digitaalinen väkivalta parisuhteessa on ja miten siihen tulisi suhtautua? Mitä pitäisi tehdä, jos itse kokee mustasukkaisena tarvetta nähdä kumppanin viestit tai puhelutiedot? Kysyimme asiantuntijalta.

Digitaalinen väkivalta parisuhteessa on melko uusi ilmiö, jota ei ole tunnettu ja tunnistettu aikaisemmin hyvin. Sen yleisyydestä Suomessa ei myöskään ole juurikaan tietoa.

– Kun aloin tutustua aiheeseen, huomasin, että parisuhteessa tapahtuvasta digitaalisesta väkivallasta ei ole ennen puhuttu Suomessa juuri ollenkaan, sanoo Naisten Linjan Turv@verkko-hankkeen hankekoordinaattori Louna Hakkarainen.

Turv@verkko-hankkeen tavoitteena onkin tietoisuuden lisääminen digitaalisesta väkivallasta parisuhteessa. Hankkeessa pyritään ymmärtämään, miten uudet teknologiat muuttavat naisiin kohdistuvan väkivallan luonnetta. Hankkeella halutaan myös herättää keskustelua teknologian väärinkäytöstä parisuhteessa sekä ohjeistaa ammattilaisia ja väkivallan kokijoita.

– Haasteena on ollut, että ammattilaisetkaan, esimerkiksi poliisi, eivät tunne ilmiötä, eivätkä välttämättä osaa ottaa sitä huomioon. Pahimmillaan ihmistä, joka kertoo ex-kumppaninsa seuraavan hänen sijaintiaan, ei uskota, vaan ajatellaan oitis, että tällaista epäilevällä on mielenterveysongelmia.

Mitä digitaalinen väkivalta parisuhteessa on?

Digitaalinen väkivalta parisuhteessa on usein kumppanin epätervettä kontrollointia, johon liittyy jollain tapaa digiteknologia.

– Digitaalisen väkivallan tekijällä on pakonomainen tarve saada mahdollisimman paljon tietoa kumppaninsa toimista – missä tämä liikkuu, kenen kanssa hän juttelee, kenen kuvista tykkää ja millä sivuilla tämä vierailee, Hakkarainen luettelee.

Teknologia tarjoaa tiedonjanoon monenlaisia keinoja – myös sellaisia, joista valvonnan kohde ei ole tietoinen. Digitaalisen väkivallan tekijä saattaa esimerkiksi vierailla digitaalisen väkivallan uhrin Facebook-tilillä tai lukea tämän sähköposteja.

– Naisten Linjan tekemään kyselyyn osallistunut vastaaja oli kysynyt puolisoltaan apua sähköpostitilin perustamiseen, ja kun puoliso on perustanut sähköpostin, hän oli samalla forwardoinut kaikki viestit omaan sähköpostiinsa. Tällainen voi jatkua vuosia ilman, että ihminen on asiasta tietoinen, Hakkarainen sanoo.

Myös älypuhelimeen ladattavat vakoiluohjelmat voivat olla digitaalisen väkivallan väline parisuhteessa.

– Pahimmillaan kaikki, mitä älypuhelimella tehdään, menee mustasukkaisen kumppanin tietoon, eikä vakoiltava osaa epäillä asiaa lainkaan.

Yksi tyypillisimmistä kontrolloinnin muodoista on jatkuva velvollisuus olla tavoitettavissa ja tehdä selvitystä omista tekemisistään.

– Kenelläkään ei ole velvollisuutta olla koko ajan tavoitettavissa – edes parisuhteessa, Hakkarainen linjaa.

Miten digitaaliseen väkivaltaan tulisi suhtautua?

Digitaalinen väkivalta ei ole merkki siitä, että parisuhteessa on fyysistä väkivaltaa. Usein fyysisen väkivallan mahdollisuus kuitenkin häilyy taustalla. Henkistä väkivaltaa digitaalinen väkivalta sen sijaan on.

– Suomessa tuntuu olevan tiukassa ajatus siitä, että väkivaltainen parisuhde on suhde, jossa on fyysistä väkivaltaa. Se ei pidä paikkaansa. Parisuhde voi olla todella tuhoisa, vaikka kumppani ei hakkaa. Pikku hiljaa kasvava kontrollointi, eristäminen, itsetunnon murentaminen, taloudellinen väkivalta ja jatkuva varpaillaan olo nujertavat ihmisen salakavalasti.

Mutta miten digitaaliseen väkivaltaan tulisi suhtautua? Kannattaako asia ottaa puheeksi kumppanin vai jonkun ulkopuolisen kanssa?

– Naisten Linjan viesti on se, että pelko ei kuulu rakkauteen. Se voisi olla hyvä mittatikku. Väkivaltaisessa suhteessa toinen osapuoli ryhtyy muuttamaan käytöstään, jotta kumppani ei suuttuisi. Jos tuntuu vaikealta ottaa joku asia esille siksi, että kumppanin reaktiot pelottavat, niin se kielii siitä, että asiasta kannattaa keskustella esimerkiksi luotettavan ystävän kanssa tai ottaa suoraan yhteyttä Naisten Linjaan tai muuhun ammattilaiseen, Hakkarainen linjaa.

”Pelko ei kuulu rakkauteen.”

Mitä jos kumppanisi pyytää nähdä viestisi?

Hakkaraisen mukaan myös parisuhteessa on oikeus yksityisyyteen ja omaan tilaan. Epäterve mustasukkaisuus ei ratkea viestien näyttämisellä eikä kenelläkään ole velvollisuutta todistella syyttömyyttään.

– Ei ole ok vaatia kumppania näyttämään viestejä tai puhelutietoja. Kyse on myös niiden henkilöiden yksityisyydestä, joiden kanssa viestitellään.

Vaatimusten taustalla on usein epävarmuus ja menettämisen pelko tai joissain tapauksissa epäterve kontrollointi ja kuvitelmat kumppanin omistamisesta.

– Hetkellinen helpotus ei ole vastaus itse ongelmaan, vaan kontrollin tarve saattaa lisääntyä entisestään. On mustasukkaisen ihmisen velvollisuus hakea apua omiin epävarmuuksiinsa esimerkiksi terapeutilta tai joltain muulta ammattiauttajalta. Todellinen ongelma ei poistu kumppania kontrolloimalla tai rajoittamalla, Hakkarainen sanoo.

Lue myös:

Verkkohäirintä aiheuttaa samanlaisia oireita kuin väkivalta: pelon, ahdistuksen tai häpeän kanssa ei pidä jäädä yksin

Puolison alistaminen on henkistä väkivaltaa – näin eri tavoin alistaminen voi ilmetä parisuhteessa

Itseään 15 vuotta vanhemman miehen avioliittoon painostama ja lähisuhdeväkivallan kohteeksi joutunut Anu: ”Minulla ei ollut taitoja eikä elämänkokemusta vastustaa miestäni”