Ihmissuhteet

Oletko parisuhteen yli- vai alihyötyjä? Tunnista merkit ja korjaa tilanne

Tuntuuko sinusta, että sinä ja kumppanisi ette panosta suhteeseen yhtä paljon? Epäoikeudenmukaisuuden kokemus suhteessa saattaa kieliä siitä, että parisuhteessa on kahden yhtä paljon panostavan kumppanin sijaan yli- ja alihyötyjä.

Teksti:
Hilppa Wuokko
Kuvat:
Istock

Jos omassa kotiperheessä on tottunut siihen, että mies panostaa suhteeseen tietyllä tavalla ja nainen toisella tavalla, rooleista voi olla vaikea päästä irti, vaikka tilanteeseen haluaisikin muutoksen.

Tuntuuko sinusta, että sinä ja kumppanisi ette panosta suhteeseen yhtä paljon? Epäoikeudenmukaisuuden kokemus suhteessa saattaa kieliä siitä, että parisuhteessa on kahden yhtä paljon panostavan kumppanin sijaan yli- ja alihyötyjä.

Ihminen, joka kokee, että kumppani panostaa suhteeseen vähemmän kuin hän itse, on suhteen alihyötyjä. Ylihyötyjä taas on ihminen, joka kokee, että kumppani panostaa suhteeseen itseä enemmän.

Kyse on ennen kaikkea subjektiivisesta kokemuksesta

Voisi ajatella, että asia olisi helposti mitattavissa ja myös korjattavissa esimerkiksi sillä, että kumpikin tekee saman verran kotitöitä ja panostaa suhteeseen yhtä paljon aikaa ja rahaa.

Asia ei kuitenkaan aina ole näin yksinkertainen.

”Kyse on ennen kaikkea subjektiivisesta kokemuksesta, eli asiassa ei välttämättä edes ole lopullista totuutta.”

Pariskunnan osapuolet voivat kokea erilaiset asiat tärkeinä ja odottaa suhteelta ja kumppanilta erilaisia asioita kotitöistä tunteiden ilmaisuun. Toinen voi esimerkiksi pitää tärkeänä panostuksena ja rakkauden osoituksena sitä, että kumppani tekee kotitöitä, toinen taas pitää suurena panostuksena ja rakkaudenosoituksena sitä, että kumppani panostaa parin seksielämään.

Parisuhteelle asetettujen odotusten ja todellisuuden tapahtumien kohtaaminen määrittää, kokeeko ihminen olevansa tasapainoisessa suhteessa, ylihyötyjä tai alihyötyjä. Suhteessa voi syntyä jopa tilanne, jossa parisuhteen kumpikin osapuoli kokee olevansa yli- tai alihyötyjä.

– Kyse on ennen kaikkea subjektiivisesta kokemuksesta, eli asiassa ei välttämättä edes ole lopullista totuutta, tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta sanoo.

Alihyötyjä on turhautunut ja haluaa muutosta, ylihyötyjä voi kokea syyllisyyttä

Alihyötyjäksi itsensä kokevat ovat Kontulan mukaan tyypillisesti turhautuneita, huolestuneita ja ahdistuneita, jopa aggressiivisia.

– He haluavat pyrkiä saamaan muutoksen tilanteeseen. Alihyötyjät haluaisivat, että suhteesta tulisi heidän mielestään oikeudenmukaisempi, koska nyt se ei sitä ole, Kontula selittää.

Alihyötyjän tyytymättömyys saattaa ilmetä nalkutuksena tai toistuvina riitoina kumppanin kanssa. Aina alihyötyjäksi itsensä kokevat eivät kuitenkaan ilmaise mietteitään.

– Asiaa saatetaan pitää mielessä ja se saattaa aiheuttaa katkeruutta, Kontula sanoo.

Jos parisuhteessa sen sijaan herää huomaamaan olevansa ylihyötyjä, asia voi aiheuttaa syyllisyyttä ja pelkoa siitä, väsyykö kumppani alihyötyjän rooliinsa ja lähtee suhteesta. Asiaa ei välttämättä ole mahdollista korjata hetkessä.

– Jos esimerkiksi omassa kotiperheessä on tottunut siihen, että mies panostaa suhteeseen tietyllä tavalla ja nainen toisella tavalla, saattaa ikään kuin alitajuisesti toistaa noita rooleja. Tällaisessa tilanteessa ylihyötyjän roolista pois pääseminen voi olla vaikeaa, Kontula sanoo.

Asiasta on hyvä puhua rakentavasti kumppanin kanssa

Jos oman suhteen kokee epätasapainoiseksi, asiasta ja omista tuntemuksista sekä toiveista kannattaa Kontulan mukaan keskustella kumppanin kanssa rakentavasti, ilman syyttelyä.

– Olisi tärkeää yrittää keskustella aiheesta riitelemisen sijaan, Kontula sanoo.

Yhdessä voidaan miettiä, millaisilla konkreettisilla asioilla suhteesta tulisi tasapainoisempi. Jotta tilanne voi kohentua, on tärkeää puhua siitä, mitkä asiat ovat kummallekin tärkeitä ja millaisia asioita kumpikin suhteelta odottaa.

Jos asiasta on mahdotonta keskustella rakentavasti, asiantuntija-avun hakeminen kannattaa.

X