Ihmiset ja suhteet

Naisten seksuaalinen valta puhuttaa

Teksti:
Anna.fi
Valtaa?

Yhteiskuntatieteilijä Henry Laasasen mukaan naiset ovat vallankahvassa, seksuaalisesti. Tämä johtuu siitä, että naisilla on miehiä enemmän kysyntää. Laasanen esittää väitteensä teoksessaan ”Naisten seksuaalinen valta” (Multikustannus, 2008).

Miehet ja naiset käyvät koko ajan seksuaalisia neuvotteluja parisuhdemarkkinoilla. Miehellä on markkinoilla arvoa, jos hän on menestynyt, naisella on arvoa, jos on näköä. Erittäin korkeasta markkina-arvosta on esimerkkinä pari Kimi Räikkönen – Jenni Dahlman-Räikkönen. Naiset menestyvät markkinoilla yleisesti ottaen miehiä paremmin, koska kaikenlaiset naiset saavat seksiseuraa. Näin voidaan tiivistää Laasasen markkina-arvoteoria.

Yhteiskunnassa vallitsee kuitenkin normi, jonka mukaan markkina-arvoista ei saisi puhua, Laasanen sanoo. Täytyy olla romanttinen. Seksuaalista markkina-arvoteoriaa vastustetaan, koska se särkee illuusiot siitä, että olemme puhtaalla tunteella toimivia yksilöitä, joiden ajatuksia ja tunteita ei ole mahdollista kuvata tai ennustaa.

Seksuaalista valtaa?

Mitä mieltä Laasasen analyysin kohteet, naiset, ovat väitteistä? Kysyin asiaa kahdelta naiselta, jotka ovat seuranneet kirjan ympärillä käytyä mediakohua. Irina on 42-vuotias pankkitoimihenkilö ja Maija 39-vuotias kasvatustieteen opiskelija.

 Toimivatko ihmiset markkina-arvoteorian ohjaamina ja saako siitä puhua ääneen?

– Kyllä ystävien kesken markkina-arvoista puhutaan. Kriteerit vaihtelevat kuitenkin ihmisen mukaan, Irina sanoo.

  Maijakin kummastelee Laasasen teesien yksioikoisuutta.

– Hän tuntuu olettavan, että kaikki ovat samaa mieltä siitä, mitä menestyksellä tarkoitetaan. Hänen menestyksen mittarinsa eivät korreloi omieni kanssa. Laasanen kuvaa nousukkaiden maailmaa, jossa Viivi Avellanin kaltaiset naiset ovat kuningattaria.

Alemman tason miehen kurimus

Laasanen jakaa miehet ylemmän tason miehiin ja alemman tason miehiin. Ylemmän tason miehet ovat menestyjiä, alemman tason miehet joka suhteessa häviäjiä. Naiset eivät halua jälkimmäisiä petiinsä, saati muutenkaan elämäänsä. Laasanen käyttää paljon vaivaa todistellakseen, mikä alemman tason miehissä on naisten mielestä vikana.

Irina on Laasasen kanssa samaa miltä siitä, että naiset yrittävät vältellä köyhiä, kunnianhimottomia tai kouluttamattomia pitkäaikaiskumppaneita.

Naiset väittävät, että miehet eivät kestä kumppaneina itseään ylempänä olevia naisia, mutta tosiasiassa juuri naiset haluavat Laasasen mukaan miehiä, joilla on heitä korkeampi status. Irina ei ole samaa mieltä.

–On vaikea kuvitella, että jostain löytyisi mies, joka olisi minua joka asiassa parempi, enkä edes haluaisi sellaista miestä. Mutta en halua sellaistakaan miestä, joka on minua kaikessa huonompi.

Alemman tason mies karkottaa naisen varmasti olemalla epävarma, ja tarvitseva.

–Miehen epävarmuus ovat ymmärrettävää, mutta jos kyseessä on pysyvä olotila, Laasasen väite pitää paikkansa, Irina toteaa.

–Jos epävarmuus kumpuaa katkeruudesta, se on epäviehättävää. Tarvitsevuus taas voi olla rohkeata. Minusta on seksikästä, jos mies sanoo tarvitsevansa minua, Maija puolestaan sanoo.

Seksuaalista valtaa?

Keskitason mies voi tipahtaa helposti alemman tason mieheksi, esimerkiksi silloin kun hän hoitaa naista enemmän kotona lapsia. Laasasen mukaan naiset eivät arvosta sellaisia pidemmän päälle. Kotimies tienaa naista vähemmän, jolloin nainen ajattelee, ettei mies tue häntä. Nainen haluaa miehen olevan hänen suojelijansa ja elättäjänsä. Kotitalousmies ei ole naisen mielestä myöskään seksikäs, Laasanen väittää.

