Näin kerrot miehille musamaustasi
Internetin deitti-ilmoituksissa esitellään säännöllisesti suosikkimusiikkia ja usein sille on ilmoituspohjassa varattu oma paikkakin. Musiikkimaun uskotaan kertovan ihmisestä jotain olennaista ja yhteisen suosikkimusiikin yhdistävän ihmisiä syvemmässäkin mielessä.
Eri koulutuksen saaneet ja eri puolelta Suomea tulevat miehet voivat yleensä löytää yhteistä puhuttavaa jalkapallon MM-kisoista tai armeijamuistoista. Kun mies ja nainen istuvat deiteille, yhteistä puhuttavaa on varsinkin aluksi helppo löytää tv-sarjoista tai musiikista.
En ole tainnut käynyt ensideiteillä, joilla ei puhuttaisi musiikkimausta edes jotain.
Omasta mausta ei tietenkään tule koskaan valehdella. Mutta makua voi esitellä deiteillä ja deitti-ilmoituksissa eri tavoin, ja olen koostanut tähän muutaman pienen, mutta ehdottoman asiantuntevan neuvon sinkkunaisten hyödyksi.
Älä yleistä
Yksi minun ja kavereiden nyrkkisäännöistä on ollut olla vastaamatta naisille, jotka kertovat kuuntelevansa ”kaikkea paitsi heviä”. Ei niin ettenkö sympatisoisi hevivastaisuutta – minusta yksi suomalaisen kulttuurin epämiellyttävimmistä ilmiöistä viime aikoina on ollut yritys nostaa hevi kansallismusiikiksi, mutta kun väite ei vain pidä paikkaansa. Oikeasti tuo ilmaus yleensä tarkoittaa ”kaikkea mitä Radio Novalta (tai mitä sattuukin kuuntelemaan) tulee paitsi heviä” ja siksi se kannattaisi sanoa niin. Eivät tuolla tavalla kirjoittavat ihmiset mitään klezmeriä tai avantgarde-jazzia harrasta.
Toinen sivistymättömyyttä osoittava ilmaus on ”kaikki menee hevistä oopperaan”. Hevistä oopperaan ei kuitenkaan ole kovin pitkä matka – muutoin kuin ehkä yleisön ominaistuoksussa. Kummastakin löytää helposti jylhyyttä tai spektaakkelia. Sen sijaan iloisesta sarkasmista tai tyylitietoisesta chillailusta on pulaa. Vaikkapa Noël Coward tai André 3000 eivät sijoitu heavyn ja klassisen väliin.
Kannattaa olla yksilöllinen. Kannattaa luetella ilmoituksissa ja deiteillä artisteja, levyjä, tyylisuuntia ja lauluja. Se toimii myös hyvänä pohjana. Mitä yksilöllisempi, sen parempi: on kiinnostavampaa, jos pitää ”Michael Jacksonin varhaistuotannosta” tai ”naisten laulamasta alt-countrysta” kuin vain kivasta popista tai kantrista. (Sillä varauksella, että sana varhaistuotanto antaa käyttäjästään hieman akateemisen kuvan, sen voi korvata puhumalla vaikka alkuaikojen Michaelista).
Viisi neuvoa
Ajankohtaisuus.Kannattaa mainita musiikkia, jota on oikeasti kuunnellut viimeisen viiden vuoden aikana. Se 17-vuotias, joka piti Alaniksesta, on eri ihminen kuin se 27-vuotias, joka on valmistunut, mennyt töihin ja käynyt läpi vakavia ihmissuhteita. Vanhat suosikit voivat johtaa miehiä (ja jopa itseäsi) pahasti harhaan.
Fanitus.Älä missään nimessä pelkää faniksi paljastumista. Jos nainen pystyy menemään sekaisin jostain muustakin kuin miehistä tai lapsista, se kertoo rohkaisevasti naisen omasta elämästä. Miehet ovat tottuneet järjettömiin aikasijoituksiin urheilua seuratessaan ja ymmärtävät kyllä naisia. Kertoo samalla uskollisesta ja sitoutuvasta luonteesta, jos olet seisonut Madonnan, Fionan, Morrisseyn tai Yön takana myös vaikeina aikoina.
