Ihmissuhteet

Näyttelijä Essi Hellén käveli aikanaan alttarille kahden miehen käsipuolessa: ”Siinä ei ole mitään pahaa, että isäni on muistisairas”

Saattokävely avioliittoon oli vedenjakaja näyttelijä ja kustannuspäällikkö Essi Hellénin elämässä.

Teksti:
Hannele Tavi
Kuvat:
Om-Arkisto, Essi Hellénin Kotialbumi

Essi Hellén ja Mikko Virtanen.

Saattokävely avioliittoon oli vedenjakaja näyttelijä ja kustannuspäällikkö Essi Hellénin elämässä.

“Kuva on minusta, isästäni ja isäpuolestani, kun he saattavat minua alttarille häissäni kesäkuussa 2011. Olin 23-vuotias, kun menin naimisiin puolisoni Mikon kanssa. Minusta perinteitä saa muokata oman näköisiksi, ja halusin, että molemmat isäni saattavat minut alttarille.

Ajattelin, että se on kunnianosoitus heille molemmille. On rikkaus, että perheessäni on ollut paljon aikuisia.

Kun katson kuvaa, minussa herää haikean onnellisia tunteita ja samalla minua alkaa itkettää. Päivä oli ihana, meillä oli superhauskat häät. Oli hienoa, että saimme isäni kanssa vielä tuon hetken, ja siitä on tuollainen kuva muistona.

Kyseessä oli yksi viimeisistä normaaleista hetkistä isäni kanssa. Hänellä diagnosoitiin muistisairaus alle 60-vuotiaana. Muistan, kuinka jännitin ennen häitämme, miten isäni käyttäytyy ja pärjää juhlissa.

Essi Helléniä ovat tukeneet niin biologinen isä (vas.) kuin isäpuolikin.
Essi Helléniä ovat tukeneet niin biologinen isä (vas.) kuin isäpuolikin.

Vanhempani erosivat, kun olin 7-vuotias.

Asuin isällä ja äidillä sekä isäpuolella vuoroviikoin ala-asteen loppuun asti, mutta sen jälkeen isäni muutti kauemmas. Ennen hänen sairastumistaan emme olleet kovin läheisissä tekemisissä. Sitten isä sairastui, ja minä olinkin se, jonka täytyi alkaa pitää hänestä huolta. Alle 30-vuotiaa­na pienen lapsen vanhempana hoidin isälle edunvalvojan ja selvitin raha-asiat pankin kanssa.

Ystäväni, käsikirjoittaja Tatiana Elf on sanonut minulle, että oli onni, että minulla oli samaan aikaan pieni lapsi huolehdittavana. Lapsi esti minua vajoamasta liian syvälle.

Lopulta sain siirretyksi isäni Helsinkiin hoitokotiin. Usein kamppailen sen kanssa, etten ehdi käydä siellä niin usein kuin haluaisin.

Olen vienyt tytärtäni aika ajoin moikkaamaan isääni, sillä olen halunnut opettaa, että ihmiset sairastuvat. Se voi olla vähän epämiellyttävää, mutta heitä käydään silti katsomassa.

Minulle on ollut tärkeää normalisoida muistisairautta Kultakala-sarjassa, jossa aihetta käsitellään. Siinä ei ole mitään pahaa, että isäni on muistisairas. Se on osa minun tarinaani ja minun elämääni.”

Essi Hellénin ja Tatiana Elfin draamakomediasarja Kultakala Elisa Viihde Via­playssa.

X