 – Pätee ainoastaan silloin, jos mies ei ole itse tyytyväinen kotimiehen rooliinsa. Jos hän pitää siitä, se on upeaa, Maija toteaa.

Irinan mies ei saisi häneltä mitään kunnioitusta, jos hän olisi ikuinen kotona nuhjaava lössykkä. On eri asia, jos se on väliaikaista. Sitä paitsi kotonakin voi olla dynaaminen.

Naiset ovat Laasasen mukaan sitä mieltä, että mitä dominoivampi mies, sitä enemmän hänellä on vetovoimaa. Irina ja Maija eivät yhdy näkemykseen.

– Kukaan ei kestä käskyttäjää. Miehen pitää kuitenkin ottaa oma tilansa, eikä pyytää sitä naiselta, Irina sanoo.

Maijalle dominoivasta miehestä tulee mieleen narsistinen sosiopaatti. Sellainen ihminen ei tee hyvää kenellekään. Jos toinen dominoi selkeästi suhdetta, suhde voi huonosti.

 Maija itse viehättyy miehistä, jotka suhtautuvat tekemisiinsä intohimoisesti. Se tuo ihmiseen itseluottamusta. Sillä ei ole väliä, mitä hän muuten elääkseen tekee. Maijan mielestä mies, joka tekee jotain sisältörikasta, esimerkiksi opiskelee, on viehättävämpi kuin mies, joka ahnehtii menestystä hampaat irvessä pystyäkseen kilpailemaan muiden kanssa. Sellainen mies ei ole kehittynyt apinaa pidemmälle.

 Eli alemman tason miehillä on vielä toivoa. Ehkä.

Naisilla on enemmän liikkumavaraa

Seksuaalista valtaa?

Alemman tason miehelle ei jää Laasasen mallissa paljoakaan toimintavapautta. Sekään ei riitä, että hän on älykäs. Äly pitää naisten mielestä valjastaa johonkin tuottavaan, joka puolestaan johtaa menestykseen, Laasanen esittää.

Irinan mielestä älykkään miehen ei tarvitse olla menestynyt, mutta olisi hyvä, jos älyään laajentaisi sosiaalisiin tilanteisiin. Tietokoneidensa edessä jumittavat ”nerot” kun ovat yleensä tylsää seuraa.

Laasasen mukaan maskuliinisen rooliodotuksen ylläpitoon osallistuvat yhteiskunnassa niin miehet kuin naisetkin, mutta perimmäinen syy siihen on naisten asettamissa paineissa.

–Kai miehillä omaakin tahtoa ja kilpailuviettiä löytyy? Irina kysyy.

Eräs maskuliininen rooliodotus on se, että miehen pitää suojella naista. Miehen tehtävänä on toimia naisen henkivartijana. Jos hän ei tee sitä, häntä haukutaan pelkuriksi. Se murentaa varmasti miehen omakuvaa, Laasanen kirjoittaa.

Irina ainakaan ei halua olla omaisuutta, jota pitää puolustaa. Maija taas on sitä mieltä, että molempien pitää suojella toisiaan. Hän ainakin suojelisi miestään.

”Naisten seksuaalinen valta”-kirjassa väitetään, että naisilla on yhteiskunnassa paljon enemmän liikkumavaraa kuin miehillä: maskuliinista naista arvostetaan, toisin kuin feminiinistä miestä. Poikatytöt ovat söpöjä, mutta tyttömäisen pojan osa on kauhea. Aikuiset naiset ovat oikeutettuja kunnioitukseen sellaisinaan, mutta miehen pitää ansaita mies-titteli. Sen hän saa hankkimalla maskuliinisia resursseja.

Tässä asiassa molemmat naiset yhtyvät Laasaseen. Maija soisi miehellekin enemmän tilaa. Irina taas lisää, että naisten täytyy myös hankkia resurssinsa, olemalla esimerkiksi hyvä äiti.

Laasanen ei näe tilannetta kuitenkaan täysin toivottomana. Jos naiset rakastuisivat kovien alfaurosten sijaan empaattisiin miehiin, naisten parinvalintapreferenssit pehmentyisivät.

Irina ihmettelee Laasasen jyrkkää jakoa itsekkäisiin menestyjämiehiin ja mukaviin häviäjämiehiin. Myös menestyvät miehet voivat olla myötätuntoisia, ja myös alemman tason miehistä löytyy ikäviä tyyppejä.

Maija tuumii, onko seksuaalinen valta jotakin sellaista, jonka naiset ovat riistäneet miehiltä. Jos näin on, pitäisikö naisten lahjoittaa se miehille takaisin, jotta sukupuolten välille syntyisi tasapaino? Sitäkö Laasanen pohjimmiltaan ajaa takaa?

Teksti: Herman Raivio

X