Ihmissuhteet

Muutitteko liian nopeasti yhteen? Näillä asioilla autatte rakkautta kestämään

Salamarakastuminen ja heti perhettä perustamaan! Moni lyö hynttyyt yhteen nopeasti tutustumisen jälkeen. Kannattaisiko?

Teksti:
Miia Siistonen
Kuvat:
Istock

Salamarakastuminen ja heti perhettä perustamaan! Moni lyö hynttyyt yhteen nopeasti tutustumisen jälkeen. Kannattaisiko?

Pikaperheen perustajat voidaan jakaa neljään ryhmään Väestöntutkimulaitoksen perhetutkijan Lassi Lainialan mukaan.

On naisia, jotka päättävät hankkia lapsen vaikka yksin. He muodostavat pienimmän ryhmän. On työorientoituneita ihmisiä, jotka ovat uran takia lykänneet lasten hankintaa ja elämäntilanteen salliessa toimivat nopeasti. On myös niitä, jotka avioeron jälkeen kiiruhtavat perustamaan uuden perheen.

Tavallisin tapaus on kuitenkin sellainen, jossa on eletty pitkässä, lapsettomassa nuoruudenliitossa. Sen päätyttyä osapuolet katsovat, että yhteiseloa on harjoiteltu riittävästi. On aika ryhtyä tositoimiin.

Näin kävi muun muassa Katjalle, 39. Hän erosi kolmekymppisenä miehestä, jonka kanssa oli seurustellut viisitoistavuotiasta asti. Ero tuli, kun vauvaa ei kuulunut.

Katja laskeskeli, että jos uusi mies löytyisi pikaisesti, hän ehtisi vielä saada toivomansa kaksi lasta.

Sen Oikean kanssa kaikki sujuu, vai sujuuko?

Tommi vaikutti täydelliseltä isäkandidaatilta. kuukauden kuluttua ensitreffeistä muutettiin yhteen, sitten vaihdettiin kihlat ja puolen vuoden kuluttua raskaustesti näytti plussaa. Ennen kuin vauvamaha alkoi näkyä ehdittiin vielä viettää prinsessahäät.

Katja uskoi, että kun kohtaa Sen Oikean, kaikki sujuu kuin sadussa.

Ihan niin ei käynyt.

Esikoinen kärsi koliikista ja huusi yöt läpeensä, toinen vauva syntyi heti perään.

– Lapsen syntymä tuo suuren muutoksen. Vanhemmat tutustuvat paitsi uuteen perheenjäseneen myös itseensä uudessa roolissa. Jos parisuhde on kovin tuore, tutustuttavana on vielä kolmas henkilö: puoliso, toteaa tutkija Kaisa Malinen Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksesta.

– Pienten lasten tarpeet täyttävät ison osan vanhempien elämästä, joten puolisolle jää vähemmän aikaa ja energiaa. Usein vanhemmat näkevät lapsiperheen kuormittavuuden ohimenevänä. He ovat tyytyväisiä parisuhteeseensa, vaikka eivät ehkä ehdikään panostaa siihen yhtä paljon kuin aikaisemmin. Riskinä on se, että vanhemmat kokevat lapsen tulevan heidän väliinsä.

Kolme askelta toimivaan parisuhteeseen

Pikaperheet eivät suinkaan ole uusi keksintö. Ajatellaan vaikkapa nykyisten kolmekymppisten isovanhempien todellisuutta. Sinkkukulttuuri ja pitkät seurustelusuhteet ennen avioitumista yleistyivät vasta 1980-luvulla. Samoin avioerot.

Miten siis olisi viisainta toimia, jos haluaa kestävän parisuhteen?

– Rakkaus on aina riski. Kun ottaa toisen ihmisen osaksi elämäänsä, tulee haavoittuvaksi. Ihmiset muuttuvat, joten myös parisuhteen on kyettävä muuttumaan. Pitkäkään tutustuminen ei voi taata sitä, että osaisi varautua eteen tuleviin tilanteisiin, Kaisa Malinen sanoo.

Luonteiden, arvojen ja elämäntavoitteiden yhteensopivuus on Malisen mukaan hyvä lähtökohta yhteiselolle. Toimiva parisuhde vaatii sekä tahtoa että tekoja.

Näillä pääsee alkuun: Pidä yllä myönteistä ilmapiiriä. Ratkaise ristiriidat ajoissa. Arvosta puolisoasi ja muista näyttää se.

Kohdatkaa toisenne myös miehenä ja vaimona

Koko yhteisen taipaleensa ajan Katja ja Tommi olivat edenneet juhlahetkestä toiseen. Kun arki koitti, unelmaliitto alkoi murentua. Katja huomasi olevansa naimisissa uraohjuksen kanssa, joka ei juuri ehtinyt osallistua lasten hoitoon. Tommia odotti kotona rättiväsynyt vaimo.

–Yksi vanhemmuuden haasteista on työnjaosta sopiminen ja uusien roolien yhteensovittaminen. Tuoreessa parisuhteessa neuvottelu aloitetaan puhtaammalta pöydältä. Parhaassa tapauksessa vanhemman ja kumppanin roolit nivoutuvat yhteen alusta alkaen ja puolisot oppivat elämään parisuhdettaan lasten kanssa. Koska yhteinen historia on lyhyt, ei voi vertailla, kuinka asiat ennen olivat, Malinen toteaa.

Katjan ja Tommin tutustumisvaihe jäi niin lyhyeksi, ettei heille ollut kertynyt eväitä selvittää ongelmiaan. Erotakaan he eivät halunneet. Pari aloitti terapian, jossa tutustuminen aloitettiin alusta. Nyt he harjoittelevat kohtaamaan toisensa miehenä ja vaimona, eivät vain lastensa vanhempina.

– Lapsen syntymän jälkeen puolisot ovat vastuussa parisuhteestaan myös lapselle. SE, miten vanhemmat elävät keskinäistä suhdettaan, määrittää suurelta osin lapsen elämää, Malinen muistuttaa.

Lue myös:

Isähoroskooppi – lue, minkä tähtimerkin kanssa kannattaa perustaa perhe

Ei enää ikinä uusperhettä, kiitos!

Tuntuuko parisuhde väljähtäneeltä? Näin rakastut puolisoosi uudelleen

Tällaisiin miehiin suomalaisnaiset retkahtavat: ”Järkeni sokaistuu”

X