Ristiriitaisuus.Jos kaikki mainitsemasi suosikkimusiikki on peräisin 1980-luvun Manchesterista tai 1990-luvun Georgiasta, voit päästä harvinaisen kiinnostaviin keskusteluihin nettideitti-ilmosi kautta. Antaisi kuitenkin kuvan hieman kiinnostavammasta ja persoonallisemmasta ihmisestä, jos listalle mahtuisi muutama nimi, joita siellä ei muun listan perusteella uskoisi näkevänsä. Muistathan myös, että cooliuteen kuuluu aina pieni epäcoolin vivahde. On epäuskottavaa, jos pitää vain siitä, mikä on pinnalla tai kriitikoiden kehumaa.
Naisellisuus.Sinä et halua aviomieheksesi Mamba-fania. Miehet eivät myöskään halua vaimokseen rap-artisti Petoksen kuuntelijaa. Ole reilusti naisellinen äläkä yritä viilata makuasi hyvän jätkän suuntaan. (Sitä paitsi yksi parhaista ulkoromanttisista syistä käydä deiteillä on saada naiselta hyviä levyvihjeitä.)
Seksuaalisuus . Jos vetää ilmoituksessaan seksiä korostavaa imagoa, sen pitäisi näkyä myös musamaussa. Tuntuu hieman oudolta, kun itseään ”kiihkeäksi ja intohimoiseksi tunneihmiseksi” kuvaava sinkkunainen kertoo suosikkimusiikkiaan olevan ”Eput, Juice ja ehta Suomirokki”. Mites vaikka Gotan Project, Morcheeba, Suede, Lucinda Williams, Justin tai edes James Brown?
Vihakin voi yhdistää
Mutta eihän meitä määritä vain rakkaus, vaan myös viha. Yhteinen sävel tai sävelen puute voi löytyä myös musiikista, jota ei missään nimessä halua kuulla. Yhteinen vihollinen yhdistää tehokkaasti paitsi kansakuntia, myös pariskuntia.
Voisin kuvitella, että esimerkiksi Maija Vilkkumaan inhoajat löytävät ihailijoita paremmin sisällyksekkäämpää ja intensiivistä musiikkikeskusteltavaa. Monet naiset myös ovat paljon mielenkiintoisempia ja avoimempia puhuessaan inhokeistaan, kuin suosikeistaan.
Kyllä: yksilöinti, seksuaalisuus, fanitus, inhokkien maininta
Ei: liika täydellisyys, epänaisellisuus, kaikesta pitäminen.
Teksti: Kyösti Niemelä
Kommentit
Ei musiikkimaulla ole loppupeleissä suurta merkitystä, mutta alussa yhdenmukaisesta musiikkimausta saa toki aikaiseksi mielenkiintoisia keskustelunaiheita.
Kommentit
Onneksi olen jo naimisissa niin saan Fiona Applen ja Cranberriesin lisäksi kuunnella rauhassa ja piilottelematta myös miehekkäämpää musiikkia, kuten System of a Downia. ”Ole naisellinen”, millä vuosisadalla täällä oikein eletään?
Samy Deluxe & Tokio Hotel on parhaita ;>
Sairasta, sairasta. Mitä jos sattuu pitämään Metallicasta taikka Ramonesista? Sex Pistolsista? Siinä tapauksessa tuskin haluaa ruveta antamaan musiikkimaustaan mitään liioitellun naisellista kuvaa. Eihän ns. naisellisuus ja seksikkyys sitäpaitsi mitenkään liity musiikkimakuun. Vaikka olisi millainen turjake niin aina on maailmassa joku samanlainen. Siinä tosin olen samaa mieltä, että jos viitsii kuvailla musiikkimakuaan monipuolisemmin ja ”sivistyneesti”, on monin verroin kiinnostavampi
Voi vittu miten hölmöjä juttuja
Uutta tietoa oli että miehet pitävät Justin Timberlaken musiikkia seksikkäänä. Toisaalta Justin vaikuttaakin enemmän miesten mieheltä, minun makuuni hän on aivan liian naismainen.
Musamaulla ei tod. oo väliä kumppanin valinnassa. Mun poikaystävä kuuntelee heviä, suomirockia, blackmetallia jne. ja minä kuuntelen mm. Britney Spearsia, Christina Aguileraa ym. poppia (toki muutakin välillä). Tärkeintä on olla oma itsensä.
omat tyttöystävät on peräisin järjestään lempimusiikkitapahtumista mukaan tarttuneita… musalla on väliä =)
Sanon aina sen suoraan: minulla on todella rajoittunut musiikkimaku. Selvennän sanomaani kertomalla, että pidän 90-luvun diskopopista (EI 80-luvun!), r ’n’ b:stä ja popahtavasta hip hopista. Valtavirtaradiokanavilta tuleva poppi saa myös iloiseksi.
En itsekään jaksa kuulla sitä, että joku kuuntelee ”kaikenlaista musiikkia”. Jos oikeasti haluaa oppia tuntemaan toisen, niin kannattaa tarkentaa musiikkimakua kertomalla tosiaan vaikka se, mitä viimeksi on kuunnellut.
Kyllä on musiikkimaulla väliä. Minä ja nykyiseni saatiin keskustelua aikaiseksi aluksi melkeinpä vain yhteisestä musiikkimaustamme, ja kun yhteinen sävel jostain löytyi, jaksoi ihminen kiinnostaa enemmänkin. Nuo vinkit nyt sinäällään olivat typeriä, vaikkakin kaikesta pitäminen tarkoittaa minustakin sitä, että ei pidä oikeastaan paljon mistään.
Täytyy myöntää, että ’kuuntelen kaikkea’ tosiaan tarkoittaa, ettei minulla ole kotona juurikaan musaa jota haluaisin kuunnella, ei sellaista useinkaan saa käsiinsä, joskus harvoin vain. Toisaalta kyllä se sitäkin tarkoittaa, että hyvää musaaa on suunnilleen kaikissa genreissä – mieluiten pistän soimaan kasan konemusaa jossa on joukossa jotain hyviä, sitten on muutama poppisbiisi jotka on tarttuneet korvaan (Justin Timberlake, Gwen Stefani, Kwan), ja joskus soitan klassista (Stravinsky, ja muutama kulunut mutta aina yhtä rauhoittava klassikko niinkuin vaikka Bachin Air), poppis-oopperaa (Il Divo)… Gotan Projectia kuuntelin yhdessä vaiheessa, heviä monenlaista yhdessä vaiheessa varsinkin kun kävin lenkillä… Eli juu, kaikki genret menee, mutta en todellakaan osaisi sanoa mistä tykkään. Eli mitä pitäisi vastata? Alkaa luettelemaan tälleen…booring? Helpointa sanoa, että ’monenlaista’… (Ps olen nainen, enkä ole koskaan kuullut miehen toivovan, että naisella olisi ’naisellinen’ maku eli erilainen kuin miehen oma…)
Mitä jos oikeasti pitää vähän kaikesta? Tykkää kuunnella musiikkia, mutta musiikkityylillä tai artistilla ei ole väliä… fiilispohjalta. Musamaku ei loppupeleissä kerro ihmisestä välttämättä mitään.
Kyllä sillä musiikkimaulla on parinmuodustuksessa mulle väliä. En kelpuuta miestä, joka kuuntelee mitä vaan sontaa, mitä PissFM soitaa. Oma maku on hemmetin hyvä ja levykeräilijänä odotan mieheltä muhkeaa lp-kokoelmaa, en niinkään isoja lihaksia tai muutenkaan huikeaa ulkonäköä.
Ei musiikkimaulla ole loppupeleissä suurta merkitystä, mutta alussa yhdenmukaisesta musiikkimausta saa toki aikaiseksi mielenkiintoisia keskustelunaiheita.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous