Ihmissuhteet 3.1.2017

Mykkäkoulu parisuhteessa ei ole mököttämistä vaan henkistä väkivaltaa – reagoi näin

Teksti: Johanna Jantunen Kuvat: iStock
Mykkäkoulu voi olla parisuhteen kannalta todella tuhoavaa. Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtajan Heli Vaarasen mukaan mykkäkoulua käytetään usein vallan välineenä. Molempien osapuolien olisi tärkää huolehtia siitä, että suhteessa on turvallinen maaperä keskustelulle.

Jos parisuhteessasi harrastetaan mykkäkoulua, tilanteeseen kannattaa puuttua, ennen kuin on liian myöhäistä. Mykkäkoulu voi olla parisuhteen kannalta erittäin tuhoavaa.

– Mykkäkoulu jättää jälkeensä turvattomuutta, katkeruutta ja epävarmuutta. Jos toinen haluaa selvittää riitatilanteen ja puhua asiat loppuun, mutta toinen lopettaa konfliktin käsittelyn aivan kesken, olo voi tuntua hyvin epätoivoiselta, Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi ja psykoterapeutti Heli Vaaranen sanoo.

Vaikeneminen on henkistä väkivaltaa, kun sen avulla tietoisesti kiusataan toista tai tahallisesti pitkitetään riitatilannetta.

– Mykkäkoulu voi olla parisuhteessa myös vallankäytön väline. Toisen pimentoon jättäminen ja hänen mielipiteidensä sivuuttaminen voi olla tapa ajaa hänet epätoivoiseen tilaan.

Mutta miten mykkäkoulun saisi loppumaan?

Mykkäkoulussa kannattaa ottaa aikalisä

Kun mykkäkoulu on päällä, toiselle on turha yrittää selvittää ajatuksiaan. Hetki ei ole otollinen asioiden ratkaisemiselle, sillä molempien stressitasot ovat erittäin korkealla.

– Hän, joka on puhumatta, voi ulospäin näyttää tyyneltä, mutta ei sitä todellakaan ole. Se, ettei vastaa ainoaankaan kysymykseen tai väitteeseen, vaatii mieletöntä suunnitelmallisuutta ja keskittymistä.

Vaaranen kehottaa reagoimaan mykkäkouluun hengähdystauolla: lähtemällä kävelylle, harrastuksiin tai ystävän luokse.

– Kyse on siitä, pystyykö kumppani kontrolloimaan toista mykkäkoulullaan, vai jatkaako toinen elämäänsä ja palaa juttelemaan, kun molemmilla on parempi mieli.

Riitatilanteen rauhoituttua mykkäkoulun kohteena olleen on tärkeää kertoa, miltä mykkäkoulu hänestä tuntuu. Samalla voidaan keskustella myös siitä, millaisia riitelyn tavat omassa parisuhteessa ovat.

– Väestöliiton sivuilla voi käydä tekemässä testin, joka kertoo, millä tavalla omassa parisuhteessa riidellään. Myös pariterapiassa voi oppia uusia puhumisen tapoja ja sen, miten kohdata toista. Nämä ovat suunnattoman tärkeitä asioita, parisuhteen toimivuuden kannalta aivan keskeisiä.

Parisuhteessa on osattava puhua

Mykkäkoulu on usein opittu tapa. Siitä kertoo Vaarasen mukaan esimerkiksi se, että myös lapset käyttävät mykkäkoulua hyväkseen.

– On perheitä, joissa ongelmiin reagoidaan mykistymällä ja joissa hiljaisuutta käytetään vallan välineenä. Näin riitelyn tavat voivat siirtyä sukupolvelta toiselle.

Mykkäkoulussa voi toisaalta olla kyse myös siitä, ettei ihminen ole oppinut toimimaan konfliktitilanteissa. Hän voi riidan keskellä mykistyä, koska ei osaa tehdä toisin.

– Parisuhde kuitenkin vaatii verbaalisia taitoja. Puhumaan opettelu voi lähteä liikkeelle siitä, että myöntää kumppanilleen, ettei osaa puhua tai sanoittaa omia tunteitaan. Tämä voi samalla olla hyvin aseistariisuvaa.

Jos  itse huomaa turvautuvansa riitatilanteessa mykkäkouluun, kannattaa Vaarasen mukaan itseltään kysyä suoria kysymyksiä:

– Mikä on se tyydytys, jota tästä saan? Miksi haluan toisen epätoivoiseen tilanteeseen? Toiminko kuten isäni tai äitini, ja haluanko todella jatkaa tapaa omassa parisuhteessani? Vai käytänkö mykkäkoulua siksi, koska pääsen helpommalla, kun lopetan puhumisen? Oli vastaus mikä tahansa, ihmisen tulisi ymmärtää, ettei parisuhde tule mykkäkoulusta hyötymään.

Vaaranen haluaa myös muistuttaa, että parisuhteessa molempien osapuolien on tärkeää huolehtia siitä, että suhteessa on turvallinen maaperä keskustelulle. Ilmapiiri voi ratkaista sen, uskaltaako toiselle puhua tunteistaan vai ei.

– Jos toinen esittää epäilyksiä parisuhdetta kohtaan, onko toisen reaktiona raivokohtaus vai kuunteleminen? Jokainen voi itse valita olevansa se kumppani, jolle uskaltaa puhua.

Lue myös:

Vaikenetko parisuhteessa? – 5 vinkkiä parisuhteen parantamiseksi

Näin kritisoit kumppaniasi rakentavasti ja ilman riitaa – 8 vinkkiä

Jätetyksi tuleminen ilman selitystä on pahempaa kuin petetyksi tuleminen

Kommentit (2)

Meillä asuu mies, joka ei puhu. Se tuntuu lyttäämiseltä. En sanoisi sitä mykkäkouluksikaan, vaan ihan välinpitämättömyydeksi. Tunnen olevani arvoton ja kunnioitus puuttuu. Niin moni sanoo ”lähde”, en vain tahdo antaa periksi, olen luvannut. 10 vuotta jo ja olen murskana, palasina. Välinpitämättömyys on hirveintä. En ole mikään huomion kerjääjä, riittäisi, kun kertoisi vaikka viikonlopun suunnitelmista. Minä ja lapset menemme sen mukaan sitten miten hommat etenee. Aina en edes tiedä missä hän on, kaverit sitten kertoo/laittaa kuvaa esim.facebookissa jostain harrastejutusta puolivahingossa. Vieraita vierekkäin.




0



0

Schoppenhauerin mukaan naiset kehittyy miehiä murrosiässä nopeammin, mutta jäävät 18-vuotiaan tasolle. Miehet kehittyvät mieleltään hitaammin murrosiässä, mutta kehitys jatkuu aina 28-vuotiaaksi asti. Tämän jälkeen miesten maailmankuva on aikuinen. Naisilla tätä todellista aikuistumista ei tapahdu missään vaiheessa.

Tämä selittää naisten lapselliset kiukuttelut, vaikka nämä olisi ministereitä.




0



0

Meillä asuu mies, joka ei puhu. Se tuntuu lyttäämiseltä. En sanoisi sitä mykkäkouluksikaan, vaan ihan välinpitämättömyydeksi. Tunnen olevani arvoton ja kunnioitus puuttuu. Niin moni sanoo ”lähde”, en vain tahdo antaa periksi, olen luvannut. 10 vuotta jo ja olen murskana, palasina. Välinpitämättömyys on hirveintä. En ole mikään huomion kerjääjä, riittäisi, kun kertoisi vaikka viikonlopun suunnitelmista. Minä ja lapset menemme sen mukaan sitten miten hommat etenee. Aina en edes tiedä missä hän on, kaverit sitten kertoo/laittaa kuvaa esim.facebookissa jostain harrastejutusta puolivahingossa. Vieraita vierekkäin.




0



0

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi